TAKAISIN

FinE-taimet

Päivitetty: 22.7.2022

FinE takaa taimen laadun

FinE-tavaramerkistä tunnistetaan tutkitusti kestävät, käyttötarkoitukseensa soveltuvat kotimaiset kasvit, joista suurin osa on koristepuita ja pensaita sekä hedelmä- ja marjakasveja. FinE-tunnus helpottaa kuluttajaa ja kotipuutarhuria valitsemaan kestäviä ja kauniita kasveja, koska eri paikoistakin hankitut FinE-lajikkeet ovat yhtenäisiä.

Lyhenne FinE tulee sanoista Finnish Elite. Se takaa, että tunnuksella varustetut kasvit on lisätty ilmastonkestävyydeltään ja käyttöominaisuuksiltaan tutkituista ja tautitestatuista emokasveista. FinE-kasvit ovat pitkän tutkimus- ja valintatyön ja osaavan taimituotannon tulos.

(Kuva: Shutterstock)(Kuva: Shutterstock)
Suositeltavien kasvien joukossa on muun muassa hortensioita, kuusamia, jasmikkeita, pensasangervoja ja pimpinellaruusuja sekä omena-, luumu-, kirsikka-, tyrni- ja herukkalajikkeita. FinE-taimia on saatavana hyvin varustetuista taimistoista ja taimimyymälöistä.

Runsaasti hienoja vaihtoehtoja

FinE-kasveja on yli 200 lajiketta tai kantaa. Uusia tulee vuosittain.
Koristepensaista ja -puista esimerkiksi nämä ovat FinE kasveja:
  • Höyhenpensas (Fothergilla major 'Velho')
  • Syyshortensia (Hydrangea paniculata 'Grandiflora')
  • Mustilanhortensia (Hydrangea paniculata 'Mustila')
  • Kuutamohortensia (Hydrangea paniculata 'Praecox')
  • Huntukuusama (Lonicera x bella 'Dropmore')
  • Sirokuusama (Lonicera x bella 'Sakura')
  • Paratiisiomenapuu (Malus Prunifolia-ryhmä 'Ranetka Purpurovaja')
  • Loistojasmike (Philadelphus lewisii 'Tähtisilmä')
  • Hovijasmike (Philadelphus pubescens 'Tuomas')
  • Kevätatsalea (Rhododendron x fraseri)
  • Juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia 'Plena')
  • Morsionruusu (Rosa Pimpinellifolia-ryhmä 'Juhannusmorsian')
  • Papulanruusu (Rosa Pimpinellifolia-ryhmä 'Papula')
  • Suviruusu (Rosa Pimpinellifolia-ryhmä 'Poppius')
  • Peittopaju (Salix x aurora 'Tuhkimo')
  • Paljakkapaju (Salix glauca var. callicarpaea 'Haltia')
  • Valkopajuangervo (Spiraea alba 'Allikko')
  • Verhoangervo (Spiraea beauverdiana 'Lumikki')
  • Kuninkaanangervo (Spiraea x watsoniana 'Kruunu')
  • Kiiminginangervo (Spiraea Chamedryfolia-ryhmä 'Martti')
  • Kaarisyreeni (Syringa × josiflexa 'Veera')
  • Kiiltoheisi (Viburnum lentago 'Jenkki')
  • Lumipalloheisi (Viburnum opulus 'Pohjan Neito')
loistojasmike 'Tähtisilmä'loistojasmike 'Tähtisilmä'
lumipalloheisi 'Pohjan Neito'lumipalloheisi 'Pohjan Neito'
Lukuisista marja- ja hedelmälajikkeista muun muassa nämä ovat FinE kasveja:
  • Puutarhamansikka (Fragaria x ananassa 'Bounty')
  • Tarhaomenapuu (Malus domestica 'Konsta', 'Pirja', 'Samo' sekä 'Sandra')
  • Hapankirsikka (Prunus cerasus, 'Inkeroisten Kuulasmarja' ja 'Rauhalan Morelli' sekä 'Sikkolan Kuulasmarja')
  • Luumu (Prunus domestica 'Kuokkala' ja 'Sinikka')
  • Mustaherukka (Ribes nigrum 'Mortti')
  • Viherherukka (Ribes nigrum 'Vertti')
  • Punaherukka (Ribes Rubrum-ryhmä 'Rotes Wunder Katri')
  • Puutarhavadelma (Rubus idaeus 'Jatsi' ja 'Maurin Makea')
  • Pensasmustikka (Vaccinium Angustifolium-ryhmä 'Aino' ja 'Alvar')
  • Tyrni (Hippophaë rhamnoides 'Terhi', 'Tytti' ja 'Tarmo')

Kolme FinE kasvia esittelyssä

Papulanruusu kuuluu vaatimattomien, koko maassa menestyvien pimpinellaruusujen ryhmään. Pensas on muodoltaan pyöreähkö, tiheä ja melko matala, tavallisesti noin 1–1,5 metrin korkuinen. Pensas on hillittykasvuinen, mutta vesoo runsaasti. Tummanvihreät lehdet ovat melko pienet, ja pyöreäkärkisiä lehdyköitä on yleensä 5–9. Lehtisuoni on aina alapinnalta piikkinen. Puolikerrannaiset kukat ovat avautuessaan lähes pallomaisen pyöreitä, lämpimän vaaleanpunaisia, voimakkaasti tuoksuvia ja vaalenevat auetessaan, jolloin keltaiset heteet tulevat näkyviin. Kukka säilyttää koko ajan jonkin verran pallomaisen muotonsa. Kiulukat kypsyvät tumman viininpunaisiksi. Papulanruusu on vaatimaton kasvupaikan suhteen, mutta kukinta onnistuu parhaiten aurinkoisella paikalla.


Kaarisyreeni 'Veera' on syntynyt unkarin- ja nuokkusyreenin (S. josikaea × reflexa) risteymänä, ja se on huomattavasti talvenkestävämpi kuin nuokkusyreeni. Se on monivuotisissa kokeissa osoittautunut erittäin kestäväksi, terveeksi ja luotettavaksi pensaaksi aina VI- ja VII-vyöhykkeellä saakka. 'Veera' on kasvutavaltaan pysty, säännöllisen muotoinen, ei kovin leveä, mutta tuuhea pensas. Lehdet ovat tummanvihreät. Kukinnot ovat melko suuria ja runsaita, pystyjä ja väriltään tumman lilaan vivahtavia, selvästi punasävyisiä. Kukinta-aika on kesäkuun lopulla. Muiden syreenien tapaan kaarisyreeni menestyy parhaiten aurinkoisessa tai puolivarjoisessa paikassa runsasravinteisessa kasvualustassa ja soveltuu yhtä hyvin aidanteisiin kuin yksittäispensaaksikin.

Kiiltoheisi 'Jenkki' on kookas pensas tai pieni puu. Se kasvaa lähes yksirunkoisena jopa 4–5 metriä korkeaksi. Pensas on reheväkasvuinen, hyvin tuuhea ja peittävä ja muihin heisiin verrattuna erittäin terve. Sen lehdet ovat suuret, paksut ja kiiltävät, ja ne saavat näyttävän punertavan syysvärin. Huiskiloissa olevat kellanvalkoiset kukat aukeavat kesäkuussa ja ne ovat pahanhajuisia. Marjat ovat mustia, vahapeitteisiä. Kiiltoheiden koristearvo perustuu näyttävään kasvutapaan ja hienoon lehdistöön. Kiiltoheisi on harvinainen vanhojen puistojen ja kartanopuutarhojen laji. 'Jenkki' menestyy sekä kuivalla että kostealla kasvupaikalla ja soveltuu erityisesti taustapensaaksi tai aidanteeksi. Kiiltoheisi menestyy ainakin Keski-Suomessa saakka.

kiiltoheisi 'Jenkki'kiiltoheisi 'Jenkki'
Paratiisiomenapuu (Malus Prunifolia-ryhmä) 'Ranetka Purpurovaja' on jalostettu 1900-luvun alussa Venäjällä. Puu on hillittykasvuinen, melko kapealatvuksinen, ja oksat ovat jonkin verran riippuvat. Puu kukkii jo nuorena, jopa 2-vuotiaana, ja kukinta sekä omenasato ovat myöhemmin ylenpalttiset. Kukat ovat valkoiset, pitkäkantaiset. Hedelmät ovat pieniä, halkaisijaltaan 1,5–2 cm, leveän litteänpyöreitä, kokonaan punaisia. Tyypillisen marjaomenan tapaan verhiö irtoaa omenasta. Hedelmät saavat parhaan väriloistonsa elokuun lopulla – syyskuussa ja pysyvät puussa pitkään. Linnut käyttävät niitä ravinnokseen talviaikana, mutta muuta käyttöarvoa hedelmillä ei ole. Puu sopii siis hyvin hyötykäyttöön tai koristetarkoituksiin. Paratiisiomenat kukkivat runsaasti, ja ne soveltuvatkin pölyttäjälajikkeiksi useille tarhaomenapuulajikkeille. 'Ranetka Purpurovaja' on kestävä ainakin vyöhykkeellä IV saakka, lupaavia tuloksia on saatu V-vyöhykkeeltäkin.


Lähde: MTT puutarhatuotanto

FinE-tavaramerkki

Maatalouden tutkimuskeskuksessa MTT (nykyisin Luonnonvarakeskus LUKE) rekisteröi FinE-tavaramerkin vuonna 1997. Ensimmäiset FinE-kasvit julkistettiin samana vuonna. Luonnonvarakeskuksen toimintojen karsimisen yhteydessä Luke ilmaisi halukkuutensa luopua FinE-tavaramerkin hallinnasta. Neuvotteluissa Taimistoviljelijät ry katsottiin sopivan avoimeksi ja neutraaliksi tahoksi, joten yhdistys osti FinE-tavaramerkin Luonnonvarakeskukselta vuoden 2017 lopulla.

FinE:n aikaisempi tavaramerkki: MTTFinE:n aikaisempi tavaramerkki: MTT
Uudistettu tavaramerkki: Taimistoviljelijät ryUudistettu tavaramerkki: Taimistoviljelijät ry

FinE:n historiaa

Taimistoviljelijät ry:n sivuilla kerrotaan näin:

"1900-luvun alku oli tuotannollisesti ja lajistollisesti kulta-aikaa myös taimistotuotannossa. Tuolloin meille kotiutui runsas valikoima kasveja, joista kestävimmät säilyivät istutuksissa pitkään ja vakiintuivat käyttöön. Tuolta ajalta ovat peräisin monet maatiais- ja perinnekasvimme.

Sotavuodet aiheuttivat meille tuotannollisen laman taimistoilla ja tuosta aallonpohjasta toipuminen kesti pitkään. Sotien jälkeen taimitarhatuotanto oli ymmärrettävästi erittäin hyötykasvipainotteista vielä 1960-luvulle asti. Lisäksi taimistojen tuotantomäärät olivat pieniä, eikä vähitellen heräävän viherrakentamisen tarpeita osattu ennustaa.

1970-luvulle tultaessa muuttoliike kaupunkeihin kasvoi huimasti ja uudisrakentamisen myötä myös viherrakentamisen taimitarpeet kasvoivat nopeasti. Tähän kysynnän kasvuun kotimaiset taimistot eivät kyenneet vastaamaan ja lisääntynyt taimitarve täytettiin tuonnilla. Tuontitaimet olivat valitettavan usein epäaitoja ja oloihimme sopimattomia. Tästä oli seurauksena viherrakentamisessa käytetyn kasviaineiston kestävyyden heikentyminen ja toistuvat kasvikuolemat istutuksissa. Koristekasvien viljelyssä olevat kasvikannat olivat osin epäaitoja ja epäyhtenäisiä. Nimistövirheet olivat yleisiä. Lisäysaineistoa hankittiin runsaasti ulkomailta.
 

FinE:n taustalla laajaa tutkimusta

1980-luvulle tultaessa kiivastui keskustelu kaupunkien istutuksiin saadusta kelvottomasta taimiaineistosta. Tuontiaineisto oli laadultaan varsin epätasaista, väärin nimettyä ja Suomen ilmastoon sopimatonta. Sen vuoksi suuret viherurakat epäonnistuivat. Ulkomaisen taimiaineiston menestymistä ei tutkittu lainkaan. Kaiken kaikkiaan kasvien alkuperän merkitys Suomen ilmastossa oli unohdettu. Kaikki nämä ongelmat olivat perustana KESKAS-tutkimuksen käynnistämiselle

KESKAS-tutkijat etsivät arvokkaita kasveja mm. vanhoista puistoista, kartanoista, pihoilta, arboretumeista, taimistoista ja hautausmailta. Jo tuolloin tehtiin laajoja kasvien etsintäkuulutuksia. Monivuotisen tutkimushankkeen aikana koottiin merkittävä tietokanta rekisteröidyistä kasveista.

KESKAS-tutkimuksen päättyessä Maatalouden tutkimuskeskuksessa MTT (nykyisin Luonnonvarakeskus LUKE) käynnistettiin kantavalinta- ja vertailukokeita. Rekisteröityjen kasvikantojen lisäystä tutkittiin myös ja silloin paljastui, että kasviaineiston terveys on tutkittava ja aineisto puhdistettava ennen emokasvien jakoa tuotantoon.

MTT rekisteröi FinE-tavaramerkin vuonna 1997. Sen tavoitteena oli kantavertailukokeiden tulosten saaminen julkisuuteen. Merkki toi tutkitulle aineistolle statuksen. Samalla se tarjosi statuksen myös puhtaalle emomateriaalille sekä laji- ja lajikeaidolle aineistolle. Ensimmäiset FinE-kasvit julkistettiin vuonna 1997.

Tälle vuosituhannelle tultaessa oli MTT:ssä jo käynnistynyt viherrakentamisen kasvien käyttötutkimuksia yhteistyössä kaupunkien ja seurakuntien kanssa. Käyttötutkimuksista voi nostaa esiin erityisesti puuvartiset maanpeitekasvit, löytöruusut ja viheralueille soveltuvat perennat. Nämä laajat tutkimushankkeet tuottivat lukuisia uusia FinE-kasveja. FinE-kasvivalikoima laajeni myös kotimaisilla hedelmä- ja marjalajikkeilla."

Lähde: Taimistoviljelijät ry