Perennojen siementen sadonkorjuu
Tarhakullero (Trollius Cultorum-ryhmä)
Puutarhaharrastajalle lisää ulottuvuutta harrastukseen tuo kasvien kasvattaminen itse siemenestä taimiksi. Loppukesällä onkin runsaasti kerättävissä siemensatoa puutarhasta. Perennojen siemeniä omista ja tuttavien istutuksista keräämällä pääsee kokeilemaan puutarhurin taitojaan.
Siemenlisäyksen lopputuloksen yllätyksellisyys tuo harrastukseen uutta jännitystä. Siemenlisäyksen seurauksena saatava uusi taimi voi erota paljonkin perintötekijöiden sekoittuessa emokasvistaan. Luonnonkasvit ja ns. maatiaisperennat muuntelevat vähiten. Jalostetummat lajit ja lajikkeet muuntelevat runsaammin.
Kevään varhaiset kukkijat varistavat siemenensä jo kesä-heinäkuun vaihteessa, mutta elo-syyskuussa valmistuu suuri joukko siemeniä. Kasveja kannattaa seurata ja siemenkotien ruskettuessa olla liikkeellä keräämässä siemenet talteen. Siemenet kerätään mieluummin kuivalla säällä. Jos ne ovat kerättäessä kosteita tai ei olla ihan varmoja niiden kypsyydestä, levitetään siemenet siemenkotineen kuivumaan ja kuivina ja puhdistettuina ne pakataan esimerkiksi kirjekuoriin, joiden päälle kirjoitetaan kasvin nimi.
Helppo aloittelijan kasvi on esimerkiksi akileijat (Aquilegia). Akileijat risteytyvät helposti ja siemenistä lisätyt kasvit saattavat erota emokasveistaan paljonkin. Kylvö voidaan tehdä myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä.
Huomio
VINKKI: Puutarha.netin Keskustelupalstalla on runsaasti asiaa siemenistä ja siemenlisäyksestä! Voit myös osallistua jäsentemme välisiin siemenkirjeisiin. Minkä lajin siemeniä kaipailisit? Mitä sinulla olisi antaa muille?
Kylmäkäsittely
Eräät perennat vaativat itääkseen kylmäkäsittelyn. Tämä on luonnon oma varmistuskeino suvun jatkumiseksi. Siemenet alkavat itää vasta seuraavana keväänä välttäen talvehtimisen pieninä taimina. Yksinkertaisinta kylmäkäsittely on järjestää kylvämällä siemenet syksyllä ja antaa talven hoitaa kylmäkäsittely. Kylmäkäsittelyn vaativat siemenet kylvetään ulos syys-lokakuussa. Ilman tätä käsittelyä itävät kylvetään vasta, kun voidaan olla varmoja säiden ja maan kylmenemisestä niin, että siemenet eivät ala syksyllä itää.
Siemenet kylvetään 10-15 cm korkuiseen kohopenkkiin, joka muotoillaan niin, että vesi valuu sen päältä pois eikä jäädy kylvöksen päälle. Kylvämiseen pätevät samat ohjeet kuin muiden siementen kylvämiseen. Harva kylvös on helpompi koulia keväällä. Siementen koko määrää kylvösyvyyden. Isot siemenet kylvetään 1-1,5 cm syvyyteen ja pienet siemenet peitetään vain ohuella multakerroksella.
Jos syksyllä ei ole paikkaa, mihin siemenet kylväisi, voi siemenet kylmäkäsitellä kevättalvella. Jos tilaa on reilusti käytettävissä, voi kylmäkäsittelyn tehdä kylvön jälkeen, viemällä kylvölaatikot maaliskuussa kellariin tai vaikka lumihankeen. Lämpötila kylmäkäsittelyn aikana saisi olla 0 -+ 5 astetta. Lämpötila ei saisi mennä -5 astetta alapuolelle.
Kylmäkäsittelyn voi tehdä myös ennen kylvöä säilyttämällä siemeniä kosteassa hiekassa tai hiekka-turveseoksessa jääkaapissa. Kylmäkäsittelyajaksi yleensä riittää 4-6 viikkoa. Syksyllä kylvettäviä ovat mm. esikot (Primula), kullerot (Trollius), keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus), särkyneetsydämet (Lamprocapnos), mooseksenpalavapensas (Dictamnus albus), poimulehdet (Alchemilla), ukonhatut (Aconitum). Päivänliljoja (Hemerocallis) siemenestä lisättäessä kylmäkäsittely edistää taimettumista.
Päivänliljat itävät epätasaisesti pitkän ajan kuluessa. Pionia (Paeonia) voi lisätä myös siemenistä. Siemenet kylvetään heti valmistumisen jälkeen. Talven yli säilytettäessä pionien siemenet saattavat mennä lepotilaan ja tämän jälkeen itää hitaasti ja jopa usean vuoden aikana. Jalopionien kohdalla pitää varautua siihen, että siemenistä kasvavat uudet taimet voivat poiketa paljonkin emokasvistaan. Ensi keväänä kylvettävät siemenet säilytetään kuivassa ja viileässä paikassa.
Huomio
Tutustu kasveihin Puutarha.netin Kasvikortistossa - siellä on tiedot jo yli 1400 Suomessa menestyvästä kasvilajista ja -lajikkeesta!