• Etusivu
  • Hoitotyöt

Kesäkukat "talviunille"

Rakentajan toimitus
Julkaistu 10.10.2008Päivitetty 04.07.2022
20227_78926.jpg

Monet kasvit viihtyvät lasikuistilla ympäri vuoden. (Kuva: Shutterstock)

Useat kesäkukkamme ovat kotimaissaan monivuotisia, joten niitä ei kannata heittää suin päin kompostiin. Ei kesäkukkien talvehdittaminen ole ollenkaan niin työlästä, kuin usein luullaan!
Esimerkiksi pelargonit, ahkeraliisat, sinisarjat, mustasilmäsusannat ja verenpisarat voidaan siirtää kukinnan loppuessa ja hallanvaaran uhatessa viileään tilaan; viherhuoneeseen, lasikuistille, autotalliin tai vaikkapa kellariin. Lämpötila saisi olla noin 5 astetta; liian lämpimässä kasvit pyrkivät jatkamaan kasvuaan, vaikka olosuhteet eivät enää olekaan kasvulle otolliset.

Kasvit pitävät reilusta hajavalosta, mutta talvehtivat melko vähässäkin valossa. Niitä kastellaan niukasti, koska lepokaudella vedentarve on hyvin pieni. Perussääntönä voidaan pitää, että mitä kylmempi tila on, sitä kuivempana multa pidetään (eli mitä kuivempi multa on, sitä viileämmässä kasvit selviävät). Mullan pitää siis kuivahtaa kunnolla, eikä paakkua kastella ollenkaan kokonaan märäksi. Multapaakun tilanteen voi helposti tarkistaa ottamalla sen pois ruukusta. Maakellarissa voi olla liian kosteaa, jolloin kasveihin saattaa tulla hometta.

Lepokausi auttaa kasvia selviytymään aikana, jolloin kasvamisen edellytykset ovat huonot. Valon puute aiheuttaa surullisen honteloa kasvua ja kylmyys ja kuivuus mm. houkuttelevat tauteja ja tuholaisia.

Keväällä, valon lisääntyessä kasvit alkavat "heräilemään" ja tuottamaan uutta kasvua. Ne tuodaan lämpimämpään tilaan ja normaali kastelu sekä auringon valoon totuttelu aloitetaan. Liian aikaisin kasvuun lähteneet, hontelot versot ovat herkkiä valolle. Ne voikin huoletta typistää ja myös kuivat versot leikataan pois. Kun kasvu alkaa tosissaan (eli silmut alkavat puhjeta), on aika leikata kasvit ja vaihtaa uudet, ravinteikkaat mullat. Leikattuja versoja voi hyödyntää pistokkaina. Ulkoilmaan totuttaminenkin tehdään asteittain.

Sinisarja (Kuva: Shutterstock)
Sinisarja (Kuva: Shutterstock)

Arat ikivihreät ja puuvartiset kasvit

Puuvartisille kasveille lämpötilaksi riittää muutama aste plussaa. Ikivihreät kasvit, kuten puksipuu, laakeripuu ja rosmariini tarvitsevat valoisan paikan. Niitä kastellaan maltillisesti vähintään kerran kuukaudessa. Huonekataja eli lawsoninsypressi tarvitsee valoisan paikan ja menestyy jopa huoneenlämmössä. Se pidetään tasaisen kosteana. Lehtensä pudottavat puuvartiset kasvit, kuten runko- ja miniruusut sekä arat pikkuvaahterat talvehtivat pimeässä. Ne voi talvehdittaa ruukuissaan, mutta mullan pitää ensin kuivahtaa. Runkomarketta vaatii vähän valoa ja lisäksi säännöllistä tarkkailua, koska se houkuttelee kirvoja. Multa pidetään lähes kuivana koko lepokauden ajan.

Puksipuita (Kuva: Shutterstock)
Puksipuita (Kuva: Shutterstock)

Ruukkuihin istutetut havut kannattaa istuttaa talveksi maahan, koska ruukussa ne joutuvat talvella huomattavasti kovemmille kuin maassa. Istutuspaikaksi valitaan varjoinen paikka, jotta kevätaurinko ei pääse kuivattamaan kasvia. Keväällä havu nostetaan maasta, istutetaan uudelleen ruukkuun ja nostetaan takaisin kunniapaikalle. Talvehtiminen voi onnistua vain hyvin eristetyssä, kastumiselta suojatussa, talvenkestävässä ruukussa erittäin suojaisalla paikalla. Jos märkä multapaakku pääsee jäätymään, on kasvi yleensä mennyttä. Ruukun suojaksi voi kietoa esimerkiksi styroksia ja päälle pakkaspeitettä useampaan kerrokseen.

Talvenarat sipulit, mukulat ja juurakot

Arat sipulit, mukulat ja juurakot, kuten ruostekukat, kannat, gladiolukset ja daaliat, nostetaan vasta ensimmäisten pakkasten jälkeen, maan ollessa vielä sula. Juuriston pitää saada kerätä ravinteet talteen lehdistä ja varsista, joten ei kannata kiirehtiä. Puhdistamisen jälkeen ne viedään (nimilapuilla varustettuina) pimeään ja viileään paikkaan ja säilötään väljästi kuivan hiekan tai turpeen sekaan, jottei liika kosteus mädätä niitä. Niille riittää viitisen lämpöastetta. Liian lämpimässä ne voivat kuivua kokonaan. Tarkkailukierroksen voi tehdä pari kertaa talven aikana. Huonokuntoiset yksilöt heitetään heti pois. Jos gladioluksen mukulat tuntuvat nahistuneilta, niitä voi kevyesti sumutella.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

Lisää tietoa kasveista löydät Kasvikortistosta

Hoitotyöt
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.
202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton