• Etusivu
  • Materiaalit

Tunnistatko vaaralliset vieraslajit?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 06.07.2021
20216_71443.jpg

Kurtturuusu, Rosa rugosa (kuva: Pixabay)

Vieraslajit leviävät erityisen tehokkaasti ja ovat vaikeita hävittää. Ne aiheuttavat harmia luonnolle ja joissakin tapauksissa ne voivat jopa laskea kiinteistöjen arvoa. Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa kansalaisia ilmoittamaan luonnossa havaitsemansa jättiputket ja muut haitalliset vieraskasvilajit. Suomen vieraskasvilajeista ovat tällä hetkellä komeimmassa kukintovaiheessaan, helpoimmin tunnistettavissa olevat, jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu.

Mitä ovat vieraslajit?

Vieraslajit ovat eläin-, kasvi- ja muita eliölajeja, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ylittämällä ihmisen avulla lajille muuten mahdottoman leviämisesteen, kuten valtameren tai vuoriston. Pieni osa vieraslajeista onnistuu kotiutumaan uusille alueille niin hyvin, että ne aiheuttavat haittaa joko ihmiselle tai luonnon alkuperäiselle lajistolle.

Suomen kansallisen vieraslajistrategian mukaan jättiputkilajit ovat luokiteltu erityisen haitallisiksi lajeiksi, ja ne on määrä hävittää Suomesta kokonaan. Jättiputkikasvustot alentavat tontin arvoa ja lajien kasvinesteen sisältämät yhdisteet aiheuttavat kivuliaita palovamman kaltaisia iho-oireita reagoidessaan auringon UV-säteilyyn.

Haitallisten lajien hävittäminen tai leviämisen hidastaminen on mahdollista, mutta siihen tarvitaan valppaiden suomalaisten panosta. Tehokkaat torjuntasuunnitelmat vaativat tietoa lajien sijainnista ja lukumäärästä. Sen vuoksi on tärkeää, että suomalaiset ilmoittavat luonnossa näkemänsä vieraslajihavainnot eteenpäin, kertoo biologi Markus Seppälä Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Suomen luonnonsuojeluliitto osallistuu haitallisten vieraslajien torjuntaan muun muassa järjestämällä kartoitus- ja torjuntatalkoita.

Vieraskasvilajeista tehdyt havainnot voi ilmoittaa Luonnontieteellisen keskusmuson Hatikka-havaintotietokantaan: www.hatikka.fi

Suomen Luonnonsuojeluliiton hankekorrdinaattori Titta Vikstedtin mukaan Luonnonsuojeluliitolla on vieraslajien torjuntaa etukäteen määritellyillä kohteilla

Lisäksi osallistumme etänä myös erilaisiin seminaareihin ja järjestämme koulutuksia. Viestinnällisesti toimintamme kohdistuu koko maahan. Meillä on tänä kesänä yhteistyössä Syken ja Luken kanssa myös valtakunnallinen Soolotalkoot -kampanja, jonka myötä olemme saaneet kymmeniin Suomen kuntiin yli 200 soolotalkoo -torjuntakohdetta.
Titta Vikstedt, Suomen Luonnonsuojeluliitto
Huomio

Huomio

Vieraslajien tieteelliset nimet:

Kaukasianjättiputki Heracleum mantegazzianum
PersianjättiputkiHeracleum persicum
JättipalsamiImpatiens glandulifera
KurtturuusuRosa rugosa

Lisää vieraslajeja löydät täältä>>

Jättipalsami (Kuva: SLL/Markus Seppälä)
Jättipalsami (Kuva: SLL/Markus Seppälä)

Tarvitsetko apua vieraslajien tunnistamiseen?

Muun muassa Martat tarjoavat vieraslajineuvontaa. Martat.fi-sivustolta löytyy kattavasti tietoa eri vieraslajeista ja ohjeistusta, miten vieraslajien kanssa tulisi toimia. Marttojen mukaan, osa pihojemme koristekasveista on ajan myötä levinnyt luontoon ja valitettavasti osa näistä kasveista ovat haitallisia vieraslajeja.

Vieraslajit ovat levinneet luontoon ihmisen myötävaikutuksella, joko tahattomasti tai tarkoituksella. Haitalliseksi vieraslaji muuttuu, kun se aiheuttaa huomattavaa ekologista, terveydellistä tai taloudellista haittaa. Esimerkiksi jättipalsami ja komealupiini vievät tilaa alkuperäisiltä kasvilajeilta ja kilpailevat pölyttäjistä niiden kanssa. Kurtturuusu valtaa luonnontilaisia rannikkoalueita ja estää uimarantojen virkistyskäytön. Jättiputkikasvustot voivat estää alueella liikkumisen ja alentaa jopa kiinteistön arvoa. Jos jättiputken kasvinestettä joutuu ihoalueelle, joka on alttiina auringon uv-säteilylle, on seurauksena palovamma.
Martat
Lisää tietoa vieraslajeista löytyy Suomen virallisisilta vieraslajisivuilta.

Samalla sivustolla voi myös kätevästi tehdä vieraslajihavaintoilmoitukset. Sivuilta löytää myös aina ajankohtaiset listaukset haitallisista vieraslajeista.

Jättiputki (Kuva: Shutterstock)
Jättiputki (Kuva: Shutterstock)
Materiaalit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202011_67675.jpg
Vuoden vihannes: Lanttu
Keskiajasta lähtien lanttu on kuulunut Pohjolan ruokakulttuuriin. Pohjoismaiden lisäksi myös Saksassa, Englannissa ja Kanadassa syödään lanttua. Paikallisen ruokakulttuurin arvostuksen myötä on myös lantun suosio ollut kasvussa. Keski-Norjassa on otettu uudelleen viljelyyn vanhoja 1800-luvun lopulla suosittuja paikallisia lanttukantoja.Hyvin säilyvien, sokeri- ja C-vitamiinipitoisten lanttujen tiedetään pelastaneen ihmishenkiä 1. maailmansodan aikana Saksassa samoin kuin pula-ajan Suomessakin. Näiden kokemusten jälkeen ihmiset ovat mieluusti valinneet ruokapöytäänsä muuta kuin lanttua aivan näihin päiviin asti.
20224_77674.jpg
Mikä tämä marjapensaan viholainen on? Asiantuntija vastaa
Mustaviinimarjapensaassa on ollut kahtena vuotena vaaleanvihreä toukka. Pensaat voivat hyvin, kunnes tulee raakileet ja toukat ilmestyvät. Sen jälkeen ei tule marjoja, pensaiden lehdet käpristyvät ja kuivuvat. Toukkia on paljon lehtien pinnoilla.Miten saan ne hävitettyä?
202211_80229.jpg
Kenen pesä? Asiantuntija vastaa
Mikä elukka tai lintu on rakentanut pesän korkealle mökin kurkihirren päälle? Pesä on erikoisen näköinen ja ilmeisesti tyypillinen jollekin elukalle tai linnulle.
20238_82865.jpg
Sipulikukkien istutusaika parhaimmillaan
Sipulikukat ovat näyttäviä isoina ryhminä, eli mitä tiheämpään sipulit istuttaa, sen näyttävämmän ryhmästä saa. Niillä saa väriä myöhään keväällä lehteen puhkeavien pensaiden, kuten pensashanhikin ja syyshortensian, ympärille. Huomioi sipuleita valitessasi erilaiset kukinta-ajat. Kun istutat aikaisia, keskiaikaisia ja myöhäisiä lajeja ja lajikkeita yhteen, saat nauttia kukkasipuleiden väriloistosta maaliskuun lopulta aina heinäkuulle saakka.
20199_59958.jpg
Voiko ketokatolla vähentää ilmastonmuutosta?
Ketokatolla (arkikielessä viherkatto) saa aikaan monenlaista hyötyä ja huvia. Mm. näin kevätkesän ollessa valloillaan ja sään muuttuessa alinomaa, hulevesien hallinta helpottuu kun valuntahuiput pystytään hillitsemään jo katolla. Ketokaton avulla veden valunta viivästyy ja kokonaissadannasta jopa kaksi kolmasosaa pidättyy veden imeytyessä ketokattoon ja haihtuessa siitä takaisin ilmaan. Lue lisää hulevesien hallinnasta täältä.Ja onhan ketokatto kaunis, hyödyllinen ja luonnollisen näköinen, eikö sinustakin?
Kaksi sientä sammalmättäällä
Haaparouskua hakemaan
Arvostettu sienikaunotarHaaparouskua löytyy koko maasta; esiintymät harvenevat kuitenkin pohjoiseen mennessä. Heinäkuusta lokakuulle voi tämän kaunottaren bongata seka-, mänty- ja kuusimetsistä sekä nevoilta, joilla kasvaa joko koivuja tai kuusia.Haaparouskuja löytyy kohtalaisen helposti, ilman suurempaa etsimistä. Esiintymät voivat olla joko yksittäisiä sieniä siellä täällä tai isompi rypäs. Haaparouskukin on kauppasieni ja näin ollen arvostettu sieni, joten se kannattaa napata metsästä mukaan, jo sellaisen löytää.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton