• Etusivu
  • Hoitotyöt

Kalkitus parantaa maata

Rakentajan toimitus
Päivitetty 25.01.2024
20078_6317.jpg

ruusut pitävät kalkitusta ja ravinteikkaasta maasta

Kalkitus on yksi maanparannuksen kulmakivistä. Liian happamassa maassa ravinteet eivät ole kasville käyttökelpoisessa muodossa. Suomen maaperä on luonnostaan melko hapanta, ja lisäksi kalkkia kuluu kasvien käyttöön maasta vuosittain hurja määrä: n. 100 g/m². Kaikkien peltomaiden keskimääräinen pH-luku on n. 5,8, mutta kalkitsemattomien raivioiden pH on lähes poikkeuksetta alle 5:n. Happamuus vaihtelee maalajeittain. Alhaisimmat pH-luvut mitataan yleensä rahkaturpeesta ja korkeimmat hietasavilta. Ei siis turhaan puhuta säännöllisen kalkituksen tärkeydestä.

Happamuuden pahin haitta on ravinteiden sitoutuminen maahan kasveille käyttökelvottomaan muotoon. Monien tutkimusten mukaan (mm. Viljatutkimus 2002 ja 2003) Suomen keskimääräisellä pH-tasolla noin 30 prosenttia lannoitteissa annetusta typestä ja fosforista jää vuosittain maahan hyödyntämättä.

Kalkin tarve riippuu maan pH:sta. Normaali kasvialusta on hyvä kalkita vähintään kolmen vuoden välein, n. 30 kg / 100 m². Jos maa on hapanta, kalkkia pitäisi levittää jopa 40-80 kg /100 m². Maan pH:n voi mitata itse ostamalla pH-liuskoja puutarhamyymälöistä tai apteekista tai lähettämällä maasta näytteen analysoitavaksi.

Useimmat puutarhakasvit viihtyvät maassa, jonka pH on 6.0-6.5. Happamassa viihtyvät esim. alppiruusut, hortensiat, pensasmustikat, havupuut, ja kanervat. Perennojen kalkintarve kannattaa aina tarkistaa ennen istutusta.

Kalkitus parantaa maan rakennetta tehden sen kuohkeaksi ja ilmavaksi. Siellä on tilaa vedelle ja ilmalle, joita kasvien juuret tarvitsevat. Toisaalta kalkittu maa omaa hyvän veden läpäisykyvyn.

>> Kalkitusyhdistyksen kalkitusopas (pdf)

Kalkitus syksyllä

Syyskalkitus kannattaa tehdä syys-lokakuussa ennen lumen tuloa. Kasvimaan syyskalkitus tuo monia etuja: Ennen maan muokkausta levitetty kalkki sekoittuu tasaisesti muokkauskerrokseen, jossa se talven aikana parantaa maan rakennetta ja neutraloi happamuutta niin, että maan kunto on laadukas heti seuraavaa satokautta varten. Sammal viihtyy liian happamassa nurmikon pohjassa. Maa kannattaa kalkita vuosittain.

Lisää kalkituksesta...

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20227_63088.jpg
Narsissi on helppohoitoinen sipulikukka
Tarun mukaan kaunis kreikkalaisnuorukainen Narkissos joi vettä vuoristolähteesta ja rakastui niin palavasti kuvajaiseensa, että edes nälkä ja väsymys eivät saaneet häntä poistumaan kuvansa äärestä. Narkissos riutui kuoliaaksi ja hänen ruumiinsa muuttui valkeaksi kukaksi, narsissiksi.
Omenasiideri.jpg
Näin valmistat siideriä syksyn omenasadosta
Haluaisitko kokeilla siiderin valmistusta kotipuutarhan omenoista? Poimi tästä ohjeet maistuvaan juomaan, joka kauniissa pullossa on myös täydellinen tupaantuliais- tai joululahjaidea!
202211_79924.jpg
Minkä puun taimi tämä on? Asiantuntija vastaa
Vanhan remontissa olevan talon pihalta, vanhasta kukkapenkistä, kaivoin tämän puun taimen ennen kaivinkoneen tuloa. En tunnista millään mikä tämä on. Tätä samaa oli pieni vieressä. Missään muualla pihalla en tätä nähnyt. Pajuhan leviää nopeasti. Lehdet näyttävät pajun lehdiltä, mutta puu minusta ei näytä pajulle. Jouduin latvomaan sen, että se saa voimaa juurtumiseen. Aivan kuin jokin hedelmäpuu. Vai olenko kepittänyt pajun arvopaikalle kukkapenkkiin?
202311_18788.jpg
Kuusiaita on hyvä näkösuoja
Kuusiaidasta on monia etuja, jotka tekevät siitä suositun valinnan etenkin pihojen ja tonttien rajaamiseen. Kuusi eristää hyvin ääntä ja sitoo pölyä ja muita ilman epäpuhtauksia. Kuusiaita on pitkäikäinen ja helppohoitoinen, sille riittää yksi leikkaus vuodessa. Kuusen aitataimia on hyvä istuttaa syksyllä.
202211_80158.jpg
Tunnetko joulukaktuksen ja muut lehtikaktukset?
Monen kaktussuvun lajilla varret ovat litistyneet tai sylinterimäiset ja siksi ne ovat saaneet nimen lehtikaktus. Näitä kaktuksia suositaan upeiden kukkien takia. Lehtikaktukset ovat mainioita huonekasveja, sillä ne eivät välttämättä tarvitse viileää lepokautta.
202211_80248.jpg
Juurekset eivät kasva? Asiantuntija vastaa
Minulla on pieni kasvimaa, jossa olen yrittänyt kasvattaa myös porkkanaa, punajuurta ja sipulia. Kasvimaa on multainen, johon on vuosien varrella sekoitettu kompostia, hiekkaa ja hevosen lantaa. Keväisin laitan vähän kevätlannotetta, kanankakkaa tms. biolannoitetta, kalkkia ja viime keväänä myös luujauhoa. Tilli, salaatti, persilja ja herne kasvavat hyvin. Sipulin hyvin kasvunsa alkaneet varret happanevat, porkkanat ovat korkeintan pikkurillin kokoisia ja punajuuren kannan suoraan kompostiin, kun niistä ei mitään tule. Mikä avuksi?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton