• Etusivu
  • Materiaalit

Tunnistatko vaaralliset vieraslajit?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 06.07.2021
20216_71443.jpg

Kurtturuusu, Rosa rugosa (kuva: Pixabay)

Vieraslajit leviävät erityisen tehokkaasti ja ovat vaikeita hävittää. Ne aiheuttavat harmia luonnolle ja joissakin tapauksissa ne voivat jopa laskea kiinteistöjen arvoa. Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa kansalaisia ilmoittamaan luonnossa havaitsemansa jättiputket ja muut haitalliset vieraskasvilajit. Suomen vieraskasvilajeista ovat tällä hetkellä komeimmassa kukintovaiheessaan, helpoimmin tunnistettavissa olevat, jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu.

Mitä ovat vieraslajit?

Vieraslajit ovat eläin-, kasvi- ja muita eliölajeja, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ylittämällä ihmisen avulla lajille muuten mahdottoman leviämisesteen, kuten valtameren tai vuoriston. Pieni osa vieraslajeista onnistuu kotiutumaan uusille alueille niin hyvin, että ne aiheuttavat haittaa joko ihmiselle tai luonnon alkuperäiselle lajistolle.

Suomen kansallisen vieraslajistrategian mukaan jättiputkilajit ovat luokiteltu erityisen haitallisiksi lajeiksi, ja ne on määrä hävittää Suomesta kokonaan. Jättiputkikasvustot alentavat tontin arvoa ja lajien kasvinesteen sisältämät yhdisteet aiheuttavat kivuliaita palovamman kaltaisia iho-oireita reagoidessaan auringon UV-säteilyyn.

Haitallisten lajien hävittäminen tai leviämisen hidastaminen on mahdollista, mutta siihen tarvitaan valppaiden suomalaisten panosta. Tehokkaat torjuntasuunnitelmat vaativat tietoa lajien sijainnista ja lukumäärästä. Sen vuoksi on tärkeää, että suomalaiset ilmoittavat luonnossa näkemänsä vieraslajihavainnot eteenpäin, kertoo biologi Markus Seppälä Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Suomen luonnonsuojeluliitto osallistuu haitallisten vieraslajien torjuntaan muun muassa järjestämällä kartoitus- ja torjuntatalkoita.

Vieraskasvilajeista tehdyt havainnot voi ilmoittaa Luonnontieteellisen keskusmuson Hatikka-havaintotietokantaan: www.hatikka.fi

Suomen Luonnonsuojeluliiton hankekorrdinaattori Titta Vikstedtin mukaan Luonnonsuojeluliitolla on vieraslajien torjuntaa etukäteen määritellyillä kohteilla

Lisäksi osallistumme etänä myös erilaisiin seminaareihin ja järjestämme koulutuksia. Viestinnällisesti toimintamme kohdistuu koko maahan. Meillä on tänä kesänä yhteistyössä Syken ja Luken kanssa myös valtakunnallinen Soolotalkoot -kampanja, jonka myötä olemme saaneet kymmeniin Suomen kuntiin yli 200 soolotalkoo -torjuntakohdetta.
Titta Vikstedt, Suomen Luonnonsuojeluliitto
Huomio

Huomio

Vieraslajien tieteelliset nimet:

Kaukasianjättiputki Heracleum mantegazzianum
PersianjättiputkiHeracleum persicum
JättipalsamiImpatiens glandulifera
KurtturuusuRosa rugosa

Lisää vieraslajeja löydät täältä>>

Jättipalsami (Kuva: SLL/Markus Seppälä)
Jättipalsami (Kuva: SLL/Markus Seppälä)

Tarvitsetko apua vieraslajien tunnistamiseen?

Muun muassa Martat tarjoavat vieraslajineuvontaa. Martat.fi-sivustolta löytyy kattavasti tietoa eri vieraslajeista ja ohjeistusta, miten vieraslajien kanssa tulisi toimia. Marttojen mukaan, osa pihojemme koristekasveista on ajan myötä levinnyt luontoon ja valitettavasti osa näistä kasveista ovat haitallisia vieraslajeja.

Vieraslajit ovat levinneet luontoon ihmisen myötävaikutuksella, joko tahattomasti tai tarkoituksella. Haitalliseksi vieraslaji muuttuu, kun se aiheuttaa huomattavaa ekologista, terveydellistä tai taloudellista haittaa. Esimerkiksi jättipalsami ja komealupiini vievät tilaa alkuperäisiltä kasvilajeilta ja kilpailevat pölyttäjistä niiden kanssa. Kurtturuusu valtaa luonnontilaisia rannikkoalueita ja estää uimarantojen virkistyskäytön. Jättiputkikasvustot voivat estää alueella liikkumisen ja alentaa jopa kiinteistön arvoa. Jos jättiputken kasvinestettä joutuu ihoalueelle, joka on alttiina auringon uv-säteilylle, on seurauksena palovamma.
Martat
Lisää tietoa vieraslajeista löytyy Suomen virallisisilta vieraslajisivuilta.

Samalla sivustolla voi myös kätevästi tehdä vieraslajihavaintoilmoitukset. Sivuilta löytää myös aina ajankohtaiset listaukset haitallisista vieraslajeista.

Jättiputki (Kuva: Shutterstock)
Jättiputki (Kuva: Shutterstock)
Materiaalit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Pensashanhikki
Pensashanhikki kukkii pakkasten tuloon saakka
Pensashanhikki (Dasiphora fruticosa, syn. Potentilla fruticosa, syn. Dasiphora floribunda) on puuvartinen, pensasmainen ruusukasvi. Pensashanhikit ovat tiheitä ja melko matalia koristepensaita, jotka kukkivat syksyllä runsaasti ja pitkään - aivan pakkasten tuloon saakka!
201912_61755.jpg
Auringonkukka kukkii heinä-elokuussa
Suomessa auringonkukkaa käytetään siementen tuotantoon ja koristekasviksi. Muualla auringonkukan siemeniä käytetään ennen kaikkea hyvälaatuisen öljyn puristukseen, mutta Suomessa viljely on niin vähäistä, ettei kotimaista auringonkukkaöljyä ole mahdollista tuottaa.
202211_80251.jpg
Mihin käyttää kriikunoita? Asiantuntija vastaa
Kriikunoita tulee meille tänä vuonna paljon. Olemme miettineet, mihin niitä voisi hyödyntää, koska esimerkiksi hillo tuntuu olevan paljon luumuhilloa happamampaa tai kitkerämpää. Myöskin olemme tehneet kriikunalikööriä, mutta maksa ei kestä näin suurta satoa. Vinkkejä tai ehdotuksia?
20145_39235.jpg
Orvokki, kevään kestävä väripilkku
Orvokit puhuttelevat omalla tavallaan meistä jokaista; johtuuko se sitten kukkien muodosta, tuoksusta vai jostain muusta. Orvokin kukka on tutulla tavalla vastakohtainen. Orvokkimaisia, lievästi peilisymmetrisiä kukkia on toki monissa muissakin kasviheimoissa.Orvokit (viola) kuuluvat orvokkikasvien sukuun, johon kuuluu 400-500 lajia. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena 17 orvokkilajia sekä lukuisia risteytyksiä. Uhanalaisiakin orvokkilajeja meillä on 5 - ja kaikki ne ovat erittäin uhanalaisia;luhtaorvokki (Viola uliginosa), mäkiorvokki (Viola collina), pahtahietaorvokki (Viola rupestris ssp. relicta), pyökkiorvokki (Viola reichenbachiana) ja rantaorvokki (Viola persicifolia).Viljeltyjä orvokkilajeja Suomessa on 3 kpl;Sarviorvokki, Viola cornuta (monivuotinen puutarhakukka)Tarhaorvokki, Viola x wittrockiana (yksivuotinen parveke- ja kesäkukka)Tuoksuorvokki, Viola odorata (perinteinen monivuotinen puutarhakukka)
20216_71332.jpg
Luonnonvarakeskus tiedottaa: maan ravinne­varannot hyötykäyttöön
Vihannekset eivät vaikuta olevan selvästi vaativampia maan fosforipitoisuuden suhteen kuin viljat tai nurmet. Normaalivuosina maan omat fosforivarannot riittävät varmistamaan sadontuoton mailla, joiden fosforipitoisuus on tyydyttävä. Hyvässä ja sitä korkeammissa maan fosforiluokissa vuotuinen fosforilannoitus ei ole taloudellisesti järkevää.
20238_82865.jpg
Sipulikukkien istutusaika parhaimmillaan
Sipulikukat ovat näyttäviä isoina ryhminä, eli mitä tiheämpään sipulit istuttaa, sen näyttävämmän ryhmästä saa. Niillä saa väriä myöhään keväällä lehteen puhkeavien pensaiden, kuten pensashanhikin ja syyshortensian, ympärille. Huomioi sipuleita valitessasi erilaiset kukinta-ajat. Kun istutat aikaisia, keskiaikaisia ja myöhäisiä lajeja ja lajikkeita yhteen, saat nauttia kukkasipuleiden väriloistosta maaliskuun lopulta aina heinäkuulle saakka.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton