• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kuunliljat (Hosta)

Rakentajan toimitus
Julkaistu 29.05.2018Päivitetty 06.02.2024
20227_53245.jpg

(Kuva: Puutarha.net)

Kuunliljat ovat tunnettuja pyöreistä, rehevistä mättäistään ja upeista, näyttävistä lehdistään. Ne ovatkin suosittuja varjoisan paikan perennakasveja ja sopivat hyvin esimerkiksi suihkulähteen ympäryskasveiksi. Kuunliljojen isohkot lehdet ovat lajikkeesta riippuen täysin vihreät, keltaiset, keltavihreät, sinertävät tai vihreänkirjavat. Pitkän kukkavarren päässä olevat kukat ovat joko valkoiset, vaalean siniset tai vaalean sinivioletit. Joillakin lajikkeilla on punaiset varret. Sukuun kuuluu 23–40 lajia ja koristekasveiksi on jalostettu satoja eri lajikkeita.

Kuunliljat viihtyvät parhaiten puolivarjoisassa ja varjoisassa paikassa, missä niiden lehdetkin pysyvät terveimpänä. Valko- ja keltalehtiset kuunliljat kaipaavat kuitenkin enemmän valoa (ei paahdetta) kuin sini- ja vihreälehtiset muodot; vihreälehtiset kasvavat jopa synkässä varjossa.

Kuunliljat nousevat myöhään keväällä, kukkivat kesällä ja syyspakkasten jälkeen lehdet muuttuvat läpikuultavan keltaisiksi tai oranssinsävyisiksi. Mättäät saavat kasvaa vuosikausia ilman jakamistarvetta. Kuunliljat suosivat runsasmultaista ja tuoretta maata, mutta kestävät hyvin myös kuivuutta paksujen juurtensa ansiosta.

<p data-block-key="fup13">(Kuva: Puutarha.net)</p>
(Kuva: Puutarha.net)
<p data-block-key="yp20i">(Kuva: Puutarha.net)</p>
(Kuva: Puutarha.net)

Korkeus: Lajikkeesta riippuen 20–80 cm.
Kasvutapa: Hillitysti leviävä, selvärajainen mätäs.
Lehdet: Ehyet, keltaiset, valko- tai keltakirjavat, sinertävät tai vihreät.
Kukinta: Kesä–syyskuu lajikkeen mukaan. Kukat ovat vaalean violetit tai valkoiset.
Kasvupaikka: Aurinkoinen–varjo lajikkeen mukaan; kasvualusta tuore, runsasravinteinen ja humuspitoinen.
Taimiväli: Massaistutuksissa pienet kuunliljat 25–30 cm, keskikokoiset 35–40 cm, isot 45–50 cm välein. Jos istutat kuunliljat yksittäiskasveiksi, sijoita taimet niin harvaan, että täysikokoisina kuunliljat erottuvat selvästi toisistaan ja mättään kaunis muoto tulee oikeuksiinsa.

Huomioi: Kuunliljat maistuvat kotiloille, joten niiden torjunta voi olla tarpeen.

Vinkki:

Kuunliljoja voi kasvattaa myös ruukussa. Kasvualustaksi sopii tavallinen kukkamulta. Kasvukaudella säännöllinen kastelu ja lannoitus. Talveksi taimet siirretään maahan tai viedään kellariin talvehtimaan. Vähennä ja lopeta kastelu ja lannoitus ajoissa ennen kellariin vientiä. Kellarin lämpötilan pitäisi pysyä nollan yläpuolella koko talven. Talven aikana niukka kastelu ja keväällä ruukut nostetaan sisälle esikasvatukseen.

Kuunliljoista keskustellaan myös Puutarha.netin keskustelupalstalla; lue, katso kuvat, osallistu ja kommentoi.

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton