Kukkivat huonekasvit 3
Tunnetko kukkivat huonekasvisi?

Jaloihmeköynnös (Bougainvillea x buttiana)

Jasmiini (Jasminum)

Jasmiini on viehättävä köynnös, joka kukkii talvella ja keväällä. Pienet, hennot kukat ovat hyväntuoksuiset. Suvun lähes 200 lajista vain muutama menestyy Suomessa huonekasvina.

Kukkiakseen jasmiini vaatii suoraa auringonpaistetta, mutta sitä on varjeltava palamiselta. Sopiva lämpö on 15-16 °C, talvella alhaisempi. Kastele runsaasti, mutta ei saa seisoa vedessä. Talvella vain niukka kosteus. Leikkaa kukinnan jälkeen kukkineet versot haarautumisen edistämiseksi. Jasmiinia lisätään pistokkaista, mutta juurtuminen kestää kauan.

Kohtalonköynnös (Clerodendrum thomsoniae​​​​​​​)

Trooppisesta Afrikasta kotoisin oleva kohtalonköynnös on sopeutunut hyvin kotihoitoon. Tummanvihreät lehdet ovat ohuet ja suuret. Uusiin haaroihin kehittyvien kookkaiden kukintojen kukissa on valkoinen verhiö, josta työntyy kirkkaan punainen tähtikukka. Kohtalonköynnös kukkii kevätkesästä syksyyn.

Kastele runsaasti, kasvualusta ei saa kuivua. Lannoitus miedolla liuoksella viikoittain kasvun aikana. Sumutus jopa päivittäin. Lepokauden jälkeen leikkaa edellisvuotiset versot puoleen pituuteen ja poista heikot kokonaan. Voimakas leikkaus parantaa kukintaa ja pitää kasvin pensasmaisena.

Kärsimyskukka, kärsimyspassio
(Passiflora caerulea)

Posliinikukka (Hoya)

Posliinikukat ovat kotoisin manner-Aasiasta ja Australiasta sekä niiden välisestä Itä-Intian saaristosta. Suvun lajeja tunnetaan yli 200. Suurin osa on köynnöksiä, muutamat riippuvaversoisia epifyyttejä. Kukat muodostuvat eräänlaisiin kääpiöversoihin. Viisiteräiset, ratasmaiset kukat ovat kauniin värisiä ja niissä on sievä lisäteriökiehkura.

Posliinikukka vaatii runsaasti valoa. Kastele runsaasti, mutta anna pintamullan kuivahtaa kastelujen välissä. Vähennä kastelua kukinnan jälkeen. Lannoitus parin viikon välein kukinnan päättymiseen asti. Normaali huoneenlämpö sopii, mutta viihtyy talvella hieman viileämmässä. Leikkaus ja mullanvaihto on lajikohtaista. Posliinikukkaa lisätään pistokkaista.

Soihtuköynnös (Aeschynanthus)

Soihtuköynnöksen nuput ovat syvän verhiötorven sisällä piilossa, mutta kasvavat nopeasti esiin. Monen viikon ajan kestävät, loistavan lakan- tai oranssin punaiset kukat yllättävät kauneudellaan. Kukkiin kehittyy runsaasti mettä, joten kasvi kannattaa sijoittaa paikkaan, josta valuva mesi on helppo pyyhkiä pois. Soihtuköynnös on kotoisin troppisesta Aasiasta, Jaavasta ja Borneosta. Vain muutamaa lajia kasvatetaan huonekasvina. Tunnetuin lienee isosoihtuköynnös, jota kutsutaan myös borneonkaunottareksi.

Soihtuköynnös tarvitsee runsaasti valoa, muttei viihdy paahteessa. Kasvukaudella multa saa olla tasaisen kosteana, talvella saa hiukan kuivahtaa kastelujen välillä. Sumuta usein, mutta älä kuitenkaan avonaisia kukkia.

Tuoksuköynnös (Stephanotis floribunda)

Madagaskarista kotoisin olevalla tuoksuköynnöksellä on valkoiset, vahamaiset kukat, jotka tuoksuvat voimakkaasti. Kukat puhkeavat kymmenkukkaisina sarjoina latvan lehtihankoihin. Teräväkärkiset lehdet ovat pareittain versolla kaukana toisistaan, joten yksiversoinen köynnös vaikuttaa harvalle. Versot kietoutuvat itsestään lähettyvillä olevien, sopivien tukien ympärille. Hyvissä oloissa tuoksuköynnös voi kasvaa usean metrin mittaiseksi ja kukkia koko syyskesän.

Tuoksuköynnös vaatii paljon valoa kukkiakseen. Viihtyy normaalissa huoneenlämmössä läpi vuoden. Kastele runsaasti, multa saa kuivahtaa vain pinnasta. Lannoita viikottain keväästä syksyyn. Lisäys onnistuu nuputtomista, hiukan puutuneista pistokkaista, joissa on muutama lehtipari.

Lue lisää!