Kompostoi puutarhajätteet – tee itse ravinteikasta maanparannusainetta

– Aloita puutarhakompostin rakentaminen laittamalla pohjalle haketta, oksasilppua, kuoriketta tai pieniä risuja turvaamaan kompostin ilmansaanti. Kasaa komposti kerroksittain: vuorotellen typpipitoisia vihreitä kasvinosia, haravointijätettä ja ilmavuutta lisäävää oksasilppua. Puolivalmis talousjätekomposti on hyvä lisä puutarhakompostiin ja sitä voidaan laittaa ohuina kerroksina muun jätteen kanssa vuorotellen, opastaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Puutarhajätteessä on itsessään hajotustyötä tekeviä bakteereja, sieniä ja sädesieniä. Lisäksi hajotustyössä on mukana lieroja ja runsas joukko erilaisia pieneliöitä. Pieneliöiden hajottaessa puutarhajätettä muodostuu vesihöyryä, hiilidioksidia, ravinteita, lämpöenergiaa ja maan viljavuudelle tärkeää humusta.

Toiminnallaan pieneliöt tuottavat kompostiin lämpöä. Mitä lämpimämpi komposti on, sitä nopeammin puutarhajäte hajoaa. Pieneliöiden tuottama lämpö saadaan säilymään kompostissa paremmin, jos kompostoidaan kompostorissa. Mitä paksumpi eriste kompostorissa on, sitä tasaisemmin kompostimassa lämpenee eikä ulkoilman lämpötila vaikuta kompostin lämpötilaan.

Kastelemalla varmistetaan, että kompostista tulee sopivan kostea. Kuiva jäte ei lahoa, kun taas liika märkyys estää ilmankierron kompostissa, jolloin jäte alkaa mädäntyä. Oikea kosteus voidaan todeta, kun 10–20 cm syvyydestä otetaan kourallinen kompostia ja puristetaan sitä nyrkissä. Kompostimassasta tulisi irrota muutama tippa vettä.

Puutarhajätteen muhiminen mullaksi vie 1–2 vuotta. Kompostointia helpottaa, jos käytössä on kaksi kompostoria; toista täytetään ja toinen saa muhia rauhassa.

Kasvinosat, joissa on havaittavissa kasvitauteja tai tuholaisia, on turvallisinta kompostoida puutarhakompostorin sijaan lämpökompostorissa. Näin varmistutaan, että taudinaiheuttajat ja tuholaiset tuhoutuvat eivätkä leviä syntyvän kompostimullan kautta uudelleen puutarhaan.