Sienet ja hyönteiset uhkaavat saarnia – turkulaiset tutkijat etsivät keinoja puiden puolustukseen
Sairas ja terve saarni Seilin saarella. Harsuuntunut puu on ilmeisesti saarnensurman sairastuttama. © Marjo Helander
Etelä-Suomessa saarnipuita vaivaa vakava sienitauti, saarnensurma, joka heikentää puiden elinvoimaa ja voi johtaa jopa niiden kuolemaan. Uhkaa lisää myös maailmanlaajuisesti levinnyt saarnituholainen, nilaa syövä hyönteinen, joka on tuhonnut saarnimetsiä erityisesti Pohjois-Amerikassa. Turun yliopiston tutkijat tutkivat parhaillaan, millaisia luonnollisia puolustuskeinoja saarnipuut pystyvät kehittämään sekä sieni-infektioita että hyönteistuhoja vastaan.
Esimerkiksi Turussa monet kaupunkiympäristön saarnipuista ovat huonokuntoisia, ja puita on jouduttu jopa kaatamaan. Puita todennäköisesti vaivaa Euroopassa hyvin laajalle levittäytynyt saarnensurmasieni (Hymenoscyphus fraxineus), joka on alun perin kotoisin Aasiasta. Sienitauti infektoi saarnien lehtiä ja aiheuttaa latvuston harventumista, ja jopa kaikkien lehtien putoamista.
Saarnia uhkaa myös toinen tuholainen, joka on jo levinnyt aivan nurkan taakse, mutta ei vielä Suomeen asti. Vain riisinjyvän kokoinen, myös Aasiasta kotoisin oleva, saarnenjalosoukko Agrilus planipennis) on aiheuttanut mittavia saarnikuolemia Pohjois-Amerikassa. Nyt laji on levittäytynyt myös Euroopan puoleiselle Venäjälle ja Ukrainaan, ja Suomea lähinnä olevat havainnot on tehty Pietarista. Lajia ei vielä esiinny meillä, mutta Ruokavirasto seuraa sen mahdollista saapumista Suomeen.
Aikuiset saarnenjalosoukot ovat kauniin metallinkiiltoisia ja smaragdin vihreitä kovakuoriaisia, minkä vuoksi ne kuuluvat englanniksi niin kutsuttuihin ’jalokivikuoriaisiin ’(jewel beetle), suomalaisittain jalokuoriaisiin (heimo Buprestidae). Aikuiset kuoriaiset eivät aiheuta puille juurikaan haittaa, sillä ne syövät ainoastaan saarnien lehtiä. Toukat sen sijaan syövät käytäviä puulle elintärkeään nilakerrokseen, joka toimii puun ’verisuonistona’ kuljettamalla vettä ja ravinteita. Juuri toukkien aiheuttama nilakerroksen tuhoutuminen voi johtaa lopulta puiden kuolemaan.
Turun yliopistossa parhaillaan käynnissä olevassa projektissa Pekingin metsäyliopistossa apulaisprofessorina pian aloittava Tuuli-Marjaana Koski ja Turun yliopiston tutkija, dosentti Marjo Helander työryhmineen tutkivat saarnipuiden (Fraxinus spp.) luontaisiin puolustusominaisuuksiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa keskitytään etenkin kotoperäiseen lehtosaarneen (Fraxinus excelsior).
Saarnenjalosoukot munivat munansa mieluiten puihin, joiden luontainen puolustuskyky on heikentynyt.
– Tutkimuksemme tarkoituksena on lisätä ymmärrystä tekijöistä, jotka vaikuttavat saarnien luontaisiin puolustusominaisuuksiin. Tänä vuonna tutkimuksemme keskittyy tarkastelemaan lehtosaarnien mikrobiston ja puolustuskemiallisten yhdisteiden vaihtelevuutta kaupunkiympäristössä Turussa, Koski kertoo.
Urbaanit kasvuolosuhteet ovat puille haastavia, sillä kaupunkialueiden puut altistuvat usein monille stressitekijöille kuten kuivuudelle, ahtaille kasvuoloille, kuumuudelle ja saasteille. Nämä stressitekijät todennäköisesti heikentävät puiden luontaisia puolustusominaisuuksia tuholaisia ja tauteja vastaan, esimerkiksi muuttamalla puiden kemiallisia ominaisuuksia tai hyödyllisiä mikrobiyhteisöjä.
Myös geneettiset tekijät vaikuttavat puiden luontaisiin puolustusominaisuuksiin. Aasialaiset saarnilajit ovat todennäköisesti vastustuskykyisempiä sekä saarnenjalosoukolle että saarnensurmalle verrattuina Eurooppalaisiin tai Pohjois-Amerikkalaisiin saarnilajeihin.
– Asian varmistaminen vaatii kuitenkin lisää kokeellista testausta eri ympäristöolosuhteet huomioon ottaen. Tätä meidän on myös tarkoitus tutkia myöhemmin sekä Suomessa että Kiinassa käyttämällä eri saarnilajeja ja altistamalla niitä eri olosuhteille ja tuholaisille. Tälläisista kokeista on hyötyä esimerkiksi saarnien jalostusta ajatellen sekä kaupunkisuunnittelussa, kun mietitään minne saarnia kannattaa istuttaa ja miten niitä kannattaa hoitaa, jotta niiden luontainen puolustuskyky pysyisi hyvänä, Koski sanoo.
Lähde: STT:n tiedote, Turun yliopisto, 21.08.2025
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat