• Etusivu
  • Kasvillisuus

Muratti - kaunis viherkasvi

Rakentajan toimitus
Päivitetty 20.02.2024
Muratti AdobeStock_304026613

© Adobe Stock

Muratti (Hedera helix) on kauniiden lehtiensä ja helppohoitoisuutensa ansiosta löytänyt paikkansa niin kodeista kuin osana kesäkukkaistutuksiakin. Se on ainavihanta köynnöskasvi, jonka lajikkeet eroavat toisistaan lehtien muodon, koon ja värin perusteella. Muratilla onkin lukuisia lehtimuotoja ja vihreän yksivärisen muodon lisäksi valkoisen ja keltaisen sävyillä kuvioituja lehtiä.

Ulkona muratti kiinnittyy alustaan kiipimäjuurillaan, mutta asuinhuoneessa kiipimäjuuret eivät kehity kovin hyvin ja siksi varret tarvitsevat tuen, mikäli kasvi ei ole amppelissa. Versot on helppo ohjata kasvamaan vaikka renkaan muotoon.

Muratin hoito-ohjeet:

Muratti tyytyy hajavaloon, eikä pidä suorasta paahteesta (kovassa paahteessa lehtien vahapinta ruskettuu). Parhaiten se viihtyy myös hieman viileämmässä, 15-20 asteessa. Talvisin muratti olisi vieläkin viileämmässä. 5–15 asteessa, mutta sopeutuvaisena kasvina selviää lämpimämmässäkin, kunhan ilma on tarpeeksi kosteaa. Kirjavalehtiset lajikkeet tarvitsevat enemmän valoa ja lämpöä – yksiväriset pärjäävät melko vaatimattomissakin oloissa. "Viileä varjo" sopii elinympäristöksi muratille.

Tasainen ja säännöllinen kastelu on kasvukaudella tarpeen. Anna kuitenkin pinnan kuivahtaa hieman kasteluiden välillä ja vältä seisovaa vettä. Liikakastelu aiheuttaa juuripaakun mätänemisen ja lehtien tippumisen. Kasvualustan liika kuivuminen puolestaan aiheuttaa lehtien käpertymistä ja varisemista. Talvella niukka kastelu etenkin viileässä talvehdittaessa.

Kasvukaudella kasteluveteen voi lisätä myös pienen määrän lannoitetta viikon - kahden välein. Suihkuttelu kerran kuussa saa muratit pysymään raikkaina ja vihreinä ja säännöllinen sumuttelu nostaa ilmankosteutta.

Muratti on melko herkkä tuholaisille (mm. vihannespunkit ja kirvat). Käsittele tarvittaessa sopivalla tuholaiskarkoitteella.

<p data-block-key="bs3mr">Muratti on kaunis viherkasvi.</p>
Muratti on kaunis viherkasvi.
© Adobe Stock

Pistokkaita voi ottaa ympäri vuoden, mutta suositeltua ottaa pistokkaat keväällä. Laita suoraan multaan tai juurruta ensin vesilasissa.

Uudelleenistutus keväisin hieman suurempaan ruukkuun. Varo herkkiä juuria. Sopiva kasvualusta on kosteahko, vettä läpäisevä, kalkittu, hiekkapitoinen ja multava. Sisäkukille käy siis tavallinen kukkamulta ja ulkona hyvä vaihtoehto on kesäkukkamulta.

Ohje

Ohje

Murattivinkkejä!

  • Muratin vahvat versot voi antaa rehottaa sellaisenaan, kiinnittää seinälle tai ohjata ne kaareen. Sen voi sijoittaa pöydälle, seinälle tai amppeliin hieman syvemmällekin huoneeseen.
  • Voit leikata versoja pöydän koristeeksi tai leikkokimpun vehreyttäjäksi. Leikkaus vain tuuhentaa murattia ja versot voi juurruttaa maljakossa.
  • Luonnossa muratti kasvaa kalkkipitoisilla mailla. Kun lisäät ruukkuun kalkkia, viihtyy se paremmin.
  • Muratti kestää hyvin viileää ja Etelä-Suomessa se saattaa talvehtia ulkoina leutoina talvina.
  • Muratti on hyvin säänkestävä; kestää kohtalaisesti tuulta ja sadetta.
  • Muratista puhetta myös Puutarha.netin Keskustelupalstalla; lue ja osallistu!
Kirjava muratti
© Adobe Stock
Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton