• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kauneimmat niittykukat kotipuutarhaan

‒ Paahteisilta kallioilta kedoille ja reheville niityille

Tiina Painokallio
Päivitetty 16.05.2025
marguerite-1510602_1920

Eri kasvilajit ovat sopeutuneet kasvamaan niin kuivilla kallioilla, kedoilla ja niityillä kuin myös metsäniityillä, lehtoniityillä ja harjukedoilla. Myös kosteista ympäristöistä löytyy näyttäviä kasveja, jotka viihtyvät erityisesti kosteilla paikoilla. (Kuva: Pixabay)

Kallioilla, joissa maaperä on ohut ja sadevesi haihtuu nopeasti, kasvit joutuvat selviytymään karuissa oloissa. Paahteisilla alueilla kasvillisuus on harvaa, mutta suotuisammissa olosuhteissa se runsastuu. Aurinkoisella ja kuivalla kedolla kasvaa runsaasti kukkia, vaikka maaperä onkin niukkaravinteinen. Kuivalla niityllä on enemmän ravinteita kuin kedolla, mutta kuivuus pitää kasvuston matalana. Kun maaperän kosteus lisääntyy, kasvillisuus muuttuu rehevämmäksi, vaikka tuore niitty voi olla keskikesällä osittain kuiva.

Kauneimmat niittykukat ovat myös tuttuja puutarhakasveja

Niittykukat sopivat kukkapenkkiin kesäkukiksi, perennoiksi tai koristamaan maisemaniittyjä. Perennapenkeissä ja -ryhmissä luonnonkukat ja villikukat tuovat myös lisää värejä, muotoja, kestävyyttä ja vaihtelevuutta jalostetumpien perennojen joukkoon. Säännöllisestä leikkuuta kestävistä niittykukista voi perustaa myös viehättävän kukkanurmen tai pihakedon puutarhaa elävöittämään. Niittykukista löytyy myös sopivia lajeja maanpeittokasveiksi.

Luonnonkukat ja -perennat ovat yleensä kestäviä ja terveitä kasvilajeja, jotka menestyvät vähällä hoidolla - olosuhteiden osuessa kohdilleen ne saattavat hämmästyttää pihanomistajan kasvuvoimallaan!

<p data-block-key="at9gc">Luonnonkukat ja -perennat ovat kestäviä ja terveitä kasveja, jotka menestyvät vähällä hoidolla. Suotuisissa olosuhteissa ne voivat yllättää pihanomistajan hämmästyttävällä kasvuvoimallaan! (Kuva: Pixabay)</p>
Luonnonkukat ja -perennat ovat kestäviä ja terveitä kasveja, jotka menestyvät vähällä hoidolla. Suotuisissa olosuhteissa ne voivat yllättää pihanomistajan hämmästyttävällä kasvuvoimallaan! (Kuva: Pixabay)

Kasvuolosuhteet ohjaavat kasvien valintaa

Niittyä perustettaessa ja kasveja valittaessa on otettava huomioon kasvupaikan kosteusolot, valon määrä sekä maaperän laatu. Samat seikat pitää huomioida myös muuta puutarhaa rakennettaessa; kasvit on aina valittava paikan kasvuolosuhteet huomioiden, jotta ne menestyisivät ja kukoistaisivat mahdollisimman hyvin. Jonkin verran voimme onneksi myös vaikuttaa kasvuolosuhteisiin kasvualustaa muuttamalla ja valo-oloja parantamalla. Maaperää voi parantaa lisäämällä turvetta tai multaa, lannoittamalla ja kalkitsemalla - sitä voi tarvittaessa myös köyhdyttää, keventää ja happamoittaa.

Luonnonniityn perustaminen – huomioi kasvuolosuhteet

Kukkiva niitty tai keto tuo väriä maisemaan, vaatii vähän hoitoa ja tarjoaa runsaasti leikattavia kukkia maljakkoon tai kuivattavaksi. Jotta niitty menestyisi ja kukkisi vuodesta toiseen, on tärkeää valita kasvilajit kasvupaikan olosuhteiden mukaan. Myös alustan valmistelu ja kasvuston hoito täytyy tehdä oikein.

Tässä keskeiset asiat, jotka kannattaa ottaa huomioon niittyä perustaessa:

Kasvupaikan olosuhteet määräävät lajiston

Niityn perustamisessa ratkaisevia tekijöitä ovat valoisuus, kosteus ja maaperän laatu. Ne rajaavat, millaiset kasvit alueella viihtyvät.

Valon määrä
Auringonvalossa viihtyvät lajit tarvitsevat suoraa paahdetta kukkiakseen kunnolla. Puolivarjoisella niityllä valo siivilöityy puiden lomasta tai alue saa aurinkoa vain osan päivästä. Varjoisa niitty saa auringonvaloa lyhyen hetken vuorokaudessa, mutta on silti ilmava ja valoisa. Jos paikka on tiheän metsän siimeksessä, parhaiten menestyvät metsän lajistoon kuuluvat kasvit.

Kosteusolosuhteet
Kalliokedot ja kuivat kedot ovat paahteisia ja vähäravinteisia, jolloin kasvit kukkivat kevään kosteuden turvin ja selviävät kesän kuivuudesta. Tuoreet niityt – eli entiset heinämaat – kasvavat rehevämmin ja kukkivat runsaasti. Kostea niitty sijaitsee usein alavalla paikalla tai rantavyöhykkeellä ja saa vettä koko kasvukauden ajan. Hyvin märät paikat, kuten rantaniityt, voivat pysyä kosteina silloinkin, kun ympäristö kuivuu, ja kevättulvat voivat kestää pitkään.

Maaperän tyyppi
Hiekkamaa kuivuu nopeasti, sillä se ei pidätä vettä tai ravinteita. Tällaisella kasvualustalla kasvillisuus voi olla pitkään harvaa.

Savimaa sitoo vettä ja ravinteita, mutta on raskas ja kylmä. Se routii helposti talvella ja halkeilee kesäisin kuivuudesta.
Moreeni on niityn perustamiseen suotuisa kasvualusta: se sisältää vaihtelevasti hiekkaa, kiviä, soraa ja multaa. Se pidättää vettä ja ravinteita kohtuullisesti ja on yleinen Suomessa.
Multamaa on ravinteikas ja tuottaa rehevän kasvuston, mutta kasvien välinen kilpailu on kovaa.

Valitse sopivat kasvit kuhunkin kohtaan

Yksi alue voi sisältää useita erilaisia pienilmastoja ja kasvuolosuhteita. Tarkkaile siis maata, valoa ja kosteutta eri kohdissa ja valitse kasvit niiden mukaan. Kun kasvit istutetaan oikeisiin olosuhteisiin, ne juurtuvat paremmin ja muodostavat pysyvän, elinvoimaisen niityn.

Lue lisää:

Luonnonkauneutta puutarhaan – Niittykukkien lumoava loisto

Piha kaipaa vihreää pintaa ‒ Nurmikko, niitty vai kuntta?

Kasvillisuus
kasvit
pihatyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Nainen hoitaa puutarhan kasveja.
Piha kuntoon OSA 5/6: Katse kukkapenkkeihin
Uudet kiinteistön omistajat ‒ ja jotkut jo pidempäänkin sillä asuneet ‒ kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa Piha kuntoon -artikkelisarja, jonka viidennessä osassa laitetaan kukkapenkit ja istutusryhmät kuntoon.
20174_48833.jpg
Kanittaako kukkapenkin reunus?
Pihan kunnostajalla on yleensä valtava tarve saada hallintaansa luonnon entropia eli epäjärjestys. Tämä tarve näkyy tarpeena eritellä ja rajata pihan erilaisia toiminnallisia alueita omaksi, paremman järjestyksen tilaksi. Oletteko samaa mieltä?
20237_82484.jpg
Huolehdi kastelusta
Kesä ja aurinko, kuivuus ja helle sekä tuivertava tuuli nopeuttavat aineenvaihduntaa ja saavat niin ihmiset, eläimet kuin kasvitkin janoisiksi. Kotipuutarhurin tulee kiinnittää erityishuomiota kesän kasteluun etenkin lämpimänä ja tuulisena aikana – sekä loma-aikoina. Kasvit tulevat toimeen ilman lisälannoitustakin, mutta ilman vettä ne kuolevat nopeasti janoon. Kaikille meille parasta janojuomaa on huoneenlämpöinen vesi.
Tuoksukki on voimakkaasti allergisoiva
Tuoksukki aiheuttaa oireita – siitepölymäärät selvässä nousussa
Turun yliopisto tiedottaa – 26.5.2025Tuore Turun yliopiston tutkimus osoittaa, että voimakkaasti allergisoivaa tuoksukin siitepölyä on viime vuosina kulkeutunut Suomeen aikaisempaa runsaammin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että tämä vieraslaji kykenee lisääntymään Suomen olosuhteissa. Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva tuoksukki on haitallinen vieraslaji, joka on jo levinnyt laajasti Euroopan alueelle.
20188_54262.jpg
Tiesitkö, että myös syksy on hyvä aika kalkita puutarhassa?
Kotipuutarhuri pyrkii luomaan kasveille parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet. Tämä onnistuu parhaiten muokkaamalla kasvualustan maaperätekijöitä kunkin kasvin vaatimusten mukaisesti. Maaperätekijöitä ovat maan ravinteisuus, suolapitoisuus, rakenne, pieneliöstön toiminta sekä maan pH eli happamuus.
20206_65632.jpg
Palsternakka on vaatelias kasvi
(Pastinaca sativa)Palsternakka on vaatelias kasvi, joka on kulkenut pitkän tien luonnonkasvista viljellyksi hyötykasviksi. Vielä nykyäänkin sitä tapaa villinä Etelä-Euroopasta aina eteläisiin osiin Pohjolaa. Hyötykasvina palsternakkaa on käytetty vuosituhanten ajan niin lääkkeeksi kuin ruoaksikin. Keskiajalla palsternakalla oli vielä arvostettu asemansa, kunnes peruna ja porkkana sen syrjäyttivät.Nimenä palsternakka viittaa latinan ruokaa tarkoittavaan sanaan pastus, mikä kertoo palsternakan merkityksestä jo antikin aikaan. Suomessa palsternakkaa on kutsuttu ennen vanhaan nimillä morajuuri, pastinakka ja pasternakka.Yhä tänä päivänä palsternakkaa suositaan saksankielisissä maissa, samoin Englannissa rapeaksi paahdetut palsternakat ovat tuttu juttu, mutta meillä tuskin tunnistetaan enää koko juuresta muuta kuin liemiaineksena ja keitoissa. Liemijuureksena palsternakka onkin eräs hienoimmista porkkanan, purjon, sellerin ja persiljan rinnalla. Palsternakkaa on kuitenkin alkanut näkyä ravintolaruoissa ja se on saanut innokkaimpien kotikokkaajien suosiota. Se on monen kasvisruokailijan tai kasvisvoittoisesti syövän mieliherkkua.Palsternakka kehittää hieman porkkanaa suuremman kellanvalkoisen mehevämaltoisen pääjuuren. Palsternakan juuri ja siemenet sisältävät furanokumariinia, jota käytetään ihosairauksien hoidossa ja aurinkovoiteissa.Palsternakasta lisää Puutarha.netin Keskustelupalstalla

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton