• Etusivu
  • Kasvillisuus

Pensasaidan istuttaminen

Rakentajan toimitus
Päivitetty 23.04.2024
20237_4260.jpg

Kysy puutarhaliikkeistä lajeista, jotka soveltuvat pensasaidaksi. Taimia on saatavilla niin paakkutaimina, astiataimina kuin paljasjuurisina taimina. (Kuva: Adobe Stock)

Pensasaidan perustamiseen käytetään yleensä paljasjuurisia piiskataimia, jotka istutetaan lehdettöminä keväällä tai syksyllä. Astiassa tai paakussa kasvaneita, haaroittuneita aitataimia voi istuttaa vaikka keskellä kesää. Leikattavaan pensasaitaan taimia istutetaan 3–4 kappaletta metrille, lajista riippuen. Vapaasti kasvavaan aidanteeseen istutetaan 1–2 kpl/m.

Paljasjuuriset taimet kannattaa upottaa vesiastiaan muutamaa tuntia ennen istuttamista, jotta niiden nestejännitys paranee (voi antaa liota myös yön yli). Astia- ja paakkutaimet kastellaan myös hyvin ennen istuttamista.

Aitataimien istuttaminen

Aitataimet istutetaan yhtenäiseen 50–60 cm syvään ja 50 cm leveään, hyvin kasteltuun ojanteeseen. Rivin saa suoraksi pingottamalla aidan takareunaan linjalangan, jonka viereen taimet sitten istutetaan. Suoran linjan voi esimerkiksi konekaivuuta varten merkitä myös spraymaalilla.

Paljasjuuristen taimien juuret oiotaan kuoppaan mahdollisimman suoraan. Oja täytetään kunnostetulla (tarvittaessa kalkitulla ja lannoitetulla) kasvualustalla, tiivistetään kevyesti jalalla painamalla, jotta juuristo saa kosketuksen multaan. Sopivasti tiivistetty taimi ei irtoa maasta varovasti vetämällä. Maan pinta tasoitetaan istutuksen jälkeen haravalla, jotta paikalle ei kerry seisovaa vettä. Jäätyvä vesi voi vahingoittaa taimea. Lopuksi istutusalue kastellaan vielä huolellisesti (20–30 l/m2). Astia- ja paakkutaimet istutetaan entiseen kasvusyvyyteen.

<p data-block-key="bqmf0">Hyvin kastellut taimet istutetaan valmiiksi kaivettuun ojanteeseen. Oikean taimivälin säilyttämisessä voi käyttää apuna mittalautaa. (Kuva: Puutarha.net)</p>
Hyvin kastellut taimet istutetaan valmiiksi kaivettuun ojanteeseen. Oikean taimivälin säilyttämisessä voi käyttää apuna mittalautaa. (Kuva: Puutarha.net)

Pensasaidan istutusleikkaus

Istutusleikkaus tehdään aina keväällä (joko kevätistutuksen yhteydessä tai syksyllä istutetuille taimille seuraavana keväänä). Leikkaamiseen käytetään teräviä oksasaksia. Istutuksen yhteydessä typistetään yleensä enintään puolet versomassasta. Piiskataimet leikataan 10 sentin korkeudelta, ja haaroittuneet aitataimet haaroittumiskohdan yläpuolelta 2–3 silmun päältä. Leikkauskorkeuteen vaikuttaa hieman myös mahdollisen katekerroksen paksuus.

Tarkoituksena on saada taimet haaroittumaan mahdollisimman alhaalta ja näin aidasta tulee tiheä alhaalta saakka. Myös vapaasti kasvavan aidanteen taimet leikataan samalla tavoin. Jos astia- tai paakkutaimi on hyvin haaroittunut alhaalta asti, sitä ei juuri tarvitse leikata.

<p data-block-key="9lt6b">(Kuva: Puutarha.net)</p>
(Kuva: Puutarha.net)

Jos taimessa on jo lehtiä, niistä voi leikkauksen yhteydessä poistaa noin puolet, jotta haihdutuspinta vähenee. Silmuja ei saa vahingoittaa.

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20116_26849.jpg
Hometta puutarhassa?
Puutarhassani vaivaa outo tauti; kuin hometta olisi kasvien lehdillä? Sitä on niin pensaissa, perennoissa kuin kesäkukissakin. Mitä se on?Puutarhakasveihin voi joskus iskeä harmaahome tai härmä - molemmat ovat sienitauteja. Home ilmaantuu etenkin kosteissa olosuhteissa, härmä kuivissa - ja molemmat mädättävät kasvinosia. Esimerkiksi leimut, mansikka, siperianhernepensas, juhannusruusu ja monet kesäkukat ovat niille alttiita.Joskus näiden sienitautien haitta on niin vähäistä, että kasvi ei ole siitä moksiskaan - ja seuraavana vuonna härmää ei esiinnykään. Toisinaan koko kasvi on sairas ja voi jopa kuolla.Pahoin saastuneet kasvit voi ruiskuttaa kesällä sienentorjunta-aineilla. Saastuneet kasvinosat kerätään syksyllä pois puutarhasta ja hävitetään sekajätteen joukossa.Katso mm. Neudo Vital sienisairauksia vastaanVoit kokeilla sienitautien torjuntaan myös kotikonstia: sekoita litraan vettä 2 tl mäntysuopaa ja 2 tl ruokasoodaa, sekoita ja ruiskuta koko kasvusto hyvin. Uusi käsittely viikon päästä ja jatkossa tarpeen mukaan. Toivottavasti kikka auttaa ja saat nauttia kukistasi vielä pitkään!Lue lisää:Tautien ja tuholaisten torjunta puutarhassa
20091_14715.jpg
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...
20235_81654.jpg
Mitä puita on kuvassa? Asiantuntija vastaa
Mitä puita ovat nuo erikoisen näköiset puut, ehkä kuusilajit, kuvassa? Puu muodostaa erikoisen "maton" ympärilleen.
20108_22760.jpg
Kasviksia nyt monipuolisesti
Kuivuuttakin enemmän monia avomaan kasviksia on koetellut kova kuumuus. Salaatit ja erilaiset kaalit ovat kärsineet kuumuudesta kaikkein eniten. Ahkera sadetus on auttanut, ja toisaalta varastoitavien kasvisten satokausi jatkuu vielä elo-syyskuun ajan. Jos vettä saadaan tasaisina, parhaimmillaan 15 – 20 mm:n jaksottaisina sateina, kasvikset saavat uutta puhtia ja kasvu jatkuu suotuisasti.Maantieteelliset ja aivan paikallisetkin erot kasvuolosuhteissa ovat olleet suuria. Kovassa kuumuudessa kasvi sulkee ilmarakosensa, yhteyttäminen pysähtyy ja kasvu lakkaa, koska kasvi ei saa vettä eikä ravinteita. Touko-kesäkuussa muun muassa juurekset kasvoivat hyvin, mutta heinäkuussa kasvu oli kovin vähäistä. Toisaalta esimerkiksi Pohjanmaalta löytyy alueita, joissa sateita on saatu riittävästi. Kuivuutta puolestaan oli pisimpään Itä-Suomessa ja lounaisilla ja eteläisillä rannikkoalueilla. Rajumyrskyt eivät ole kasvisviljelmiä turmelleet.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton