Kukita puutarhasi kausikasveilla, iloittele väreillä tai tyylittele lehtimuodoilla. Yksivuotisten kasvien talvehtimisesta ei tarvitse huolehtia, ovathan ne tarkoitettu yhdelle kaudelle. Eikä niihin kyllästy, sillä ne ovat sesongin kasveja. Hyvillä mielin voit istuttaa uutta silloin kun siltä tuntuu.
Ruukkuistutukset viimeistelevät pihan tai parvekkeen ja ovat tärkeässä osassa luomassa tunnelmaa oleskelualueiden viihtyisyyteen. Kasvukausi jakautuu itse asiassa useaan eri sesonkiin. Jos olet vaihtelunhaluinen, niihin kannattaa panostaa.
Kevätkukat aloittivat kukkakauden ja tuovat ensimmäisen tuulahduksen lähestyvästä kesästä. Kylmän henkäystä kestäviä lajeja on vähän, joten valikoiman kasvaessa kevätkukat vaihdetaan tai siirretään osaksi muita istutuksia. Kesän kypsyessä elokuussa alkaa syyskukkakausi. Jos lomalta palaavaa odottaa ränsistynyt kukkatarha, ovat syyskesän kukkijat tarjolla täydentämään tai uudistamaan pihan ja parvekkeen istutuksia.
Kesän taittuessa syksyä kohden on pihasesonkia vielä jäljellä. Silloin alkaa kausikasvien myöhäissyksyn sesonki kanervineen, pikku havuineen ja hopealankoineen. Tästä valikoimasta valitaan kasvit talviruukkuihinkin.
Valitse kasvit aina sen mukaan, että ne viihtyvät niissä oloissa, jotka kasvupaikalla vallitsevat. Varjon kasvit eivät menesty kuumassa paahteessa eivätkä valoa tarvitsevat kukoista varjossa.
Isoksi kasvavat tai jo valmiiksi isot kasvit tarvitsevat suuren ruukun. Pienessä ruukussa hoito on hankalaa, ravinteet loppuvat ja kuivahtamisen vaara on suuri. Ulkokasvit tarvitsevat aina reiällisen ruukun, jotta liika vesi valuu pois. Seisova märkyys pilaa kasvit yhtä varmasti kuin kuivuus.
Pienestä taimesta kasvaa kesän mittaan suuri. Jos ruukku on istutettu jo valmiiksi kovin täyteen, ei kukille jää tilaa kasvaa reheviksi. Älä kuitenkaan liioittele. Jos kasvutilaa jätetään liikaa, voi istutus jäädä valjun näköiseksi, koska kasvit näyttävät siinä täysikokoisinakin liian pieniltä.
Mitä useampi kasvi ruukussa kasvaa, sitä suurempi astia niille tarvitaan. Ruukun syvyys on myös merkitsevä. Syvässä ruukussa on paljon multatilaa, joka sitoo kosteutta ja ravinteita ja josta ne tulevat kasvien käyttöön. Korkea ruukku antaa pelivaraa silloin, kun ympärysmitta ei sitä tee.
Kausikasvit ansaitsevat aina uuden, ravinteikkaan mullan, sillä käytetyssä ei ole kasvuvoimaa. Kun vaihdat kasvit uusiin, vaihda myös multa. Käytetty multa sopii hyvin pensaiden alle, perennapenkkeihin tai kasvimaalle, jossa ne ovat oivallista lisähumusta.
Korkeaan ja kapeaan ruukkuun sopii reunuskasviksi rentokasvuiset, reunan yli riippuvat lajit. Matala ja leveä ruukku on edukseen, jos keskuskasvina on korkea laji.
Samanlaisissa oloissa ja samanlaisessa hoidossa viihtyvät lajit kukoistavat yhdessä kasvaessaan. Siksi tasaista kosteutta vaativat ja pientä kuivahtamista kastelukertojen välillä vaativat kasvit eivät välttämättä viihdy yhdessä.
Muratit, hopeaputoukset, lankaköynnökset ja monet muut välikasvit ovat toki hienoja yksinkin, mutta erityisesti kukkiviin yhdistettynä ne tekevät istutuksista runsaat. Välivihreinä voi mainiosti käyttää myös yrttejä, vaikkapa timjameita ja erilaisia minttuja. Hyöty ja kauneus viihtyvät yhdessä.
Pieneen tilaan sopivat usein paremmin useat pienehköt ruukut kuin yksi iso ruukku. Suurissa tiloissa sen sijaan useatkin pienet ruukut näyttävät vaatimattomilta.
Kesäkukkien valinnassa kaikkein tärkeintä on valita itselle mieluisat kasvit ja sommitella niitä oman maun mukaan. Säännöt on tehty rikottaviksi ainakin silloin, kun puhutaan makuasioista. Mutta jos olosuhteet eivät ole suosiolliset omille suosikkilajeillesi, voi olla syytä etsiä uusia suosikkeja. Ja silloin saatat yllättyä, kuinka kauniita monet muutkin kasvit ovat, kun ne viihtyvät kasvupaikallaan.
Kesäkukkien hoito on helppoa, mutta se vaatii säännöllisyyttä. Tärkeintä on kastelu, lannoittaminen ja kukkineiden kukkien poisto.
Teksti: Muhevainen Oy Tuuli Järvinen
Kuvat: Eliisa Tuisku, Tuuli Järvinen ja iStock