• Etusivu
  • Kasvillisuus

Sipulin suosio kasvussa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.03.2013
20091_14575.jpg

Terveyttä sipulista.

Sipuli kiinnostaa kaikkialla niin kuluttajia kuin tutkijoitakin, koska sipuli on niin oleellinen osa ruoanvalmistusta. Lisäksi sipuli tiedetään terveysvaikutteiseksi, suorastaan lääkkeenomaiseksi kasvikseksi. Kansainvälisessä kaupassa sipuli on tomaatin jälkeen arvokkain vihannes. Sipuli säilyy hyvin ja kestää kuljetusta, joten sitä on helppo markkinoida jopa maanosasta toiseen.

Sipulia päivittäin

Syö viittä väriä päivässä -ajattelussa suurin osa sipuleista sijoittuu valkoisen ja ruskean päävärin ryhmään, vihreät sipulit vihreään ja punasipuli sini-purppuraan. Kullakin kasvisten viidellä väriryhmällä on oma tehtävänsä ruokalautasella paitsi silmänruokana myös ihmisen elintoiminnoissa.

Tutkimusten mukaan sipulit osana monipuolista, kasvispainotteista ruokavaliota alentavat veren kolesterolitasoa, vahvistavat immuunijärjestelmää ja auttavat ehkäisemään syöpä- ja sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä. On saatu tutkimustuloksia, joiden mukaan säännöllisesti sipuleita ja valkosipulia syövät sairastuvat muita harvemmin erilaisiin syöpäsairauksiin.

Sipulien terveysvaikutukset aiheutuvat niiden sisältämistä orgaanisista rikkiyhdisteistä ja flavonoideista. Erityisesti sipuleiden kversetiinillä on monia erinomaisia vaikutuksia, koska se on voimakas antioksidantti. Sipuleiden allisiini puolestaan vaikuttaa antibioottisesti. Ei ihme, että sipulia on kautta aikain käytetty bakteerien tuhoajana, heikentyneen vastustuskyvyn kohentajana ja ruoansulatuksen parantajana.

Keittiön monitoimikasvis

Suomessa sipuleita tunnetaan viitisentoista erilaista, maailmalla kaikkiaan parisenkymmentä, mutta eniten käytetään tavallista keltasipulia. Sipuleista ruoka saa täyteläistä, muita makuja pyöristävää ja syvää aromia. Juuri nyt ajankohtaista on käyttää sipulia pieninä, raakoina kuutioina blinien lisäkkeenä. Ohuet sipulisiivut sopivat myös appelsiini- tai tomaattiviipaleiden lomaan salaatiksi.

Sipulin kuumentamisessa maltti on valttia. Lempeästi kuullotettuna ja haudutettuna sipulin maku lauhtuu miellyttäväksi. Liian kuumassa sipuli palaa karvaan makuiseksi. Makeaksi kuullotettu sipuli maistuu ihanalta pihvien, maksaleikkeiden ja kyljysten kanssa. Kylmänä kautena sipulia kannattaa käyttää kaikkiin keittoihin, pataruokiin ja uunissa haudutettaviin ruokiin.

Nimet kohdalleen

Yleensä puhuttaessa pelkästä sipulista tarkoitetaan kelta- eli kepasipulia, jota kutsutaan myös ruokasipuliksi. Punasipuli keltasipulin punakuorisena muotona, purjo, valkosipuli ja ruohosipuli eivät aiheuta nimeämisessä sekaannuksia, ja ne on helppo tunnistaa.

Salottisipulia pidetään herkuttelijoiden sipulina. Salottisipulit ovat keltasipulia pienempiä, usein pitkänomaisia ja kellanruskeita tai osin punertavia. Toinen gourmetsipuli on vanhanajan ryvässipuli, jonka maku on erittäin aromikas.

Makea sipuli, kansainvälisesti sweet onion on melko kookas. Miedonmakuisena se sopii salaatteihin. Jättisipulilla tarkoitetaan keilamaista, suurta sipulia, joka voi painaa 0,5 - 1,5 kg tai jopa enemmänkin. Maultaan jättisipulikin on melko mieto. Joskus niin makeaa sipulia kuin jättisipuliakin kutsutaan salaattisipuleiksi. Miedot sipulit on kypsennettävä hyvin miedolla lämmöllä, koska ne palavat helposti.

Salaattisipuliksi kutsutaan myös viher- eli kevätsipulia. Siitä kannattaa kuitenkin mieluummin käyttää nimeä kevätsipuli, kansainvälisen spring onion -nimityksen tavoin. Kevätsipuli on tavallinen aines aasialaisissa ruoissa.

Kiinalainen ruohosipuli poikkeaa ruohosipulista litteiden, poikkileikkaukseltaan kolmiomaisten lehtien perusteella. Usein varsien päissä näkyy vaaleita kukkanuppuja. Kiinalaisen ruohosipulin maku muistuttaa valkosipulia.

Hillosipuli on tullut tutuksi nimenomaan etikkasäilykkeenä. Hillosipuli on malloltaan valkoinen. Ilmasipuli on melko harvinainen, kuitenkin tuttu puutarhaharrastajille. Sen paksut, ontot varret voi leikata renkaiksi salaatteihin. Varsien päihin kehittyvät pikkusipulit istutetaan maahan tuottamaan uutta satoa.

Sipulipannari

Taikinaan:
6 dl maitoa
4 munaa
2 dl vehnäjauhoja
2 dl hiivaleipäjauhoja
1 tl suolaa
0,5 dl juoksevaa margariinia
Sipuliseokseen:
3 puna- tai keltasipulia
1 rkl öljyä
1 - 2 rkl tuoretta timjamia
1 rkl balsamietikkaa
suolaa mustapippuria
1 dl juustoraastetta

• Sekoita taikinan ainekset keskenään ja anna taikinan turvota puoli tuntia.
• Kuori sipulit ja leikkaa ohuiksi renkaiksi tai viipaleiksi. Kuumenna öljy paistinpannussa ja kuullota sipulit pehmeiksi. Mausta timjamilla, balsamietikalla, suolalla ja mustapippurilla. Anna seoksen jäähtyä.
• Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Levitä sipuliseos taikinan päälle ja ripottele lopuksi juustoraastetta. Kypsennä pannaria 225-asteisen uunin alatasolla noin 25 minuuttia. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry

Tiedotteen teksti ja lisätiedot:
Pirjo Toikkanen, viestintäpäällikkö, Kotimaiset Kasvikset ry
Sanna Peurakoski, kuvat, Kotimaiset Kasvikset ry

Kokeillut sipuliruokaohjeet alla ja lisää ohjeita uudesta nettikeittokirjastamme:
www.kasvikset.fi -> Keittokirja

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20195_57973.jpg
Ryhmäruusut - kauniit, mutta oikukkaat hienohelmat
Upeat ryhmäruusut eivät tyydy vähään mutta palkitsevat viihtyessään pitkällä ja näyttävällä kukinnalla. Kasvupaikan vaativuutta korostaa se, että ne ovat Suomen oloissa menestysalueensa äärilaidoilla.
20085_11226.jpg
Marketanpuistossa on piha- ja puistorakentamisen ideoita
Espoossa, Kehä III:n varrella sijaitseva Marketanpuisto on Suomen suurin näyttelypuisto. Se tarjoaa runsaasti ideoita pihan rakentajille ja kunnostajille. Sen lukuisat eri yritysten osastot ja näytepuutarhat antavat erinomaisen kuvan siitä, millaisia ratkaisuja suomalaisessa pihassa ja puutarhassa voi käyttää ja miten ne kestävät ajan hammasta aidossa ulkoympäristössä.
20238_60540.jpg
Monipuolinen valkosipuli
Valkosipuli (Allium sativum) on eräs maailman vanhimmista viljelykasveista. Sen esi-isä on ilmeisesti joku aasialainen luonnonlaji. Valkosipulia on siis käytetty jo vuosituhansien ajan sekä ruoan mausteena että lääkkeenä. Eurooppaan se on tullut ensimmäisten viljelykasvien mukana. Pohjoismaiden luostareissa sitä viljeltiin lääkkeeksi jo keskiajalla. Viljely oli välillä Suomessa unohduksissa muutamia vuosisatoja. Nykyään sen käyttö ja viljely on jälleen yleistynyt, etenkin lääkinnällisten vaikutusten ansioista. Tieteellinen lajinimi "sativum" tarkoittaa viljeltyä.
201912_61864.jpg
Trendivärit 2020
Värit tekivät tuloaan jo viime vuonna ja sama trendi jatkuu eli heippa tylsyydelle ja minimalismille. Viimevuoden hyvinkin runsaat värit ovat hieman haalistuneet, mutta eivät merkittävästi. Valkoisen ja harmaan on aika väistyä värien tieltä. Lue myös mitä värit symboloivat.
20125_31039.jpg
Luonnonkukkien päivää vietetään 20.6.2021
Tulossa kymmeniä opastettuja kasviretkiä ympäri SuomenTiedote. Julkaistu: 23.05.2013 Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto
20238_82728.jpg
Voiko köynnöskuusama talvehtia ruukussa? Asiantuntija vastaa
Hangon talomme terassilla meillä on kasveja suurissa ruukuissa. Nyt keväällä hankin kaksi tuoksukyönnöskuusamaa, jotka ovat hyvin kasvaneet ja kukkineet ruukuissaan. Voivatko kuusamat talvehtia ruukuissa (Hanko, vyöhyke 1a), ja miten suuri ruukku pitäisi olla? Vai pitäisikö minun kaivaa kuusamat maahan talveksi?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton