• Etusivu
  • Kasvillisuus

Ruusut viihtyvät auringossa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 03.02.2023
20232_69034.jpg

'Europeana' (Kuva: Adobe Stock)

Menestyäkseen ruusut tarvitsevat aurinkoisen kasvupaikan ja runsasmultaisen kasvualustan. Kasvualustan paksuuden tulisi olla 40–60 cm. Hyvin ravinteita pidättävä multamaa sopii ruusuille sellaisenaan, mutta usein kasvupaikan maahan lisätään maanparannusaineita. Maan multavuutta lisätään sekoittamalla siihen eloperäisiä maanparannusaineita. Koska ruusu viihtyy pH-alueella 6–6.5, maa kalkitaan kasvuston perustamisvaiheessa.

Ruusujen lannoittaminen

Maa lannoitetaan koko kasvualustan syvyydeltä jo ennen istutusta. Peruslannoitukseen voi käyttää maan ravinnetilasta riippuen esimerkiksi Biolan Luonnonlannoitetta 3–5 l/m². Ruusuja lannoitetaan myös istutuksen jälkeen vuosittain. Sopiva annostus on 3 l/m². Koska ruusu on herkkä liian typen aiheuttamalle rehevöitymiselle, ruusu hyötyy hidasliukoisista luonnonlannoitteista.

Luonnonlannoitteen lisäksi ruusukasvuston lannoittamiseen soveltuvat Biolan Hevonkakkalannoite ja Biolan Puutarhan Kevätlannoite. Nämä typpipitoiset lannoitteet annetaan keväällä kasvun alettua. Liian myöhään annettu typpilannoitus rehevöittää kasvua liikaa ja versot ovat alttiita talvivaurioille.

Syyspuolellaruusulle annetaan typetöntä Syksyn PK-lannoitetta, joka parantaa talvenkestävyyttä. Syksyn PK-lannoite annetaan kasvustolle heinäkuun puolenvälin ja syyskuun välisenä aikana. Liian myöhään annetun syyslannoituksen vaikutus jää heikoksi. Jos lannoituksen jälkeen ei tule sateita, on maa syytä kastella perusteellisesti, että lannoitteen ravinteet liukenevat kasvin käyttöön.

Lannoituksella varmistat ruusujesi runsaan kukinnan, terveen kasvun sekä hyvän talvenkeston!

'Nicole' (Kuva: Adobe Stock)
'Nicole' (Kuva: Adobe Stock)

Ruusutyypit

'Champlain' (Kuva: Adobe Stock)
'Champlain' (Kuva: Adobe Stock)

Pensasruusut ovat kestäviä, vuodesta toiseen kukkivia ruusuja. Pensasruusujen kasvutapa vaihtelee rentovartisista alle puoli metrisistä kasveista lähes kolmemetrisiin pystyoksaisiin pensaisiin. Pensasruusut ovat yleensä omajuurisia ja selviytyvät yleensä ilman talvisuojausta. Vaikka pensasruusu paleltuisi maata myöten ankarana pakkaustalvena, seuraavana kesänä maanpinnalle työntyvät uudet versot. Suurin osa pensasruusuista tuoksuu kukkiessaan.

Ryhmäruusut ovat matalia ja jatkuvakukintaisia eli ne kukkivat koko kesän. Pitkälle jalostettuina ne ovat valitettavasti myös talvenarkoja. Ryhmäruusujen kuolleita kukintoja leikataan pitkin kesää ja perusteellinen leikkaus tehdään keväällä. Taimet istutetaan niin, että niiden paksu jalonnuskohta jää noin 20 cm multapinnan alapuolelle.

Köynnösruusut eivät kierry tukeen eikä niillä ole kärhiä tai imujuuria. Ainoastaan pitkien versojen ansiosta ne soveltuvat kasvatettaviksi köynnöksen tapaan. Tyypilliset köynnösruusut ovat talvenarkoja, joten ne peitetään talveksi. Istutettaessa paksu jalonnuskohta jätetään noin 20 cm multapinnan alapuolelle.

Runkoruusutovat yleensä perusrunkoon vartettuja terttu- ja jaloruusuja. Koska kukkiva jalo-osa ei talvella saa suojaa lumesta, runkoruusut talvetetaan viileässä, esimerkiksi kellarissa, autotallissa tai vintillä

Ruusujen hoitoleikkaukset

Kun pensasruusu tulee täysikasvuiseksi, sitä aletaan nuorentaa vuosittain. Tällöin vanhimpia, huonokuntoisia versoja harvennetaan eli leikataan pois maata myöten. Saman vuoden versoilla kukkivien pensasruusujen nuorentamiseen sopii alasleikkaus. Tällöin vanhojen pensaiden kaikki versot leikataan 20 cm korkeudelta maasta keväällä ennen silmujen puhkeamista.

Ryhmäruusu leikataan keväällä ennen silmujen puhkeamista. Kuolleet, vioittuneet ja hennot versot poistetaan kokonaan. Vahvoja versoja jätetään 3–5 kpl ja niihin jätetään 3–5 tervettä silmua. Jos perusrungosta on kasvanut piikikäs villiverso, se poistetaan maan alta saakka. Kesällä kukkineet kukat poistetaan ylimmän 5-lehdykkäisen lehden yläpuolelta.

Edellisen vuoden versoilla kukkivia köynnösruusuja leikataan varovasti keväällä. Kuolleet, hennot ja monta vuotta vanhat pääversot poistetaan maata myöten. Pääversoista kasvavat sivuversot lyhennetään niin, että niihin jää 2–3 silmua. Saman kesän versoilla kukkivia köynnösruusuja voidaan leikata keväällä reilusti. Kaikki paleltuneet osat poistetaan.

Runkoruusuleikataan keväällä ennen silmujen puhkeamista. Latvaan jätetään kasvin koosta ja versojen elinvoimaisuudesta riippuen 4–10 vahvinta versoa, jotka leikataan noin 20 cm mittaisiksi. Kesällä poistetaan runkoon mahdollisesti ilmaantuvat villiversot. Jotta kukinta olisi jatkuvaa, kukkinut varsi leikataan pois ylimmäisen viisilehdykkäisen lehden yläpuolelta. Jos versoja on vähän ja kasviin muodostuu sokeita versoja (kukkanuppua ei muodostu lainkaan), voidaan sokeat versot taittaa ja jättää kasvamaan. kaikkein heikoimmat versot kannattaa poistaa kokonaan.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Ohje

Ohje

Juurivesoja tekeviä, hyvin alasleikkausta kestäviä pensasruusuja:
Juhannusruusu
Karjalanruusu
Keijunruusu
Kurtturuusu
Metsäruusu
Mustialanruusu
Nukkeruusu
Valamonruusu
Suviruusu

Heikosti juuriversoja tekeviä, harvennettavia pensasruusuja:
Boubonruusu
Kartanoruusu
Kiiltoruusu
Mandariiniruusu
Neidonruusu
Persiankeltaruusu
Punalehtiruusu

Tutustu erilaisiin ruusuihin Puutarha.netin Kasvikortistossa!

Ruusujen talvisuojaus

Köynnös- ja ryhmäruusut suojataan talveksi. Ruusuista leikataan syksyllä vain kukkalatvat ja varsinainen leikkaus tehdään vasta keväällä. Talvisuojan alla versot talvehtivat vihreinä. Köynnösruusut lasketaan alas ja peitetään Puutarhan Talvisuojalla tai peitetään seinälle suojapeitteellä.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202310_83186.jpg
Jaloruusujen talvisuojaus
Jaloruusut on vartettu kestävään perusrunkoon, jonka tarkoituksena on antaa aralle ruusulle talvenkestävyyttä. Jos jalo-osa kuitenkin paleltuu kokonaan, voi seurauksena olla perusrungon versojen valtaama ruusupenkki. Siksi talvisuojaukseen kannattaa kiinnittää huomiota.
Pensaiden syyshoito on tärkeää.jpg
Pensaiden syyshoito
Kasvukauden pituus meillä Suomessa on 100‒180 vuorokautta. Syksy alkaa ja kasvien kasvukausi päättyy, kun ilman lämpötila laskee pysyvästi alle + 5ºC:en. Kasvit alkavat valmistautua tulevaan talveen jo ilmojen viiletessä ja päivän pituuden lyhentyessä. Tuleentuessaan kasvi ottaa ravinteet talteen tulevaa kasvukautta varten.
20239_83129.jpg
Miten torjua kirvoja? Asiantuntija vastaa
Kesällä pihallamme oli ensimmäistä kertaa kirvoja useassa paikassa. Lumipalloheisi oli kauttaaltaan kirvojen valloittama, samoin kormoskukka. Kuitenkin molemmat kukkivat runsaasti. Miten pystyy estämään kirvojen tulon? Yritin häätää niitä poistamalla kaikki varret, missä kirvat olivat, mutta huonolla menestyksellä.
20237_80483.jpg
Katso vinkit talvikompostointiin
Kompostin lämpö syntyy kompostin pieneliöiden hajottaessa tuoretta jätettä. Kauttaaltaan hyvin lämpöeristetyssä kompostorissa pieneliöiden tuottama lämpö säilyy vuoden ympäri. Muutama vinkki auttaa pitämään kompostoitumisen vauhdissa pakkasessakin.
20216_71292.jpg
Osallistu haitallisten vieraslajien pysäyttämiseen
Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Suomen luonnosuojeluliitto tiedottavat
20189_54520.jpg
Uusi, vaikuttava Amos Rex -taidemuseo Helsingissä tuo taidetta myös pihoille
Vaikuttava Amos Rex -taidemuseo Helsingissä tuo taidetta myös pihoille. Uniikki kohde on saanut paljon kansainvälistäkin huomiota; mm. BBC ja The Guardian ovat näyttävästi nostaneet kokonaisuutta esille. Museo sijaitsee enimmäkseen maan alla ja museon katot eli Lasipalatsin aukiolle nousevat kumpareet kutsuvat ohikulkijoita kiipeilyyn ja tallusteluun. Kumpareiden upeat ja näyttävät pinnat on suunnitellut arkkitehti Asmo Jaaksi ja aukion betonikivet on valmistanut Rakennusbetoni- ja Elementti Oy tilaustyönä ja yksinoikeudella tähän kohteeseen!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton