yrtit

Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry on valinnut tämän vuoden teemavihannekseksi, eli Vuoden HeViksi, basilikan. Tämä vuosi siis juhlitaan ja maistellaan tätä herkullista, ihanan aromikasta yrttiä!

Oliko joulun päivien jouluillallinen raskaan oloinen paketti? Tuntuuko, että uuden vuoden juhlintaan pitäisi saada jotakin kevyempää ja mieltä räjäyttävää, pöydän säväyttävää, kenties texmex-ruokaa? Nappaa tästä uuden vuoden juhliin erittäin maittavat, täyttävät ja värikkäät herkkureseptit.

Sisäkasvatus ja kiinnostus hyötykasveihin nousee jatkuvasti. Suomalaisista liki joka kolmas kasvattaa jo yrttejä, mutta vielä suurempi osuus haaveilee niiden kasvattamisesta: Peräti 39 prosenttia haaveilee yrttien ja 38 prosenttia salaattien kasvatuksesta. Hyötykasvien kasvattamisen esteenä pidetään oman pihan puutetta, kiirettä ja tilanpuutetta.

Kauppojen salaattitiskit ovat kirjavanaan lajikkeita, mutta......ne eivät vedä vertoja salaattibaarille, joka sijaitsee omalla pihalla tai parvekkeella!Artikkeli julkaistu aikaisemmin Kodin kuvalehti 1 puutarhassa -erikoisjulkaisussa 2014Kuvat Hanna Marttinen ja KekkiläSalaatit ovat aloittelevan keittiöpuutarhurin parhaita kavereita. Sato on lähes varma ja sitä saa koko kesän. Oman pihan viljelylaatikosta tai parvekkeelta saat aitoa lähiruokaa. Salaattia kannattaa syödä paljon, kun sato on parhaimmillaan. Korkeaksi kasvaneen tai kukintaa aloittelevan salaatin maku huononee.Tutustu eri salaatityyppeihin!

Tiedote: www.kauppapuutarhaliitto.fiHyötypuutarhainnostuksen siivellä myös erilaiset syötävät amppelikasvit ovat kasvattaneet suosiotaan puutarhaharrastajien keskuudessa. Tarjolla onkin amppelimansikan lisäksi tomaattia, kurkkua, paprikaa ja jopa chiliä niille viherpeukaloille, jotka haluavat nostaa hyötypuutarhansa amppeliin käden ulottuville. Pienellekin parvekkeelle mahtuu soma ja satoisa napostelupuutarha, kunhan vain lämpöä ja valoa on riittävästi.Lue lisää:Parvekkeen hyötykasvit ja yrtitHelppoa viljelyä parvekkeella

Varhaisperunasatoa pidetään tänä vuonna määrällisesti kohtuullisena. Laatu on hyvä, mutta toukokuun jyrkät säävaihtelut aiheuttivat viljelijöille lisätyötä. Hallayöt jäivät yksittäisiksi ja ne hoidettiin sadetuksin, joten kasvustot eivät vaurioituneet. Ensimmäiset varhaisperunat istutettiin heti pääsiäisen jälkeen ja enimmät viikolla 15.Timo on hallitseva varhaisperunalajike, mutta kesän edetessä tulevat myös siiklit, ariellet, rikeat, veloxit ja amazonet. Varhaisimmat perunat kasvatetaan katteen alla. Varhaisperunaksi kutsutaan peruna-asetuksen mukaan perunaa, jonka kuori irtoaa kevyesti hankaamalla. Ilman harsoa kasvatettua, ohutkuorista, varastoimatonta perunaa kutsutaan kesäperunaksi. Peruna-asiantuntijoiden nimikkeistössä uutta perunaa ovat uuden sadon tuontiperunat.

Varhaisperunasatoa pidetään tänä vuonna määrällisesti kohtuullisena. Laatu on hyvä, mutta toukokuun jyrkät säävaihtelut aiheuttivat viljelijöille lisätyötä. Hallayöt jäivät yksittäisiksi ja ne hoidettiin sadetuksin, joten kasvustot eivät vaurioituneet. Ensimmäiset varhaisperunat istutettiin heti pääsiäisen jälkeen ja suurin osa viikolla 15.Timo on hallitseva varhaisperunalajike, mutta kesän edetessä tulevat myös siiklit, ariellet, rikeat, veloxit ja amazonet. Varhaisimmat perunat kasvatetaan katteen alla. Varhaisperunaksi kutsutaan peruna-asetuksen mukaan perunaa, jonka kuori irtoaa kevyesti hankaamalla. Ilman harsoa kasvatettua, ohutkuorista, varastoimatonta perunaa kutsutaan kesäperunaksi. Peruna-asiantuntijoiden nimikkeistössä uutta perunaa ovat uuden sadon tuontiperunat.

Tänä vuonna Suomessa on huomattu yrttien menekissä sama suuntaus, mikä ilmeni jo viime vuonna Ruotsissa. Persiljan, tillin ja ruohosipulin kulutus kasvoi enemmän kuin muiden mausteyrttien. Ilmeisesti tuttu ja turvallinen kotiruoka on nyt arvossaan, ja siihenhän kuuluvat skandinaavisessa ruokaperinteessä juuri edellä mainitut perusyrtit. Pienen notkahduksen jälkeen myös herneenversojen kysyntä on vilkastunut. Toisaalta aasialainen, varsinkin thairuoka on tullut jäädäkseen, josta kertoo korianterin jatkuva suosio.Tuoreita yrttejä kasvatetaan ruukuissa myytäviksi jo kolmeakymmentä eri lajia. Kevätkokkauksessa painottuvat erityisesti minttu, rakuuna, timjami, kirveli ja sitruunamelissa. Näitä täydentävät erilaiset basilikat, oregano, viinisuolaheinä ja tietenkin monen makumuistiin kotoisina tallentuneet tillin, persiljan ja ruohosipulin aromit. Yrttien makumaailmoja on helppo valloittaa laajastikin, kun aloittaa ensin läheltä: tillistä graavikalan kaverina, basilikasta tomaatin kanssa, persiljasta perunan päällä ja ruohosipulista munakkaan mausteena.

Yrttien kasvihuoneviljely on mahdollistanut sen, että tuoreita yrttejä on saatavana kautta koko vuoden. Vaikka tuoreyrttien käyttö on viimeisten kymmenen vuoden aikana nelinkertaistunut aiempaan verrattuna, kasvupotentiaalia on edelleen runsaasti. Uusimman tutkimuksen mukaan 57 prosenttia talouksista ilmoitti ostaneensa viime vuonna vähintään yhden kerran tuoreyrttejä. Loppuosa talouksista ei ostanut tuoreyrttejä kertaakaan.Tuoreiden makujen lisäksi yrtit antavat ruokiin värikkyyttä ja houkuttavaa tuoksua. Alkujaan yrtit ovat olleet kysyttyjä nimenomaan lääkinnällisten ominaisuuksiensa takia. Nykytutkimus vahvistaa yrttien terveysvaikutukset. Yrteissä on paljon fenolisia yhdisteitä kuten yleensäkin kasviksissa. Yrteistä voi saada apua pikkuvaivoihin, kuten sitruunamelissasta helpotusta yöunen saantiin ja mintusta ruoansulatukseen. Timjami tehoaa yskänärsytykseen ja rosmariini karheaan kurkkuun. Voi yrteillä virkistäytyä ulkoisestikin: lisää rosmariinia saunassa löylyveteen ja timjamia jalkakylpyyn.

Sadonkorjuun runsauden äärellä Euroopan kasvistuotannon etujärjestön Freshfelin tekemän tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten kasvisten kulutuksesta. Kuulumme kasvisten syöjinä häntäpään maihin. Vain Liettuassa, Virossa ja Luxemburgissa väestö käyttää vähemmän kasviksia kuin suomalaiset. Meillä kasvisten kulutusluku on vain puolet kaikkien EU-maiden keskiarvosta.Vähäinen kasvisten käyttö on yksi oleellisimmista syistä kansanterveydellisiin ongelmiin Suomessa. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukuntakin suosittavat käyttämään kasviksia päivittäin vähintään 400 g. Kotimaiset Kasvikset ry on kiteyttänyt viestin helposti muistettavaan muotoon Puoli kiloa päivässä. Jäämme selvästi alle vähimmäissuositusten, jotka saisivat mielellään ylittyäkin.