• Etusivu
  • Kasvillisuus

Perennojen syyskylvö

Syksy on hyvä aika kylvää perennojen siemeniä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 24.08.2021
20218_72067.jpg

Pioni (kuva: Pixabay)

Useimmat monivuotiset kasvit kukkivat vasta kylvöä seuraavana vuonna, jotkut aikaisin kylvettyinä jo samana kesänä. Yleensä perennat kylvetään maalis-heinäkuussa, mutta yhtä hyvin ne voi kylvää juuri ennen talven tuloa!

Siementen kylväminen syksyllä muistuttaa kasvien omaa, itsenäistä tapaa lisääntyä. Syksyllä voidaankin kylvää lähes kaikkia perennalajeja. Erityisen hyvä ajankohta se on etenkin lajeille, joiden siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn itääkseen.

Kylmäkäsittelyn tarvitsevat monivuotiset kasvit voidaan kylvää jo syys-lokakuussa. Talvi murtaa luonnollisella tavalla siemenen levon ja itäminen käynnistyy heti seuraavana keväänä.

Siemenet, jotka pystyvät itämään heti (ilman kylmäkäsittelyä) kylvetään vasta juuri ennen talven tuloa; jo kylmettyneeseen maahan, ilmojen selkeästi viilennyttyä. Näin estetään nopeasti itävien kasvien siementen taimettuminen (pienet taimet ovat kylmänarkoja ja herkkiä paleltumaan talvella), mutta varmistetaan nopea kasvuunlähtö heti keväällä!

Ohje

Ohje

Erityisen kiitollisia syyskylvettäviä ovat pionit, paratiisililja, jouluruusut, kevätruusuleinikki, lumikki, kiurunkannus, kullerot, ukonhatut, esikotja särkynytsydän. Niiden siementen itävyys nimittäin heikkenee kevääseen mennessä, joten ne kannattaakin kylvää heti siementen kypsyttyä.

Lueteltujen kasvien siemenet vaativat yleensä lämmintä noin 4-6 viikkoa (osa jopa 3 kk) ja sen jälkeen kylmän jakson itääkseen. Kylvettäessä nämä siemenet heinä-/elokuussa ulos, ne ehtivät saada tarvitsemansa lämpökäsittelyn ennen talven tarjoamaa kylmäkäsittelyä. Siemenet itävät seuraavana (tai sitä seuraavana) vuonna kylvöstä.

Jouluruusu (kuva: Pixabay)
Jouluruusu (kuva: Pixabay)

Kylvä kummulle, merkkaa ja peittele

Syyskylvöt voi tehdä kylvöastioihin tai suoraan kasvupaikalleen. Varmista kohopenkin avulla ettei sade- ja sulamisvedet jää kylvösten päälle makaamaan. Hyvä kasvualusta on multavaa ja hiekkapitoista eli ilmavaa.

Siemenet on hyvä kylvää harvakseltaan riveihin ja ne kannattaa muistin avuksi myös merkitä (helpottaa kummasti keväällä penkin siistimistä, kun erottaa siementaimet). Suuremmat siemenet (mm. iirikset, mooseksenpalavapensas) peitetään reilun sentin maakerroksella ja pienemmille riittää ohut peitto. Jos syksy on kuiva, niin kylvöstä kannattaa kastella säännöllisesti. Ennen maan jäätymistä kylvökset on hyvä suojata kasvuharsolla ja ohuella lehti-/havukerroksella.

Keväällä maan lämmetessä lehti- ja havukerrokset poistetaan, mutta harson voi vielä pitää pienten suojana. Nopeimmat itävät pian - hitaimpia voi joutua odottamaan viikkokausia (saattavat vaatia toisenkin kylmäkauden). Kärsivällisyys kuitenkin yleensä palkitaan runsaalla määrällä pieniä, terhakoita taimia. Siemenlisäys on hyvä ja ehdottomasti edullisin tapa lisätä puutarhan kasvivalikoimaa. Yleensä ne itse kasvatetut kukat ja kasvit ovat huomattavasti upeampia ja rakkaampia, kuin kaupasta ostetut.

Akileija (kuva: Pixabay)
Akileija (kuva: Pixabay)

Ps. On hyvä piirtää paperille kartta kylvöksistään ja merkitä siihen myös kylvettyjen kasvien nimet. Keväällä ei välttämättä enää muista lajikkeita ja siemenpussitkin ovat saattaneet kadota.

Pari sanaa siemenistä ja niiden itämisestä

Siemenestä kasvattaminen on suvullista lisäämistäeli siemenen kehittymiseen tarvitaan aina pölytys ja hedelmöitys. Näin uudessa kasviyksilössä on molempien vanhempien perintötekijöitä uutena yhdistelmänä eli siemenistä kasvaneet kasvit eivät ole täysin toistensa kaltaisia. Risteytysjalostuksella tuotetut F1-siemenet ovat perimältään identtisiä. Niissä kasvin hyviä ominaisuuksia on yleensä pystytty varmistamaan ja vahvistamaan.

Kuva: Pixabay
Kuva: Pixabay

Vettäsaadessaan kuivunut siemen imee kosteutta, ja turpoaminen alkaa (eloton tapahtuma). Kaikki siemenet turpoavat, kun vesi tunkeutuu kuivan siemenkuoren läpi siemenen sisälle ja rikkoo sen. Turvonnut alkio alkaa erittää gibberelliiniä (vain elävissä siemenissä), joka johtaa varastoravintoa hajottavien entsyymien erittymiseen. Pilkottu varastoravinto (sokerit, aminohapot jne.) siirtyy alkion kasvusolukkoon ja mahdollistaa kasvun. Vettä tarvitaan edelleen runsaasti, jotta solujen laajentumiseen tarvittava nestejännitys saavutetaan. Toisaalta liika kosteus saattaa estää siemenen hapensaannin ja täten estää itämisen. Kolmas tärkeä tekijä on riittävä lämpötila. Eri kasvilajien itämislämpötilat vaihtelevat suuresti, ja monet kasvit itävät nopeimmin, kun yölämpötila on 10-15 astetta päivälämpötilaa alempi.

Lue lisää siemenistä ja niiden käsittelystä

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20232_80857.jpg
Kuusi ekovinkkiä syyspuutarhaan
Päivien lyhenemisestä kasvit tietävät talven lähestyvän. Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.
20216_71363.jpg
Mitä on bokashointi?
Japanin kielestä lainattu sana "bokashi" tarkoittaa fermentoitunutta orgaanista jätettä. Fermentointi taas tarkoittaa puolestaan hapettomassa tilassa tapahtuvaa maitohappokäymistä. Maitohappokäymisessä hyödynnetään maitohappobakteereita, hiivoja, entsyymisieniä ja muita pieneliöitä.Ilmatiiviissä bokashiastiassa biojäte fermentoidaan sekoittamalla biojätteen joukkoon EM-mikrobiseosta (effective micro-organism) eli bokashirouhetta. Bokashirouhe sisältää juuri edellä mainitut ja maaperälle hyväksi havaitut bakteerit, hiivat ja pieneliöt. Rouhe kehitettiin Japanissa 1970-luvulla kehitetty seos.
202111_73580.jpg
Mikä avokadoa riivaa?
Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"
20202_62802.jpg
Pihasta omannäköinen puutarha
Miten saisi toiveista totta ja pihasta puutarhan? Mistä pitäisi aloittaa? Kasvit ovat toki tärkeässä osassa, mutta tarvitaan näkemystä pihan eri toimintojen yhdistelyyn ja sijoitteluun aina sisääntulosta oleskeluun, leikkiin, pysäköintiin tai pyykinkuivatukseenkin. Ammattilainen suunnittelee pihan eri elementit yhtenäiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.
202212_45234.jpg
Miltä puutarhasi näyttää talvella?
Kylmenevät ilmat ja lyhenevät päivät sekä tuuli, sade ja lumi ajavat ahkerimmatkin kotipuutarhurit talven tullen sisätiloihin. Kuluneen puutarhakauden muistot ja mielikuvat ovat vielä tuoreena muistissa, joten niitä kannattaa nyt hyödyntää. Talvi on hyvää aikaa suunnitella omaa puutarhaa ja miettiä tulevan kasvukauden projekteja ja hankintoja.Puutarha.netistä löytyy tietoa pihan suunnittelusta, rakentamisesta ja eri vaihtoehdoista sekä tietenkin kasveista. Talven hiljaisina hetkinä kannattaa hyödyntää esimerkiksi Keskustelupalstaa,josta löytyy mukavaa luettavaa ja samanhenkistä seuraa miltei vuorokaudenajasta riippumatta.
20182_51820.jpg
Kompostoinnin syystoimet
Lehdet putoilevat puista, syysleikkauksia tehdään puille ja pensaille, kukkapenkkejä siivotaan… Apua, mitä tehdä kaikelle kasvijätteelle? Syksy saa tosiaan ajattelemaan kompostin tarpeellisuutta. Maatuvat kasvinjätteet onkin näppärää viedä pihan perälle muuttumaan arvokkaaksi mullaksi tai katteeksi, eikä täyttämään roskista tai viereistä tyhjää tonttia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton