• Etusivu
  • Kasvillisuus

Ruusut viihtyvät auringossa

Rakentajan toimitus
Julkaistu 11.04.2013Päivitetty 03.02.2023
20232_69034.jpg

'Europeana' (Kuva: Adobe Stock)

Menestyäkseen ruusut tarvitsevat aurinkoisen kasvupaikan ja runsasmultaisen kasvualustan. Kasvualustan paksuuden tulisi olla 40–60 cm. Hyvin ravinteita pidättävä multamaa sopii ruusuille sellaisenaan, mutta usein kasvupaikan maahan lisätään maanparannusaineita. Maan multavuutta lisätään sekoittamalla siihen eloperäisiä maanparannusaineita. Koska ruusu viihtyy pH-alueella 6–6.5, maa kalkitaan kasvuston perustamisvaiheessa.

Ruusujen lannoittaminen

Maa lannoitetaan koko kasvualustan syvyydeltä jo ennen istutusta. Peruslannoitukseen voi käyttää maan ravinnetilasta riippuen esimerkiksi Biolan Luonnonlannoitetta 3–5 l/m². Ruusuja lannoitetaan myös istutuksen jälkeen vuosittain. Sopiva annostus on 3 l/m². Koska ruusu on herkkä liian typen aiheuttamalle rehevöitymiselle, ruusu hyötyy hidasliukoisista luonnonlannoitteista.

Luonnonlannoitteen lisäksi ruusukasvuston lannoittamiseen soveltuvat Biolan Hevonkakkalannoite ja Biolan Puutarhan Kevätlannoite. Nämä typpipitoiset lannoitteet annetaan keväällä kasvun alettua. Liian myöhään annettu typpilannoitus rehevöittää kasvua liikaa ja versot ovat alttiita talvivaurioille.

Syyspuolellaruusulle annetaan typetöntä Syksyn PK-lannoitetta, joka parantaa talvenkestävyyttä. Syksyn PK-lannoite annetaan kasvustolle heinäkuun puolenvälin ja syyskuun välisenä aikana. Liian myöhään annetun syyslannoituksen vaikutus jää heikoksi. Jos lannoituksen jälkeen ei tule sateita, on maa syytä kastella perusteellisesti, että lannoitteen ravinteet liukenevat kasvin käyttöön.

Lannoituksella varmistat ruusujesi runsaan kukinnan, terveen kasvun sekä hyvän talvenkeston!

'Nicole' (Kuva: Adobe Stock)
'Nicole' (Kuva: Adobe Stock)

Ruusutyypit

'Champlain' (Kuva: Adobe Stock)
'Champlain' (Kuva: Adobe Stock)

Pensasruusut ovat kestäviä, vuodesta toiseen kukkivia ruusuja. Pensasruusujen kasvutapa vaihtelee rentovartisista alle puoli metrisistä kasveista lähes kolmemetrisiin pystyoksaisiin pensaisiin. Pensasruusut ovat yleensä omajuurisia ja selviytyvät yleensä ilman talvisuojausta. Vaikka pensasruusu paleltuisi maata myöten ankarana pakkaustalvena, seuraavana kesänä maanpinnalle työntyvät uudet versot. Suurin osa pensasruusuista tuoksuu kukkiessaan.

Ryhmäruusut ovat matalia ja jatkuvakukintaisia eli ne kukkivat koko kesän. Pitkälle jalostettuina ne ovat valitettavasti myös talvenarkoja. Ryhmäruusujen kuolleita kukintoja leikataan pitkin kesää ja perusteellinen leikkaus tehdään keväällä. Taimet istutetaan niin, että niiden paksu jalonnuskohta jää noin 20 cm multapinnan alapuolelle.

Köynnösruusut eivät kierry tukeen eikä niillä ole kärhiä tai imujuuria. Ainoastaan pitkien versojen ansiosta ne soveltuvat kasvatettaviksi köynnöksen tapaan. Tyypilliset köynnösruusut ovat talvenarkoja, joten ne peitetään talveksi. Istutettaessa paksu jalonnuskohta jätetään noin 20 cm multapinnan alapuolelle.

Runkoruusutovat yleensä perusrunkoon vartettuja terttu- ja jaloruusuja. Koska kukkiva jalo-osa ei talvella saa suojaa lumesta, runkoruusut talvetetaan viileässä, esimerkiksi kellarissa, autotallissa tai vintillä

Ruusujen hoitoleikkaukset

Kun pensasruusu tulee täysikasvuiseksi, sitä aletaan nuorentaa vuosittain. Tällöin vanhimpia, huonokuntoisia versoja harvennetaan eli leikataan pois maata myöten. Saman vuoden versoilla kukkivien pensasruusujen nuorentamiseen sopii alasleikkaus. Tällöin vanhojen pensaiden kaikki versot leikataan 20 cm korkeudelta maasta keväällä ennen silmujen puhkeamista.

Ryhmäruusu leikataan keväällä ennen silmujen puhkeamista. Kuolleet, vioittuneet ja hennot versot poistetaan kokonaan. Vahvoja versoja jätetään 3–5 kpl ja niihin jätetään 3–5 tervettä silmua. Jos perusrungosta on kasvanut piikikäs villiverso, se poistetaan maan alta saakka. Kesällä kukkineet kukat poistetaan ylimmän 5-lehdykkäisen lehden yläpuolelta.

Edellisen vuoden versoilla kukkivia köynnösruusuja leikataan varovasti keväällä. Kuolleet, hennot ja monta vuotta vanhat pääversot poistetaan maata myöten. Pääversoista kasvavat sivuversot lyhennetään niin, että niihin jää 2–3 silmua. Saman kesän versoilla kukkivia köynnösruusuja voidaan leikata keväällä reilusti. Kaikki paleltuneet osat poistetaan.

Runkoruusuleikataan keväällä ennen silmujen puhkeamista. Latvaan jätetään kasvin koosta ja versojen elinvoimaisuudesta riippuen 4–10 vahvinta versoa, jotka leikataan noin 20 cm mittaisiksi. Kesällä poistetaan runkoon mahdollisesti ilmaantuvat villiversot. Jotta kukinta olisi jatkuvaa, kukkinut varsi leikataan pois ylimmäisen viisilehdykkäisen lehden yläpuolelta. Jos versoja on vähän ja kasviin muodostuu sokeita versoja (kukkanuppua ei muodostu lainkaan), voidaan sokeat versot taittaa ja jättää kasvamaan. kaikkein heikoimmat versot kannattaa poistaa kokonaan.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Ohje

Ohje

Juurivesoja tekeviä, hyvin alasleikkausta kestäviä pensasruusuja:
Juhannusruusu
Karjalanruusu
Keijunruusu
Kurtturuusu
Metsäruusu
Mustialanruusu
Nukkeruusu
Valamonruusu
Suviruusu

Heikosti juuriversoja tekeviä, harvennettavia pensasruusuja:
Boubonruusu
Kartanoruusu
Kiiltoruusu
Mandariiniruusu
Neidonruusu
Persiankeltaruusu
Punalehtiruusu

Tutustu erilaisiin ruusuihin Puutarha.netin Kasvikortistossa!

Ruusujen talvisuojaus

Köynnös- ja ryhmäruusut suojataan talveksi. Ruusuista leikataan syksyllä vain kukkalatvat ja varsinainen leikkaus tehdään vasta keväällä. Talvisuojan alla versot talvehtivat vihreinä. Köynnösruusut lasketaan alas ja peitetään Puutarhan Talvisuojalla tai peitetään seinälle suojapeitteellä.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

14_P_77005.jpg
Köynnösruusun hoito
Kysymys köynnösruusun hoidosta*Kysymyksiä ja vastauksia voit käydä lukemassa Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalla. Voit esittää myös oman kysymyksesi! Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista.* Kysymys vastauksineen julkaistu Ilta-Sanomien verkkosivulla.
20241_83395.jpg
Linné kehitti hauskan kasvikellon
Ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linné (1707–1778) teki tutkimusretkiä Ruotsissa, etenkin Uppsalan ympäristössä, ja ympäri Eurooppaa. Hän perusti oppinsa eliökunnan systemaattisesta nimeämisestä näiden tutkimusten varaan. Linné onkin tieteellisen luokitusjärjestelmän perustaja ja luoja. Hänen kaksinimijärjestelmässään kasville annettiin kaksiosainen eli binomiaalinen nimi (sukunimi sekä lajinimi). Linnén järjestelmä ei kuitenkaan ilmennä kasvien todellisia sukulaisuussuhteita, mutta silti se antoi kuitenkin voimakkaan sysäyksen kansainvälisen kasvisystematiikan kehitykselle. Hänen merkityksestään kertoo sanonta "Luoja loi, mutta Linné järjesti".
20225_78254.jpg
Miten marjasatoa voi edesauttaa?
Tosiaan, lannoitteistahan puhutaan, että niissä on NPK -arvot. N on se typpi, joka kasvattaa vehreyttä, vihreyttä, lehtiä ja versoja. P on fosfori ja K on kalium. Kun P ja K -arvot ovat mahdollisimman suuret, niin silloin myös marjasato paranee.
20065_57.jpg
Muista lannoitus
Lannoitus antaa kasville voimaa kasvaa, kukkia ja tehdä satoaKasvit ovat riippuvaisia ravinteista, joita ne saavat maasta, vedestä ja ilmasta. Maan ravinnekoostumus, humuspitoisuus ja happamuus (pH) säätelevät kasvin ravinnonsaantia ja ovat tärkeitä kasvin terveydelle, kasvuvoimalle ja kestävyydelle. Kasvuolosuhteet ja eri kasvien vaatimukset vaihtelevat paljon, joten puutarhurin tehtävänä on huolehtia, että kasvit saavat ravinteita riittävästi - mutta ei liikaa.Pieniä puutarhapalstoja lannoitetaan usein liikaa. Siitä on vain haittaa: kasvin juuret voivat "palaa", ympäristö kuormittuu ja rahaa kuluu. Keväällä multavaan maahan riittää yleensä yksi lannoite tarjolla olevasta runsaasta valikoimasta. Säkillinen runsaasti typpeä sisältävää seoslannoitetta riittää pitkään pienessä puutarhassa.Eniten kasvit tarvitsevat typpeä (N), fosforia (P), kaliumia (K), kalsiumia (Ca), magnesiumia (Mg) ja rikkiä (S). Nämä ovat makro- eli pääravinteita. Boori, rauta, kupari, mangaani, molybdeeni ja sinkki kuuluvat hivenravinteisiin, joita kasvit tarvitsevat pienempiä määriä.Lannoitteita on saatavilla jauheena, rakeina, puikkoina, lastuina, käpyinä ja liuoksina.
20093_15698.jpg
Yrtit maustavat ja hoitavat
Yrttien kasvihuoneviljely on mahdollistanut sen, että tuoreita yrttejä on saatavana kautta koko vuoden. Vaikka tuoreyrttien käyttö on viimeisten kymmenen vuoden aikana nelinkertaistunut aiempaan verrattuna, kasvupotentiaalia on edelleen runsaasti. Uusimman tutkimuksen mukaan 57 prosenttia talouksista ilmoitti ostaneensa viime vuonna vähintään yhden kerran tuoreyrttejä. Loppuosa talouksista ei ostanut tuoreyrttejä kertaakaan.Tuoreiden makujen lisäksi yrtit antavat ruokiin värikkyyttä ja houkuttavaa tuoksua. Alkujaan yrtit ovat olleet kysyttyjä nimenomaan lääkinnällisten ominaisuuksiensa takia. Nykytutkimus vahvistaa yrttien terveysvaikutukset. Yrteissä on paljon fenolisia yhdisteitä kuten yleensäkin kasviksissa. Yrteistä voi saada apua pikkuvaivoihin, kuten sitruunamelissasta helpotusta yöunen saantiin ja mintusta ruoansulatukseen. Timjami tehoaa yskänärsytykseen ja rosmariini karheaan kurkkuun. Voi yrteillä virkistäytyä ulkoisestikin: lisää rosmariinia saunassa löylyveteen ja timjamia jalkakylpyyn.
200912_19704.jpg
Kasviksista makua, väriä ja keveyttä joulupöytiin
Nyt nousevat erityisesti esiin punajuuri, porkkana ja lanttu, palsternakka, selleri ja maa-artisokka. Kokeillaan myös naurista, mustajuurta ja mausteeksi piparjuurta. Ikihyvä peruna kuuluu itseoikeutetusti koko talvikauteen ja joulun juhlapöytiin. Kaaliperheestä poimitaan jouluun ainakin punakaali ja pienet ruusukaalit.Juurekset voit paahtaa kevyesti uunissa, höyrykypsentää tai hauduttaa pannulla mausteiden kanssa. Juuresten mausteiksi sopivat jouluisat neilikka, inkivääri, muskotti ja kardemumma, yrteistä varsinkin timjami ja rosmariini sekä kaikki sipulit. Juureksia voi kypsentää myös mikrossa, jolloin maustaminen tapahtuu kypsentämisen loppuvaiheessa.Salaatit, joulunpunaiset tomaatit, metsänvihreät kurkut ja tuorein yrtein maustetut kasvikset tuovat lautasille raikkautta ja värejä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton