• Etusivu
  • Kasvillisuus

Nyt siistitään pihan pensaat

Rakentajan toimitus
Päivitetty 22.08.2018
20163_45898.jpg

Paakku- ja astiataimia voit istuttaa koko kasvukauden ajan.

Piha kuntoon (osa 2/6)

Puiden jälkeen laskemme katsetta hieman alemmas ja keskitymme tontilla kasvavien pensaiden ulkoasuun, hyvinvointiin ja sijaintiin. Pihassa voi kasvaa lukuisia eri kokoisia ja näköisiä koristepensaita, marjapensaita sekä alueelle itsestään kasvaneita puskia (mm. paju).

Aloitetaanpa taas siitä kasvupaikasta. Mikäli pensaita kasvaa alueella, jossa tiedät salaojaputkistoa kulkevan, niin harkitse niiden poistamista. Juuret tukkivat ja rikkovatkin salaojaputkia. Kannattaa myös muistaa, että aivan rakennuksessa kiinni kasvaneet pensaat heikentävät ilmankiertoa ja saattavat myös liata seinää.

Ovatko kaikki pensaat sopivissa paikoissa? Täyttääkö paikka pensaan kasvupaikkatoiveet valon määrän ja kosteuden suhteen? Jos voit esimerkiksi kasvustoa harventamalla tai liian lähellä kasvavan yksilön siirtämisellä/poistamisella parantaa kasvuoloja, niin pensaasi kiittävät. Mikäli ruohonleikkurisi ei mahdu kulkemaan pensaan ympäri, niin tee sille tilaa - tai täytä välitila matalammalla kasvilla.

Siisti pensaat; poista kaikki kuolleet, huonokuntoiset, tautiset ja vahingoittuneet osat. Paranna kasvuston ilmankiertoa ja ulkoasua poistamalla vanhimpia oksia maata myöten. Voit myös poistaa juurialueelta liian kauas kasvaneet versot ja siistiä kasvualustaa myös muullakin tavoin. Esimerkiksi hake pensaiden juurilla pitää pintaa pidempään siistinä. Kevätleikkauksen ja kasvualustan kunnostuksen yhteydessä voit myös samalla hoitaa lannoituksen ja kalkituksen tarpeen vaatiessa. Kaikki pensaat hyötyvät lannoituksesta. Kalkituksen suhteen kannattaa muistaa, etteivät happaman maan suosijat sitä kaipaa - jätä siis alppiruusut suosilla väliin.

Lehtipensaiden kevätleikkaus

Lehtipensaita leikataan kahdella tavalla: säännöllisesti harventamalla tai tarpeen vaatiessa alasleikkaamalla. Harvennus nuorentaa kasvustoa jaksottain, mutta alasleikkaus uudistaa koko kasvuston kerralla. Alasleikkaus sopii kuitenkin vain sellaisille pensaille, jotka tekevät runsaasti juuri- ja tyviversoja (mm. angervot ja kurtturuusut). Harvennusleikkaus sopii puolestaan lähes kaikille pensaille. Mikäli pensas voi hyvin, niin välttämätöntä leikkaustarvetta ei ole.

Lehtipensaita leikataan keväällä ennen lehtien puhkeamista - tai myöhemmin kukinnan jälkeen. Alasleikkaus tehdään heti lumen sulamisen jälkeen keväällä. Pensasaidat leikataan kuitenkin keskikesän jälkeen. Aidasta poistetaan kevään uutta kasvua niin, että jäljelle jää 5 senttiä (kasvatettavaan pensasaitaan jätetään 15 cm). Pensasaita leikataan ylöspäin kapenevasti.

Marjapensaita aletaan harventamaan noin 5-8 vuotiaana, jolloin vanhimpien oksien satomäärä alkaa vähenemään. Sopiva määrä versoja on noin 25 kpl. Mustaherukkaa kannattaa harventaa varovasti, sillä se saattaa innostua kasvattamaan versoja sadon kustannuksella (ja etenkin Öjebyn´n versot saattavat laota). Hitaasti kasvavia karviaisia leikataan niukasti ja vadelman vanhat versot poistetaan keväällä (tai syksyllä).

Muista kuitenkin, että leikkaaminen vie aina energiaa kasvilta. Mikäli kasvi vaikuttaa huonokuntoiselta, niin leikkaa varovasti. Sama varovaisuus koskee oikeastaan myös havukasveja (mm. pallotuija) sekä alppiruusuja; poista vain kuolleet ja vahingoittuneet osat.

Näin leikkaat puutarhassa

Lisätietoa leikkaamisesta:
Näin leikkaat omenapuun
Kuusiaidan leikkaus

Lisää pensaita?

Kaipaatko tontillesi lisää näkösuojaa? Haluaisitko saada perennaryhmääsi lisää korkeutta tai monimuotoisuutta? Vai kaipasitko jotain suussa sulavaa ja makoisaa... ? Pensaista löytyy varmasti valinnanvaraa miltei mihin paikkaan tahansa; matalista korkeisiin, paahteeseen tai varjoon. Apua suunnittelun tueksi saat Puutarha.netin Kasvikortistosta.

Piha kuntoon -artikkelisarja

Uudet kiinteistön omistajat - ja jotkut jo pidempäänkin sillä asuneet - kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa tämä Piha kuntoon -artikkelisarja, jonka ensimmäisessä osassa pidimme nenännipukan ylpeästi ylöspäin ja kiinnitimme katseemme puihin. Sarjan toisessa osassa katsottiin nyt siis pensaita ja kolmannessa tarkastellaan lähemmin pihan nurmipintaa...

Artikkelisarjan seuraavat osat:
OSA 3/6: Nurmimatto reheväksi
OSA 4/6: Hyötypuutarhan parannus
OSA 5/6: Kukkapenkit kauniiksi
OSA 6/6: Katse kokonaisuuteen

Huomio

Huomio

Onko kysyttävää?

Mikäli kaipaat tarkempia tietoja, niin Puutarha.netin Kysy, Vastaamme -palstalle voi käydä esittämässä kysymyksen vaikkapa kuvan kera. Asiantuntijamme vastaavat muutaman päivän sisällä ja siitä saat ilmoituksen sähköpostiisi.

Kysy, Vastaamme -palstalle...

Apua voit saada myös kanssasisarilta ja -veljiltä. Asiaa aiheesta ja aiheen viereltäkin löydät tuolta Keskustelupalstalta...

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20215_70501.jpg
Omenapuun istuttaminen
Omenapuu on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen puu. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään kasvuvyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
202310_83278.jpg
Pihasuunnitelman luonnosvaihe
Teetitpä pihasuunnitelman sitten ammattisuunnittelijalla tai luonnostelet sitä itse, niin suunnitelmaa miettiessä harmonia ja toimivuus ovat kaiken A ja O. Myös alueen rakennustapaohjeet ja mahdolliset rajoitukset on otettava huomioon, kuten pihassa vallitsevat valo- ja kasvuolosuhteetkin. Huomioitavia asioita pihan kunnostuksen tai rakennusten yhteydessä ovat myös edustavuus ja omaisuuden arvon nousu.
20159_44326.jpg
Musta, makea ja aromikas karhunvatukka
Karhunvatukka (Rubus fruticosus)on vatukoihin kuuluva kasvi, joka tuottaa mustia, marjan tapaisia hedelmystöjä (koostuvat monesta pienestä yhteen kasvaneesta luumarjasta). Karhunvatukoita on monia eri lajikkeita ja useita, toisiaan muistuttavia eri lajeja. Useimmat lajikkeet menestyvät vain eteläisessä Suomessa ja niitä kasvatetaan usein kasvihuoneissa. Nykyään on kehitetty myös kestäviä lajikkeita, jotka menestyvät meillä ulkonakin; mm. Siperialainen karhunvatukka sekä karhunvatukka `Sonja`. Siperialainen karhunvadelma(Rubus allegiensis)menestyy taimistojen mukaan jopa V-vyöhykkeellä.Ps. Varsinkin Yhdysvalloissa on kehitetty erilaisia vatukkalajien risteymiä; esimerkiksi ulkomailla paljon viljelty boysenmarja on samaa alkuperää.
20_P_130642_1.jpg
Miten villivadelmasta pääsee eroon?
Villivadelmaan pätee vähän sama kuin kriikunaan. Se tekee juurivesaa todella paljon, helposti ja aika pitkiäkin matkoja. Eli aikaisemmin sanoin, että kriikunan juurivesaa ei saa myrkyttää glyfosaatilla. Villivadelman juurivesoja kyllä sitten voi, jos siitä halutaan kokonaan eroon. Ja se vaatii kyllä useampia myrkytyskertoja tai torjuntakertoja, niinkuin kauniisti sanotaan.Glyfosaatti -valmisteita ovat esimerkiksi Roundup tai Glyfonova Bio. Glyfosaatin käytöstä ollaan tänä päivänä tietenkin montaa mieltä. Tällä hetkellä sen käyttö on Suomessa sallittu vielä 2022 vuoteen asti. Mutta jos sitä käyttää, niin kaikki käyttö- ja turvallisuusohjeet pitää sitten todella tarkkaan lukea. Esimerkiksi vesistöjen äärellä sen käyttö on todellakin kielletty! Eli täytyy olla tarkkana.Glyfosaatti puree villivadelmaan, mutta vaatii useamman käsittelykerran. Eli sanotaan näin: 2-3 viikon välein. Ehkä kaksi, jopa neljä kertaa ennenkuin se tosiaan taantuu ja kuolee pois.
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Valoa kasveille?
Kun ulkona on pimeää päivästä ja viikosta toiseen, eikä päivän lyhyt valoisa aika riitä yhteyttämiseen, niin monet huonekasveistamme kärsivät ja riutuvat. Lämmin ja kuiva huoneilma ei myöskään auta asiaa, joten talvi voi koitua jopa kasvin kohtaloksi. Viherkasvien "kaamosmasennus" näkyy kellastuvina lehtinä ja alttiutena saada tuholaisia.
20226_78579.jpg
Vihreää voimaruokaa versoista
Talvella, kun ihminen tarvitsee vitamiineja ja voimaa, kannattaa kokeilla vihreiden versojen kasvattamista. Versottaminen on syötävien taimien kasvattamista vähässä mullassa. Se on hauskaa ja hyödyllistä!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton