• Etusivu
  • Hoitotyöt

Huonekasvien tuholaisia ja tauteja

Tiina Painokallio
Päivitetty 24.02.2025
20239_83020.jpg

Kasvit kannattaa tarkistaa säännöllisesti, erityisesti lehtien alapinnoilta, uusista versoista ja mullan pinnalta, ja uudet kasvit on hyvä pitää karanteenissa tuholaisten leviämisen estämiseksi.(Kuva: Adobe Stock)

Kasvien tarkkailu kannattaa aloittaa lehtien alapinnoilta, sillä useimmat tuholaiset sekä kasvitaudit löytyvät ensimmäiseksi juuri sieltä. Myös uudet lehdet, lehtihangat ja nuput sekä mullan pinta pitää tarkastaa. Uudet kasvit on viisasta laittaa aina ensin karanteeniin, etteivät mahdolliset ylimääräiset "ystävät" pääse leviämään muihin kasveihin. Jos tuholaisia kuitenkin on jo nähtävillä, pitää torjunta aloittaa välittömästi.

Tuholaisia

Tuholaisia kannattaa opetella tunnistamaan. Läheskään kaikki ötökät eivät nimittäin ole haitallisia. Suurennuslasista on iso apu tunnistuksessa. Ilkeät tuhohyönteiset vaurioittavat huonekasveja imemällä solunesteitä, kuljettamalla viruksia ja erittämällä mesikastetta, joka puolestaan toimii alustana kasvitaudeille.

Kilpikirvat majailevat usein kasvien varsissa ja kovalehtisten kasvien lehdissä. Kilpikirvan toukat kuoriutuvat aikuisten yksilöiden kellertävän ruskeiden kuorien alla ja lähtevät liikkeelle ja kasvattavat oman kilven. Ne erittävät mesikastetta. Nämä ovat melko vaikeita torjuttavia. Pyyhkiminen kostealla rievulla ja hammastikulla irrottelu tai harjalla harjaaminen auttaa parhaiten.

Villakilpikirvat esiintyvät etenkin kasvien lehtihangoissa. Ne ovat soikeita, noin kolmen millin pituisia, vaalean "villan" peittämiä. Pyyhkiminen ja irrottelu on helpompaa, koska nämä eivät takerru kasviin yhtä tiukasti kuin kilpikirvat.

<p data-block-key="3vxo4">Villakilpikirva (Kuva: Adobe Stock)</p>
Villakilpikirva (Kuva: Adobe Stock)

Lehtikirvat esiintyvät yleensä versojen ja nuppujen kärjissä. Ne ovat parin millimetrin mittaisia ja vaihtelevan värisiä.

Punapunkki (vihannespunkki tai kehrääjäpunkki) elää lehtien alapinnoilla kuivissa ja lämpimissä oloissa. Se on erittäin pieni ja vaikeasti havaittava. Punkit lisääntyvät nopeasti lämpöisessä ja kuivassa huoneilmassa. Ensimmäisenä lehtiin ilmestyvät vaaleat laikut. Seuraavaksi löytyy seittiä lehtien alapinnoilta, ja pian lehdet alkavat kuihtua ja kasvi kuolee. Ennaltaehkäisynä toimii säännöllinen kastelu, ja lisäksi kasvia kannattaa sumutella etenkin kuivina aikoina.

Harsosääski viihtyy kosteassa mullassa, ja munii pieniä munia mullan pintakerroksiin. Se on pieni, vaappuen lentävä, pientä kärpästä muistuttava hyönteinen. Kehitys munasta aikuiseksi kestää huonelämpötilassa 24–29 vrk. Harsosääskeä kutsutaan usein virheellisesti kukkakärpäseksi tai banaanikärpäseksi. Aikuiset harsosääsket eivät vahingoita kasveja. Sen sijaan valkoiset toukat syövät myös taimien hiusjuuria ja saattavat suurina määrinä hidastaa taimien kasvua. Ennaltaehkäisynä mullan tulisi antaa kuivua parin senttimetrin syvyyteen. Harsosääsket valtaavat helposti kaikkien kasvien mullat.

<p data-block-key="r3hgs">Kehrääjäpunkki (Kuva: Adobe Stock)</p>
Kehrääjäpunkki (Kuva: Adobe Stock)

Tauteja

Harmaahome muodostaa lehtien pinnalle keltaisia laikkuja ja alapuolelle harmaata nukkamaista hometta. Se on yleensä pehmeälehtisten kasvien ongelma. Torjuttaessa vältetään liiallista kosteutta ja lisätään lämpöä. Saastuneet lehdet poistetaan.

Kanelihome ilmaantuu aluksi vaaleaksi nukaksi mullan pintaan ja muuttuu myöhemmin ruskeaksi ja pölyäväksi. Sitä on eniten turvepohjaisessa, liian runsaasti kastellussa kasvualustassa. Homeesta ei yleensä ole kasveille haittaa. Itävät taimet saattavat kyllä kärsiä siitä. Kanelihometta voi torjua käyttämällä mullan pinnalla kevytsorakatetta.

Härmä esiintyy harmaana jauhemaisena peitteenä kasvin lehdillä ja silmuissa. Se ei tartu. Lehdet käpristyvät ja voivat pudota. Nuoret versot kärsivät härmästä herkemmin.

Mullassa esiintyvät sienet ovat yleensä puun lahottajia, jotka saavat ravintonsa kasvualustan hajoamattomasta puunkuoresta. Sienet eivät ole kasveille vaarallisia, ja ne häviävät ajan kanssa itsestään.

<p data-block-key="d3juz">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)
Hoitotyöt
huonekasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

201910_50632.jpg
Huonekasvit lisäävät hyvinvointiamme
Suojaudumme jo melko tunnollisesti tupakansavulta, pakokaasuilta ja auringon haitalliselta uv-säteilyltä, mutta terveyttämme voi uhata myös huono sisäilma. Tuulettaminen parantaa sisäilman laatua; edellyttäen että ulkoa virtaava ilma on puhdasta. Matala ilmankosteus on myös selkeästi yhteydessä huonoon sisäilman laatuun. Kun ilmankosteus on 35 - 65 % luokkaa, ollaan terveellisellä tasolla – sekä kasvien että ihmisten näkövinkkelistä. Talviaikaan sisäilma on helposti liian kuivaa.Keinotekoisista rakennus- ja sisustusmateriaaleista sekä elektronisista laitteista erittyy erilaisia, orgaanisia yhdisteitä - ja ihmisistä erittyy bioeritteitä (lähes 150 erilaista eritettä). Pahimmillaan sisäilman epäpuhtaudet aiheuttavat herkillä ihmisillä oireyhtymän nimeltä "sairas rakennus". Sen yleisimpiä tunnuspiirteitä ovat silmien, nenän ja kurkun ärsytys, allergiat, astma, limakalvojen tukkeutuminen, väsymys ja päänsärky.
20238_82796.jpg
Hilkka eli mustanmerenruusu eli torpankukka (Achimenes)
Hilkat ovat tyypillisiä kesäkasveja, joiden kauniskukkaiset lajikkeet vaihtelevat kooltaan, kasvutavaltaan ja kukiltaan. Se viihtyy huoneenlämmössä ja kasvatetaan joka kevät uudelleen.
20227_78923.jpg
Valitse oikea multa huonekasveille
Suomalaisten kodeissa on tänä päivänä kaukomailta kotoisin olevia huonekasveja. Kasvit saattavat olla peräisin äärimmäisen kuivasta maaperästä tai vaihtoehtoisesti erittäin kosteista olosuhteista. Virheellinen multavalinta voi johtaa kasvin kuihtumiseen, kukkimattomuuteen tai jopa kuolemiseen. Esimerkiksi Biolanin tuotevalikoimassa on erilaisia multia, joilla varmistetaan huonekasvien menestyminen.
20238_82784.jpg
Juorut (Tradescantia)
Juorut ovat alkujaan Amerikasta lähtöisin olevia luonnonkasveja. Nimensä suku on saanut vuonna 1638 kuolleen englantilaiselta John Tradescantilta, joka toimi Kaarle I:n ja Kaarle II:n hovipuutarhurina ja toimitti ensimmäiset suvun kasvit sekä joukon muita kasveja Eurooppaan. Suomessa useita juorulajeja kasvatetaan huonekasveina.
20227_68804.jpg
Lisää huonekasveja pistokkaista tai jakamalla
Monia huonekasveja voi nopeasti lisätä jakamalla vanhoja kasveja tai ottamalla niistä pistokkaita. Lisäystapa vaihtelee kasvien kasvutavan mukaan. Ruusukemaisesti ja heinämäisesti kasvavia kasveja lisätään jakamalla. Köynnöstävät ja rentovartiset kasvit taas saa uudistettua pistokkaista. Jos kasvi muodostaa rönsyjä, on rönsyn juurruttaminen nopea tapa aikaansaada uusi kasviyksilö. Paras ajankohta lisätä huonekasveja on yleensä kevät, kun kasvit ovat elinvoimaisia.
202211_80244.jpg
Mitä kannattaa huomioida pihan valaistuksessa?
Mitä tarvitaan onnistuneeseen pihavalaistukseen? Miksi ulkovalaistukseen pitäisi satsata? Ulkopistokkeeseen kiinnitetty jatkojohto ei enää riitä kattamaan 2020-luvun pihan sähkötarpeita. Lue pihavalaistuksen sekä sähköistämisen mahdollisuuksista ja poimi olennaisimpia asioita pihavalaistuksesta helposti ymmärrettävässä muodossa.(Artikkelin kirjoittaja on Jaani Turunen, asiakasryhmäpäällikkö ja maisemasuunnittelija, gsm +358 40 8484 255, jaani.turunen@rudus.fi)

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton