TAKAISIN

Uusi sienitauti levisi Suomeen – iskee helposti etenkin vedenpuutteesta kärsiviin mäntyihin

Julkaistu: 22.11.2021

Lounais-Suomessa on tänä syksynä havaittu ensimmäistä kertaa etelänversosurmasta kärsiviä mäntyjä, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Taudin aiheuttaa havuparikas-niminen sieni, jonka synonyymeja ovat Sphaeropsis sapinea, Diplodia sapinea ja Diplodia pinea. Havuparikasta on aikaisemmin löydetty Suomessa piilevänä oireettomista männyn vuosikasvaimista ja kävyistä, joissa se on käyttänyt ravintonaan kuollutta orgaanista ainesta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun se löydetään tuhonaiheuttajana.

Kuiva ja kuuma kesä lisäsi havuparikkaan kasvua männyissä. Kuva: ShutterstockKuiva ja kuuma kesä lisäsi havuparikkaan kasvua männyissä. Kuva: Shutterstock

Kuuma ja kuiva kesä on edesauttanut havuparikas-sienen muuttumista taudinaiheuttajaksi, jolloin se on pystynyt murtamaan puun puolustuskyvyn. Etelänversosurma ilmenee etenkin vedenpuutteesta kärsivissä männyissä ja se voi nopeuttaa niiden kuolemaa yhdessä männynjuurikäävän ja okakaarnakuoriaisen kanssa.

– Havuparikkaan alkuperä on vielä tuntematon. Luke tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisten tutkijoiden kanssa selvittääkseen, onko havuparikas tullut Suomeen tiettyä reittiä pitkin vai onko se oma osapopulaationsa eli kotoperäinen, kertoo tutkija Eeva Terhonen Lukesta.

Luke jatkaa havuparikkaan ekologian tutkimista Suomen oloissa. Tavoitteena on tuottaa metsänhoitosuosituksia taudin vähentämiseksi. Kuva: ShutterstockLuke jatkaa havuparikkaan ekologian tutkimista Suomen oloissa. Tavoitteena on tuottaa metsänhoitosuosituksia taudin vähentämiseksi. Kuva: Shutterstock

Eteläversosurman oireita ovat tyveltä ruskettuvat neulaset tai vakavassa taudinkuvassa kesän aikana kokonaan ruskettuvat latvukset (kuva 1). Muita merkkejä taudinaiheuttajasta ovat ylivuotisiin käpyihin ja kuolleisiin neulasiin muodostuvat mustat kuromaitiöpesäkkeet.

– Havuparikas-sieni esiintyy piilevänä ja harvinaisena männyn vuosikasvaimissa ja muuttuu tappavaksi vasta ulkoisten stressitekijöiden vaikutuksesta. Hyvin kuiva ja kuuma kesä 2021 on edistänyt havuparikkaan kasvua ja tehnyt siitä yleisimmän eristetyn sienen Uudenkaupungin kohteen näytteistä, Terhonen sanoo.

Etelänversosurma on jo yleinen Keski-Euroopassa – tauti saattaa lisääntyä myös pohjoisessa

– Keski-Euroopassa, esimerkiksi Saksassa, etelänversosurma on jo yleinen. Se puhkeaa nopeasti juurikäävän vaivaamissa metsiköissä etenkin sen jälkeen, kun puut ovat kärsineet ylimääräisestä stressistä esimerkiksi kuivuuden tai rankkojen raekuurojen jälkeen, Terhonen toteaa.

Kaarnakuoriaiset iskeytyvät etelänversosurmasta kärsiviin puihin Saksassa, jolloin puut saattavat kuolla nopeasti. Etelänversosurma on viime vuosina aiheuttanut pienehköjä metsätuhoja myös Ruotsissa. Vaikuttaa siltä, että uusi tuhonaiheuttaja on nyt saamassa jalansijaa myös Suomessa lisääntymällä puissa, joiden juuristo on ollut jo valmiiksi männynjuurikäävän tai kuivuuden heikentämä. On myös mahdollista, että se on edesauttanut Uudenkaupungin kohteissa okakaarnakuoriaisten iskeytymistä puihin (kuva 1).

– Luke seuraa tiiviisti havuparikkaan mahdollisesti aiheuttamia tuhoja, sillä havuparikas hyötyy ilmastonmuutoksesta ja etenkin isäntäpuun kuivuusstressistä. Lisäksi Luke jatkaa havuparikkaan ekologian tutkimista Suomen oloissa. Tavoitteena on tuottaa metsänhoitosuosituksia taudin vähentämiseksi, Terhonen sanoo.

Kuva 1) Kuolleita mäntyjä Uudenkaupungin lähellä. Tästä kohteesta löytyi juurikäävän itiöemä, okakaarnakuoriaisia sekä havuparikasta. Kuiva ja kuuma kesä heikensi mäntyjen puolustusta, jolloin useat tekijät yhdessä voivat aiheuttaa mäntyjen nopean kuolemisen. Kuva: Heikki NuortevaKuva 1) Kuolleita mäntyjä Uudenkaupungin lähellä. Tästä kohteesta löytyi juurikäävän itiöemä, okakaarnakuoriaisia sekä havuparikasta. Kuiva ja kuuma kesä heikensi mäntyjen puolustusta, jolloin useat tekijät yhdessä voivat aiheuttaa mäntyjen nopean kuolemisen. Kuva: Heikki Nuorteva

Lähde: Luonnonvarakeskuksen tiedote 17.11.2021