Huolehditaan hyvin maaperästä – sieltä kasvit ammentavat voimansa

Puutarhanhoito kannattaa aina sovittaa luonnon ehdoille. Hyvinvoiva puutarha saa alkunsa huolehtimalla maaperän kunnosta. Kun maan rakenne, ravinnetila, happamuus sekä vesi- ja ilmatila ovat kasveille sopivia, juuristo pystyy hyödyntämään kasvualustaa tehokkaasti. Hyvä maan rakenne edistää juuriston kasvua ja auttaa kasvia kiinnittymään kasvupaikkaansa.

Terveen maaperän tärkeimpiä ominaisuuksia ovat sen kyky pidättää vettä ja ravinteita sekä luovuttaa niitä kasveille tarpeen mukaan. Maan kykyä pidättää ja vaihtaa positiivisesti varautuneita ravinneioneja kuvataan kationinvaihtokapasiteetilla. Hyvässä maaperässä on riittävästi ilmaa ja huokosia, jotta juuristo saa tarvitsemansa hapen. Ilmavassa kasvualustassa hiusjuuret voivat kasvaa vaivattomasti ja ulottua syvälle, mikä vahvistaa kasvin juurtumista ja laajentaa sen veden ja ravinteiden saatavuutta.

Hyvä puutarhamaa on täynnä elämää. Sen multaisessa kerroksessa asustaa miljoonia pieneliöitä ja maaperäbakteereja, jotka yhdessä lierojen ja hyönteisten kanssa luovat elävän tasapainon. Maaperän pieneliöt hajottavat eloperäistä ainesta ja osallistuvat ravinteiden kiertoon. Samalla maaperän eliöstö vaikuttaa maan rakenteeseen ja kasvukuntoon. Elävä maaperä pitää kasvualustan tasapainoisena ja terveenä, sillä se tarjoaa kasveille sekä ravinteita että tarvittavat olosuhteet juurtumiseen ja kasvuun.

Lue lisää:

Kasvata puutarhan elonkirjoa – Luonnon monimuotoisuus on rikkaus

Hyvässä maassa on riittävästi humusta, joka puskuroi ravinne- ja vesitasapainoa. Erityisesti kivennäismaassa humus toimii tärkeänä maan kasvukunnon säilyttäjänä. Humus parantaa maan rakennetta, lisää sen vesipitoisuutta ja takaa kasveille elinvoimaiset olosuhteet. Maanhoidossa kannattaa huolehtia eloperäisen aineksen ylläpitämisestä esimerkiksi lisäämällä maahan kypsää kompostia tai muuta kasvupaikalle sopivaa eloperäistä maanparannusainetta.

Kompostointi on hyvä tapa palauttaa puutarhan kasvijätteiden sisältämää eloperäistä ainesta ja ravinteita takaisin kiertoon. Toimiva komposti tarvitsee sopivasti kosteutta ja happea sekä riittävän ilmavan rakenteen. Valmis, kypsä komposti voidaan hyödyntää maanparannuksessa, jolloin se lisää kasvualustaan eloperäistä ainesta ja tukee maan rakennetta.

Maaperän kunnon arvioinnissa voidaan hyödyntää viljavuusanalyysiä, josta saadaan tietoa esimerkiksi maan happamuudesta ja ravinnetilasta. Kalkituksella voidaan tarvittaessa nostaa maan pH:ta, mutta sopiva pH riippuu kasvatettavista kasveista. Kaikki kasvit eivät viihdy kalkitussa maassa.

Eloperäisen aineksen lisääminen voi parantaa monen puutarhamaan rakennetta ja vedenpidätyskykyä. Eloperäistä ainesta voidaan lisätä esimerkiksi kypsän kompostin, lehtikompostin ja muun tarkoitukseen sopivan eloperäisen maanparannusaineen avulla. Savimaan rakennetta voidaan parantaa lisäämällä siihen eloperäistä ainesta ja tarvittaessa myös hiekkaa. Kalkituksen tarve arvioidaan maan happamuuden ja kasvatettavien kasvien perusteella.

Biohiiltä voidaan käyttää yhtenä maanparannusaineena. Se valmistetaan biomassasta pyrolyysissä eli kuumentamalla orgaanista materiaalia vähähappisissa oloissa. Huokoisen rakenteensa ansiosta biohiili voi vaikuttaa kasvualustan veden- ja ravinteidenpidätyskykyyn. Biohiiltä käytetään kasvualustaan sekoitettuna, ja sen vaikutukset riippuvat muun muassa maasta, käytetystä biohiilestä ja käyttömäärästä.

Maan hyvinvointi tukee myös puutarhan monimuotoisuutta. Kasvillisuus sitoo yhteyttäessään ilmakehän hiilidioksidia, ja osa hiilestä varastoituu kasveihin ja maaperään. Kompostointi, kasvipeitteisyys, eloperäisen aineksen kierrättäminen ja maan tarpeettoman muokkauksen välttäminen voivat osaltaan ylläpitää maan rakennetta ja pieneliötoimintaa.