• Etusivu
  • Hoitotyöt

Nurmikon elvyttäminen katteella

Rakentajan toimitus
Päivitetty 23.02.2023
20232_39588.jpg

Noin 1 cm kerros riittää parantamaan maan rakennetta. (Kuva: Biolan)

Sammal ei pysty kilpailemaan terveen ja voimakaskasvuisen nurmikon kanssa. Usein nurmikon sammaloitumiseen on syynä maan liika tiivistyminen, jolloin juuret eivät saa riittävästi happea. Tiivistyneen nurmikon kasvua voidaan elvyttää katteella.

Nurmiheinät viihtyvät hyvin kalkitussa maassa

Humusrikkaalla maapohjalla voidaan käyttää lannoitettua hiekkakatetta: Sekoita 100 litraan hiekkaa 2 litraa nurmikkolannoitetta. Katetta levitetään noin 1 cm:n kerros lyhyeksi leikatulle nurmikolle. Katteen alla maan pieneliötoiminta vilkastuu, mistä seuraa maan rakenteen ja ilmanvaihdon paraneminen sekä juuriston voimistuminen.

Kun nurmikkolannoitteessa on mukana helppoliukoista kalkkia, joka neutraloi maan happamuutta. Maan pH-tason nostamiseen voidaan käyttää nopeavaikutteista puutarhakalkkia: ylläpitokalkitukseen riittää 10–30 kg/100 m². Nurmiheinät viihtyvät hyvin kalkitussa maassa, kun taas useimmat sammalet viihtyvät happamassa maassa.

Leikkaa nurmikko kasvukaudella säännöllisesti

Nurmikko on leikattava säännöllisesti. Normaali leikkauskorkeus on noin 4–5 cm. Suositeltavinta olisi leikata kerralla 1/3 nurmiheinän kokonaiskorkeudesta. Jos nurmi on kasvanut tavallista pidemmäksi, sitä ei pidä kerralla leikata vakiokorkeuteen.

Toukokuussa, leikkauskauden alussa, nurmikko leikataan kerran viikossa ja parhaan kasvun aikaan jopa useammin. Kuivina kausina on syytä nostaa leikkauskorkeutta ja pidentää leikkausvälejä, koska nurmiheinien juuret ja varsinkin juurenniska ovat arkoja liialliselle kuumuudelle. Syksyllä nurmikko jätetään talvehtimaan noin 5 cm korkuisena.

Syksyllä nurmikko jätetään talvehtimaan noin 5 cm korkuisena. (Kuva: Biolan)
Syksyllä nurmikko jätetään talvehtimaan noin 5 cm korkuisena. (Kuva: Biolan)

Lähde: Biolan

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202310_83248.jpg
Tuoksuvat, maistuvat yrtit
Yrttitarhoja alettiin perustaa Suomessa jo 1600- ja 1700-luvuilla. Aluksi yrttejä kasvatettiin nimenomaan kansanlääkinnällisiin tarkoituksiin. Pian kuitenkin valistus alkoi halveksia yrttien rohdosvoimaa. Ansaitun kunnianpalautuksensa yrtit saivat vasta vähin erin.
202012_7201.jpg
Tasetit jouluksi
Helpoimpia ja nopeimmin hyödettäviä joulukukkia ovat tasetit (Narcissus tazetta). Tasettien eli sarjanarsissien jouluperinne alkaakin jo 1910-luvulta. Pienet, puhtaanvalkoiset, tähtimäiset kukat ovat parhaimmillaan yhtenäisenä ryhmänä. Ne viihtyvät istutuksesta kukintaan huoneenlämmössä.
20241_83377.jpg
Juhannustaikoja
Juhannustaika on keskikesän odotettu teko, johon on ehkä syytä suhtautua pilke silmäkulmassa.Kesäpäivän seisauksen tienoille sijoittuvana juhannuksena juhlitaan vuoden lyhintä yötä. Juhannukseen on aina liittynyt samantapaisia uskomuksia kuin pääsiäiseen; noidat, demonit ja muut voimat ovat silloin valloillaan. Viisas osaa suojautua näiltä voimilta ja toisaalta osaa käyttää hyväkseen tietoa maagisista voimista rikkautta tai rakkautta etsiessään. Juhannusyönä nämä salat tosin avautuvat vain niille, jotka malttavat ja osaavat niitä tutkia ja tulkita.
20225_52788.jpg
Kaivokin tarvitsee huoltoa
Suomen hapan pohjavesi on käyttövesikaivojen suurin ongelma. Oman talousvesikaivon kunto tulisikin tarkastaa aina ennen mökkikauden alkua ja varmistaa juomaveden laatu. Suomessa on arvioitu olevan noin puoli miljoonaa yksityistalouden kaivoa. Näistä suurin osa on rengaskaivoja, joista noin puolet on käytössä vakituisesti ja puolet kesämökeillä. Kaivoihin virtaavan pohjaveden merkittävin ongelma on happamuus, sillä Suomen maaperässä on vain vähän neutraloivaa kalkkikiveä. Suositeltu pH:n alaraja talousvedelle on 6,5.
202110_72859.jpg
Roosa nauhan suunnitteli maailmanmestari
Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräys tukee rintasyöpätutkimuksen lisäksi myös muiden syöpien tutkimusta. Tämän vuoden teemana ovat suolistosyövät. Keräyksellä tavoitellaan vähintään kolmen ja puolen miljoonan euron pottia suomalaiselle syöpätutkimukselle. Roosa nauhan on suunnitellut ammattinyrkkeilyn maailmanmestari Eva Wahlström, joka uskoo, että rajat eivät ole meitä varten.
Rousku sienimetsällä
Leppärousku
Vaikka nimestä voisi olettaa, leppärousku ei ole lepän seuralainen. Leppään viittaava nimi voisi tulla siitä, kun lepän sahattu pinta ja leppärouskun maitiasneste sekä jalan väri ovat samaa oranssia. Sieni on helppo tunnistaa oranssista väristä, mutta vaikea huomata, koska lakin pinta on vihertävä. Sienen maitiaisneste värjää sienen vioittuneet kohdat vihreiksi puolessa tunnissa. Kuivattu ja paleltunut sieni voi olla vihreä myös. Leppärouskua löytyy eniten Etelä- ja Keski-Suomessa, paikoitellen Pohjois-Suomesta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton