kesä

Upeasti kukkiva, hyvinvoiva kukkaryhmä on varmasti jokaisen tavoitteena uutta istutusta perustettaessa. Huolellisten pohjatöiden ohella suuri merkitys on luonnollisesti kasvien valinnalla. Mitä kaikkea tulisi sitten ottaa huomioon? Lue vinkit kukkaistutuksen suunnitteluun!Muistattehan myös, että...Kasvien valinnassa auttaa Puutarha.netin Kasvikortisto; sieltä voit hakea ryhmääsi sopivia kasveja mm. kasvukorkeuden, kukinnan ajankohdan tai värin tai vaikkapa kasvuolosuhteiden perusteella.

Vuoden vihannes 2011: Nauris, Brassica rapaBrassica rapa on monimuotoinen laji. Mukulajuuren kasvattavaa muotoa, naurista, viljellään ympäri maailmaa ruoka- ja rehukasvina. Japanissa nauris on hyvin suosittu vihannes. Lajin yksivuotinen öljykasvimuoto tunnetaan rypsinä. Lehtevät muodot mm. japaninkaali, kiinankaali, vihannessinappi ja tatsoikaali ovat suosittuja lehtivihanneksia itäisessä Aasiassa.

Taimikasvatus on keino, jolla aikaistetaan ja pidennetään kasvukautta. Suomen kesä on niin lyhyt, etteivät kaikki meillä viljeltävät vihannekset ehtisi tuottaa satoa tai kukat kukkia ennen pakkasia, ellei taimia esikasvatettaisi sisällä. Onneksi valoisa ikkunalauta sopii hyvin taimikasvatuspaikaksi. Liian aikaisin ei kuitenkaan kannata siemeniä kylvää, sillä liian vähäisessä valossa taimista kasvaa pitkiä ja honteloita.Maalis–huhtikuussa on aika kylvää pitkää taimikasvatusaikaa vaativat kasvit, kuten tomaatti. Nopeakasvuisten vihannesten kylvö jätetään toukokuunalkuun, etteivät taimet ehtisi venyä sisällä liikaa. Tarvittaessa lisävaloa voi antaa erityisellä kasvilampulla.

Seppelvarpua aurinkoon ja varjoonRento- ja pitkäversoinen seppelvarpu (Stephanandra incisa ’Crispa’) pärjäsi erinomaisesti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen peittopensaskokeissa eri puolilla Suomea. Se talvehtii ilman vaurioita Kuopion korkeudella saakka vyöhykkeillä I–IV, kun maa on läpäisevä. Seppelvarpu viihtyy jopa varjossa, mutta auringossa pensaasta tulee tuuheampi ja ruskaväristä kirkkaampi.

Heinäkuun ajoittainen viileys ei koitunut vihanneksille turmioksi. Varsinkin kaalit kasvoivat ja viihtyivät hyvin. Alkukesän kylmät säät pitivät tuholaiset loitolla eivätkä ne ole myöhemminkään kiusanneet. Itä-Suomessa sateet ja ilman kosteuspitoisuus aiheuttivat keskikesällä jonkin verran hävikkiä salaatteihin ja kiinankaaliin, mutta nyt tilanne on korjaantunut. Koska alkukesän varhaisvihanneskausi alkoi hieman viipyillen, kuluttajien mielenkiinto kasviksiin laiskistui ja kasvisten kysyntä jäi heinäkuussa laimeaksi. Nyt toivotaan, että kuluttajat heräisivät kasvisten kultakauteen.Viljelijöiden arvio on, että kaikki istutetut avomaankasvikset kehittyvät korjuukuntoon suotuisasti. Lämpöä ja valoa on saatu sopivasti, joten lannoitusta on tarvittu minimaalisen vähän. Vettä on saatu taivaalta riittävästi. Ajoittainen kuivuus Pohjanmaalla hoidettiin ammattimaisesti kastelemalla. Näillä näkymin kasvissadossa päästään niin määrällisesti kuin laadullisestikin hyvään tulokseen. Parsakaalia, kukkakaalia ja rapeaa keräsalaattia suositellaan runsaaseen käyttöön. Sipuleissa on kokoa ja makua, koska ne ovat saaneet kyllikseen vettä ja kasvaneet voimakkaasti. Porkkanoiden laatu on kohdallaan.

Punajuuren käsittely kotona on yhtä helppoa kuin porkkanan. Tarvitset leikkuulaudan ja terävän veitsen. Leikkaa naatit pois niin, että varrentynkää jää vähän jäljelle. Tämän jälkeen punajuuret ovatkin jo valmiita kattilaan, missä ne kypsyvät kiehuvassa vedessä itsekseen. Nyt syksyllä keittoajaksi riittää alle tunti, keskikokoisille noin 40 minuuttia.

Huolella tehdyt syystyöt varmistavat puutarhan seuraavan kasvukauden onnistumisen ja helpottavat kevättöiden tekemistä. Syksy on puutarhanhoidon tärkeimpiä ajanjaksoja: nyt luodaan tulevan kevään kasvun onnistumisen edellytykset. Vaikka kesä ja syksyn sadonkorjuu olisivatkin vieneet kotipuutarhurilta jo suurimman innostuksen puutarhanhoitoon, kannattaa myös puutarhan syksyiset hoitotyöt tehdä huolellisesti. Kiitos tästä vaivannäöstä on taatusti nähtävissä seuraavana keväänä.

Mäntymetsien yleisin tattiTämä tatti on yleinen tuttavuus erityisesti koko mittaansa venyneessä mäntymetsässä. Sekametsistäkin männynpunikkitattia toki löytyy. Nimestäkin saattaa jo päätellä, että sieni on kuitenkin männyn seuralainen. Männynpunikkitatti on sooloilija; harvemmin esiintyy ryhmissä.Kesä-lokakuussa tattia voi bongailla - heinä-, elo- ja syyskuussa kuitenkin parhaat saaliit saadaan!

Helppo löytää ja tunnistaaKangasrousku on lähinnä mäntymetsässä tavattava asukki ja sitä kasvaa lähes joka puolella. Joskus sitä näkee sekametsissä tai suolla, mutta edellytykset kasvulle antaa mänty.Kangasrouskut kasvavat ryppäinä tai harvakseltaan, samoilla asuinsijoilla vuodesta vuoteen. Jos kesä on ollut kostea, kannattaa rouskua etsiä mäntykankailta taikka kallioilta, joilla on sammalpeite.Elo- ja syyskuu ovat parhaita keräysaikoja.Piparkakkurousku, kangassieni sekä kangasrousku ovat kaikki saman sienen eri nimiä.

Sienten osuus suomalaisessa ruokavaliossa on vähäinen, vaikka sieniä saadaan niin luonnosta kuin viljeltyinäkin. Kaikilla ei ole sienestämiseen mahdollisuutta eikä taitoja. Aina eivät säätkään ole luonnonsienille suosiollisia, kuten viime kesä osoitti. Sen sijaan viljeltyjä sieniä voi kuka vain hankkia kaupoista kautta koko vuoden.Itäsuomalaisia lukuun ottamatta suomalaisten sienituntemus ja sienten käyttö ravintona on kovin nuorta. Nykyään viljellyt sienet tarjoavat helpon tavan tutustua sieniin, koska ne ovat sellaisenaan valmiita syötäviksi ja käytettäviksi ruokiin. Niitä ei tarvitse edes pestä. Mahdollisen kasvualustasta jääneen turpeen voi pyyhkäistä pois talouspaperilla.