• Etusivu
  • Kasvillisuus

Viljelykierto säilyttää maan kyvyn tuottaa satoa

‒ ja parantaa kasvien terveyttä, satoa ja makua!

Tiina Painokallio
Päivitetty 15.10.2024
Kasvimaan hoito

Viljelykierto on hyvä tiedostaa kasvimaan hoidossa.

Viljelykierrolla eli kasvinvuorotuksella tarkoitetaan samalla kasvinvuorottelua samalla kasvupaikalla. Monet tuholaiset ja taudit kiusaavat vain tiettyä kasvilajia. Kun kasvin viljelypaikka muuttuu vuosittain, niin kasvit säilyvät terveempinä. Viljelykierto liittyy oleellisena osana luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon. Viljelykierron ansiosta kasvisuojelutoimenpiteet kasvimaalla ovat yleensä paljon helpompia, kun taudit ja tuholaiset eivät pääse pesiytymään tiettyyn palstan kohtaan.

Viljelykierron avulla parannetaan myös maan rakennetta ja viljavuutta antamalla maalle eloperäistä ainesta, joka nostaa sen humuspitoisuutta. Syväjuuriset kasvit nostavat ravinteita muokkauskerrokseen ja kuohkeuttavat maata syvältä.

Tiesitkö? Kasvimaan kasvien satoa ja hyvinvointia voit parantaa myös kumppanuuskasvien avulla!

Lisää vinkkejä kasvimaan perustamiseen ja hoitoon

Info

Info

Viljelykierron tavoitteet:

  • välttää maan väsyminen
  • vähentää kasvinsuojeluongelmia
  • välttää tuholaisten pesiytyminen
  • vähentää rikkakasveja
  • käyttää maan ravinnevarantoja tasapainoisesti

Viljelykierrolla pyritään siis välttämään haitat, joita aiheutuu jatkuvasta saman kasvilajin viljelystä samalla paikalla. Vihannesviljelyssä kasvien paikkaa tulee vaihtaa vuosittain - eikä uutta mansikkamaata perusteta edellisen paikalle.

<p data-block-key="fbn2l">Viljelykierto havainnollistettuna</p>
Viljelykierto havainnollistettuna

Viljelykierron ensimmäisenä vuonna viljellään typensitojakasveja, kuten hernettä ja papua. Niillä on juurissa typpinystyröitä, joiden avulla ne sitovat ilmakehästä typpeä kasvien käyttöön. Toisena vuonna samalle kasvupaikalle istutetaan puolestaan paljon typpeä tarvitsevia kasveja, kuten kaaleja tai maissia. Kolmantena vuotena samalle kasvupaikalle sopivat juurikasvit, jotka käyttävät hieman vähemmän typpeä. Neljäntenä vuotena samalle kasvupaikalle sijoitetaan kasvit, jotka käyttävät suhteellisen vähän typpeä. Tällaisia ovat esimerkiksi yrtit.

VINKKI: Kasvimaan voi myös jakaa 4 eri lohkoon ja kierrättää kasveja listan mukaisessa järjestyksessä ‒ näin voit kasvattaa joka lajia!

Info

Info

Viljelykierron kasvit:

1. vuosi : herne, papu

2. vuosi: avomaankurkku, kaalit, kurpitsa, maissi, purjo ja muut sipulit

3. vuosi: palsternakka, peruna, porkkana, punajuuri ja muut juurekset

4.vuosi: retiisi, salaatit, sipuli, yrtit ja maustekasvit

VINKKI: Kalkitus tehdään perunanviljelyn jälkeen. Perunalla kalkki nimittäin lisää niiden rupisuutta.

Viljelykierto on myös oleellinen osa lannoitusta. Tärkein kierron onnistumisen edellytys meidän oloissamme on palkokasvien hyvä kasvu, koska ne ovat typensitojina luomukierron moottoreita. Kiertoa laadittaessa mietitään, miten niiden esikasvivaikutusta käytetään hyväksi muiden kasvien viljelyssä.

Monipuolinen viljelykierto ja muokkaukset ovat rikkakasvien, tautien ja tuholaisten hallinnan perusta.

Viljelykierto on jo vanhan kansan käyttämä keino

Viljelykiertoa on käytetty kasvien ja viljan hyvinvoinnin ja kasvun parantamiseen jo vuosisatoja.

Vihannesten viljelyssä kannattaa ottaa huomioon kasvitautien riskit ja kasvien vaihteleva ja erilainen ravinnetarve. Samansukuisia kasveja ei kannata viljellä peräkkäisinä vuosina samalla maatilkulla (ihanteellisin kierto vihannesmaalla on noin 4-6 vuotta). Ennen kuin samalle paikalle istuttaa samaa kasvia kannattaa odottaa noin 3 vuotta.

Tärkeintä viljelykierrossa on muistaa, ettei samaa kasvilajia viljellä kahta vuotta peräkkäin samassa kohtaa.

VINKKI: Lisää tietoa viljelykierrosta saa muun muassa Pro Agrian Luomupalveluista.

Kasvillisuus
kasvatus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202110_73340.jpg
Pidä huonekasvit terveinä ja hyvinvoivina läpi pimeän kauden
Kun vuosi kääntyy pimeimmälle neljännekselle, kasvitkin kaipaavat lepoa. Kun ne hidastavat kasvuaan, pitää hoitokin muuttaa vastaamaan kasvien tarvetta.
Muhevainen oma sato
Omaa satoa parvekepuutarhasta helposti ja vaivattomasti
Parvekkeilla ja patioilla kasvattaminen kiinnostaa, sillä niillä halutaan viettää aikaa ja kasvit tuovat sinne viihtyisyyttä. Ruokaa voi mainiosti tuottaa ruukuissa eikä erillistä kasvimaata tarvita. Parveke- tai patioviljelyssä ei tarvitse tinkiä istutusten kauneudesta, sillä monet satoa tuottavat lajit ovat jo itsessään kauniita. Asukkaat kaipaavat tietoa siitä, mitä voi kasvattaa ja miten se tapahtuu. Tässä vinkkejä jaettavaksi asukkaille vaikkapa asukastiedotteeseen tai yhtiökokoukseen.
20174_48987.jpg
Pakkaskevät on armoton kasveille
Pääsiäisen jälkeenkin sää jatkuu usein lähes talvisena. Kylmä kevät altistaa monet kasvit pakkasvaurioille. Älä siis kiirehdi kukkapenkin siivouksessa tai nurmikon haravoinnissa. Vielä ehdit myös leikata pensaita. Mutta nyt on viimeinen hetki pelastaa tuijat ja alppiruusut ruskettumiselta; onhan kevätsuojaus kunnossa?
20241_83360.jpg
Istutusetäisyydet
Yleensä kasvit kannattaa istuttaa yhtenäisiin ryhmiin. Näin puutarhaan saadaan selkeä tilajako ja kasveja on helpompi hoitaa. Perennoita, pensaita ja lehtipuita voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Paakut kastellaan hyvin sekä ennen istutusta että sen jälkeen.
202310_83245.jpg
Marraskuun vinkit
Etelä-Suomessa marraskuu on lyhyiden ja harmaiden päivien, syysmyrskyjen, syyssateiden ja monesti myös ensilumen aikaa. Pohjoisessa se on kaamoksen alun ja alkutalven aikaa.
20118_27452.jpg
Yrittäjäksi viheralalle?
TTS tarjoaa monipuolisesti puutarha-alan kursseja. Valikoimasta löytyy niin lyhyempiä kursseja kuin pidempiäkin koulutuksia. Tarjolla on myös erilaisia korttikoulutuksia. Tällä hetkellä ajankohtainen kurssi on esimerkiksi Yrittäminen viheralalla.Tutustu koulutuskalenteriin

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton