Tryffeli - Korkeasti arvostettu herkku

Korkeasti arvostettu tryffeli on itse asiassa sieni, joka kasvaa isäntäpuun juuriston kanssa aidossa symbioosissa. Sienirihmasto antaa puulle vettä ja ravinteita. Puu puolestaan antaa sienirihmastolle yhteyttämistuotteitaan eli sokereita. Tryffelin kasvatuksessa lannoitusta ei siis tarvita eikä sitä saa antaa.

Tryffelit eli multasienet kehittyvät 5-30 cm:n syvyydessä maan alla. Tryffeleiden tuoksu on ainutlaatuinen ja perinteisesti tryffeleitä on etsitty tryffelisikojen ja koirien avulla. Puutarhassa sienet voi havaita silmämääräisestikin. Niitä kannattaa etsiä n. 20-100 cm etäisyydeltä puun rungosta. Hyviä tuntomerkkejä on esimerkiksi, että maanpinta hieman halkeilee esiintymäkohdan yllä. Tryffeleiden tuoksu houkuttelee myös hyönteisiä puoleensa. Usein tryffelit kehittyvät taimen ympärillä käytetyn katteen ja pohjamaan väliseen rajakohtaan. Suomessa tryffeleiden keruuaika ajoittuu elokuun alusta maan jäätymiseen saakka.

Tryffelisieniä löytyy luonnosta useita eri lajeja. Luonnontuotanto on useiden syiden takia vähentynyt ja siksi tryffelin viljely on yleistynyt etenkin Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa. Pilviä hipovan kilohintansa ansiosta peltotuotto voi olla euroissa valtavaa, mutta kotipuutarhassa yksittäistenkin tryffelitaimien istuttaminen sekä tryffeleiden löytäminen on todella palkitsevaa sekä mielenkiintoista seurattavaa.

Kasvatuksen alkuun pääsee pähkinäpensaan, tammen tai kuusen taimilla, joiden juuristoon tryffelisieni on ympätty. Nämä kasvit soveltuvat puutarhaan myös koristekasveiksi, joten samalla niistä saa sekä silmäniloa että hyötyä.

Rehevälehtinen pähkinäpensas (Corylus avellana) antaa hyvää näkö- ja melusuojaa. Tammi (Quercus robur) kasvaa aikanaan komeaksi puuksi, mutta sitä voidaan vuosittain myös leikata, jolloin se soveltuu pienillekin pihoille. Kuusi (Picea abies) sopii perinteisiin kuusiaitoihin ja aidanteisiin, vuosittain leikkaamalla siitä saa myös kauniin yksittäisen koristekuusen.

Kasvupaikaksi sopii puutarhamaa, pelto tai niitty. Metsä ei sovi viljelyyn, koska siellä maaperässä on liian paljon kilpailevia mykoritsoja eli sienijuuria. Maan tulee olla kuohkeaa, tiiviissä savimaassa tryffeli ei viihdy. Kasvualustan tulee olla myös vettä läpäisevää, tryffeli ei pidä seisovasta kosteudesta.

 - Tammen ja pähkinäpensaan juuristoon on ympätty Bourgogne eli mustatryffeli(Tuber aestivum). Kasvualustan tulee olla voimakkaasti kalkkipitoinen, pH 7,5-7,8.

- Kuusen juuristoon on ympätty Kalkkitryffeli (Tuber borchii). Kasvualustaksi sopii normaali puutarhamaa, pH 6,5-7,0.

Tärkeää on siis kalkin lisäys; mustatryffeliä varten kalkkia lisätään n. 2 kg/m² ja kalkkitryffelille n. 0,5 kg/m². Jos olet epävarma olemassa olevan maan happamuudesta tai aiot hankkia useita tryffelintaimia, maa-analyysin ottaminen on suositeltavaa.

Kasvualustan kunnostuksen yhteydessä maa muokataan n. 40 cm syvyyteen ja rikkakasvit poistetaan juurineen. Jotta maa säilyisi kuohkena, taimen ympärille tuleva maa tiivistetään vain kevyesti. Säännöllisestä kastelusta huolehditaan ensimmäisen kasvukauden ajan. Huomaa, että tryffeli ei tarvitse lannoitusta istutuksen yhteydessä eikä myöhempinäkään vuosina!

Tryffeli hyötyy 10-15 cm paksuisesta orgaanisesta katekerroksesta taimen ympärillä. Se tasaa maan kosteus- ja lämpöolosuhteita. Katteeksi voi laittaa esim. lehtipuuhaketta, olkea tai kuohkeita lehtiä. Katteen joukkoon on hyvä lisätä kalkkia, jotta se ei maatuessaan hapata pintamaata.

Taimet suojataan runkosuojalla jäniksiä, peuroja ja myyriä vastaan. Nämä eläimet eivät yleensä ole kiinnostuneita tryffeleistä, mutta voivat vahingoittaa taimien kuorta sekä juuria. Tulevina vuosina rikkakasvit poistetaan säännöllisesti. Vuosittain keväisin pintamaata myös muokataan noin 10-15 cm syvyydeltä, jotta maan kuohkeus säilyy. Samalla katetta voi lisätä taimen ympärille.

Tryffeleitä saattaa ilmestyä jo 3-4 vuoden kuluttua istutuksesta, useimmiten vasta 5-7 vuoden jälkeen. Kärsivällisyyttä siis tarvitaan, mutta omasta puutarhasta löydetyt tryffelit ovat kallisarvoista herkkua ja odotus on varmasti vaivan arvoista.

Jo yhdestäkin tryffelistä riittää aineksia moneen herkutteluhetkeen. Tryffeli soveltuu ohuina höylättyinä lastuina esim. pastaruokiin, risottoihin, munakkaisiin sekä salaatteihin. Sitä voidaan käyttää myös maustevoin, kastikkeiden, juustojen sekä öljyjen maustamiseen. Tryffeli on parasta tuoreena, se säilyy käyttökelpoisena 7-10 päivää jääkaapissa.

©Copyright; Kauppila Oy