Heräävä kevät innostaa pihapuuhiin
Talvikauden kääntyessä kevääksi käynnistyvät silmälle näkymättömät energiavirrat kasveissa jo paljon ennen silmujen pullistelua. Suomen keikkuva kevät onkin kasveille herkkää aikaa, sillä ylös ja alas sahaavat lämpötilat saattavat arimmat kasvit alttiiksi paleltumille. Lumi on ollut hyvä pakkassuoja monelle kasville, mutta samalla se on saattanut suojata myös jyrsijöiden puuhia.
Heräilevän kasvun aika on oivallinen hetki pihan kasvillisuuden keväthuollolle ja uusien istutusten suunnittelulle.
Taimimyymälöissä kasveja myydään erilaisissa kehitysvaiheissa. Kun tunnet astiataimen, paakkutaimen ja paljasjuurisen taimen eron, tiedät mitä ostat.
Pieni haravalla rapsuttelu ja oksanpätkien kerääminenkin muuttaa talven jäljiltä nuutuneen puutarhan keväisemmäksi ja siistimmäksi. Jos intoa riittää, voi toimia järjestelmällisemminkin.
Huomio osa-alueisiin
Keskity pihan kevätkunnostuksessa yhteen asiaan kerrallaan. Töiden jakaminen pienempiin osiin antaa kokemuksen työn edistymisestä. Innostunutta pihatarhuria ei juuri tarvitse motivoida, mutta joskus pitää mitoittaa puutarhatyöt oman kiinnostuksen, viitseliäisyyden tai kiireen mukaan. Ja kesä kyllä saapuu aikanaan pienemmälläkin panostuksella.
Katso tästä vinkit kevätpuutarhan nopeaan ehostukseen
Osa-alueittain edettäessä kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, silti valmistakin tulee.
Lehtipuita karsitaan harkiten
Pihan lehtipuut ansaitsevat katselmuksen. Tarkastele niitä yksittäin, kun puut ovat vielä lehdettömiä.
Lehdettömästä puusta on helpompi tarkastella oksiston kuntoa ja huomata sisäänpäin kasvavat tai toisiaan hankaavat oksat.
- Poista katkenneet tai murtuneet oksat oksasaksilla tai sahalla, siisti leikkauspinnat tarvittaessa puukolla. Paksut oksat kannattaa poistaa sopivasta oksan haarakohdasta, niin puuhun ei jää rumia tappeja.
- Kuivuneet oksat näkyvät helpoimmin, kunhan kasvu on alkanut. Irtoavasta tai rypistyneestä kuoresta voi myös tunnistaa kuolleen oksan. Kuivat oksat voit poistaa mihin aikaan vuotta tahansa.
- Jos olet epävarma siitä, onko oksa kuivunut, voit ensin varovasti leikata kärjestä ja edetä siitä pidemmälle. Elävässä oksassa on kuoren alla vihreä nilakerros, joka kuljettaa kosteuden ja ravinteet kasvin käyttöön. Kuolleen oksan nilakerros on kuivettunut ja ruskea.
- Latvuksen sisään kasvavat oksat, suoraan ylös tai toisiaan hankaavat oksat voi myös poistaa.
- Jos hedelmäpuu on kasvattanut paljon risumaisia, oksista suoraan ylös kasvavia versoja, ne voi poistaa kokonaan. Isoja oksia ei kannata poistaa kerralla kovin montaa, koska juuri sellainen leikkaustapa kiihdyttää luutamaista, nopeaa vesiverson kasvua. Isojen oksien poistoa voi jakaa eri vuosille.
- Varrennetut lehtipuut tarvitsevat erityishuomion, jotta ne eivät menettäisi kasvutapaansa.Katso ohje
Älä leikkaa keväällä vaahteroita, luumu- tai kirsikkapuita, tuomia, hevoskastanjoita äläkä koivuja. Niiden voimakas nestevirtaus vuodattaa puun kuiviin kuin avoimesta haavasta. Kevätleikkausta karsastaville puille sopiva aika on loppukesällä, kasvun hiipuessa, mutta hyvissä ajoin ennen syksyä. Silloin leikkapuspinnat ehtivät arpeutua ennen talvea. Kevättalvella leikkaaminenkin on mahdollista. Se on kuitenkin tehtävä hyvin aikaisin, jotta haavapinnat ehtivät kuivua umpeen ennen nestevirtausten käynnistymistä, mutta kuitenkin kovien pakkasten jo mentyä ohi. Talvileikkaukseen sopivan hetken arvioiminen voi olla haastavaa.
Havupuita vähän vilkaistaan
Havupuut eivät juuri huoltoa kaipaa. Lumikuorman tai muun paineen vaurioittamat oksat voit katkaista sopivasta haarakohdasta, jolloin kasvu jatkuu luontevasti ilman tappittavia oksia. Jos runsas lumi on huvetessaan painanut oksistoa, niitä ei pidä väkisin kiskoa lumesta, vaan odottaa mieluummin suojasäätä ja hellävaraisesti nostella oksat vapaaksi. Pian ne jo asettuvat luontevaan asentoon uudelleen.
Havujen neulaset eivät pysy puussa ikuisesti, vaan niitä tippuu vanhimmasta päästä maahan. Sisäoksissa saattaa siis olla ruskeita neulasia, mikä on aivan luonnollista kiertokulkua. Keväällä puu saattaa näyttää harvahkolta, mutta uudet vuosikasvut tuuhettavat ne jälleen.
Jos kaipaat havupuulle lisää tuuheutta, viimeisen vuosikasvun typistäminen lyhyemmäksi tuuheuttaa. Pieni leikkaaminen paitsi kiihdyttää uutta kasvua, tiivistää uuden kasvun myötä neulasistoa.
Mutta älä leikkaa keväällä mäntyjä. Niiden kasvupisteet ovat jo muodostuneet oksankärkiin, joten niitä pidä poistaa. Kun mäntyjen vuosikasvut ovat keskikesällä saavuttaneet pituutensa, mutta neulaset ovat vielä supussa ja verso puutumaton, voi vuosikasvua nyppäistä lyhyemmäksi.
Pensaita leikataan vain tarpeeseen
Sakset napsaavat monessa pihassa joka kevät. Mieti kuitenkin ennen työn aloittamista, miksi leikkaat. Useimmat pensaat eivät vaadi jatkuvaa leikkaamista eivätkä edes kasva kauneimmilleen, jos niitä saksitaan liian tiuhaan.
Kevätleikkauksen paras ajankohta on maalis – huhtikuussa kovimpien pakkasten mentyä ja leudon sään aikaan. Älä leikkaa pakkaspäivänä, sillä jäätyneet oksat repeilevät helposti.
Jos pensas kaipaa nuorennusta:
Alasleikkaus sopii runsaasti versovalle lajille (esim. rusopajuangervo, vuohenkuusamat, monet pensasruusut). Leikkauksessa poistetaan kaikki versot 10-30 cm:n korkeudelta lajista riippuen.
Kaikille pensaille alasleikkaus ei sovi. Esimerkiksi hortensia ja alppiruusut eivät verso alasleikkauksen jälkeen.
Harvennusleikkaus sopii kaikille lajeille ja on turvallisin, jos et ole varma jaksaako pensaasi tehdä uusia versoja riittävästi. Tällä leikkaustavalla on sekin hyvä puoli, että pensas säilyttää muotonsa leikkauksen jälkeenkin, kun taas alasleikkauksen jälkeen pitää odottaa pari – kolme vuotta tai pidenpäänkin, ennen kuin pensas on jälleen kasvanut isoksi.
Jos pensas kaipaa muotoilua:
Pensaan muodosta ulos sojottavat oksat leikataan lyhyemmiksi.
Liian tiheä pensas harvennetaan leikkaamalla vanhimpia oksia kokonaan pois. Ilmakierto paranee ja pensas pysyy lehtevänä myös alaosastaan.
Kuivat ja vioittuneet oksat poistetaan.
Aitakasvit tarvitsevat säännöllisyyttä
Jos pihaasi ympäröi muotoon leikattu pensasaita, olipa se sitten havu- tai lehtipensasaita, tarvitsee se vuosittaista leikkaamista säilyttääkseen muotonsa. Tästä aidasta on puolet leikattu toisen puolen vielä odottaessa työstöä.
Aitatuijat, -marjakuuset ja kuusiaidat leikataan keväällä hyvissä ajoin ennen kasvun alkamista. Havuaidasta lyhennetään vuosittain viimeistä vuosikasvua, sillä syvemmältä leikattaessa uusia versoja ei leikkauskohdasta kasva.
Havukasvien viimeisimmässä vuosikasvussa oksa neulasten alla on vihreämpi ja joustavampi kuin puutuneet, vanhemmat oksat. Yleensä väriraja näkyy selvästi. Kuusessa viimeisimmän kasvun alun tunnistaa viimeisestä haarautumiskohdasta.
Viimeistä vuosikasvua pitää jäädä jäljelle vähintään sentistä muutamaan senttiin, jotta kasvupisteet voivat kehittyä. Mitä vähemmän vuosikasvua jätetään, sitä kapeampana aita pysyy vuosien saatossa, mutta sitä huolellisemmin leikkaus on tehtävä, jottei vahingossa leikata liian syvältä.
Lehtipensaista kasvatetun aidan vuosittaiset leikkaukset pitävät sen tuuheana alhaalta asti. Pensasaitaa leikataan keväällä ennen kasvuun lähtöä, ja sitä voi muotoilla tarvittaessa lisää loppukesällä, kun kasvuvauhti hiipuu.
Ryhmäruusut leikataan vuosittain
Ryhmäruusut ovat kauneimmillaan, kun ne joka kevät leikataan 10-15 cm mittaisiksi siten, että vain muutama vahvin oksa jätetään jäljelle. Jos leikkaus unohtuu, jää kasvin alaosa kaljuksi, kasvu on heikohkoa ja kukinta laimeaa.
Perennat pitävät varovaisesta herättelystä
Perennapenkin ylenpalttista siivoamista kannattaa välttää, sillä lakastuneet kasvinosat suojaavat juurakkoa talvella ja lisäävät kuin itsekseen maan humus- ja ravinnepitoisuutta maatuessaan keväällä paikoilleen. Uusi kasvu peittää rippeet tehokkaasti. Mutta jos lehtokotilot viihtyvät tontilla, muodostavat lakastuneet lehdet niille suojaisen talvehtimispaikan. Kääntele lehtiä ja kerää kotilot pois.
Voit jakaa tiiviiksi kasvaneita perennoja nostamalla kokonaisia juurakoita lapiolla ylös ja jakamalla ne niinikään lapiolla tai veitsellä osiin. Jokaiseen jakokappaleeseen pitää jäädä kasvusilmuja. Uudelleen sopivin välein istutettuina perennat palkitsevat terhakkaalla kasvulla. Keväällä jaetaan keski- tai syyskesällä kukkivat ja syyspuolella jaetaan keväällä kukkivat perennat.
Perennapenkin siistimiseksi riittää talventörröttäjien katkaisu ja kompostimullan tai uuden, ravinteikkaan pussimullan levittäminen muutaman sentin kerrokseksi penkkiin. Multakate muuttaa penkin yleisilmeen kertaheitolla viimeistellyksi.
Ravinteikas multakate innoittaa kasvua, mutta valitettavasti myös talvehtineiden, monivuotisten rikkaruohojen kasvua. Poista ennen mullan levittämistä kaikki mahdolliset monivuotisten rikkaruohojen juurakot, jos sellaisia penkissä kasvaa. Ennakoiva kitkentä siirtää seuraavan kitkennän tarvetta.
Jos käytät katteena ravinnekköyhää lehtikompostia, levitä sen alle lannoitetta piristämään kevään kasvua. Kunnollinen peruskastelu, mikäli kevät on kuiva, potkaisee myös kasvua käyntiin.
Nurmea pöllytellään hereille
Nurmikko näyttää varhaiskeväällä usein harmaalta ja apealta. Se viheriöi aikanaan itsekseenkin ja korjaa uudella kasvullaan osan talven vaurioitakin. Herättely antaa silti lisäpontta vehreytymiseen.
Herättele haravoimalla. Haravointi pörhistää talven painamaa nurmea ja hapettaa pintaa. Pienet, talven aikana nurmettomiksi muuttuneet laikut kasvattavat uutta itsekseenkin, suuret saattavat tarvita siemenlisäystä.
Jos päädyt paikkauskylvöihin, varaudu muokkaamaan kasvualusta kuohkeaksi ja pohjustamaan se uudella mullalla, tiivistämään ja kastelemaan niin kauan, kunnes uusi nurmi on itänyt ja vahvistunut.
Varhaiskevät on hyvä aika kalkita ja/tai lannoittaa nurmialue, etenkin jos kasvuvoima tuntui viime kesänä hiipuvan. Kalkitus tukee ravinteiden imeytymistä, jos maa on happamoitunut. Levitä kalkki ensin ja lannoita vasta, kun kalkki on imeytynyt maahan.
Hyvä hetki kalkin tai lannoitteen levittämiseen on ennen sadetta, sillä vasta liuettuaan ne ovat hyödyksi. Jos sadetta ei ole tiedossa, kuten on usein keväisin asian laita, kunnon peruskastelu sadettimella auttaa.
Varhaiset ruukkukukat tuovat kesän talven keskellekin
Kylmää kestävät kevätkukat tuovat kesän parvekkeelle ja patiolle jo paljon ennen muun kasvun alkamista. Niillä malttamaton pukkaa kevättä eteenpäin ja rakentaa viihtyisän oleskelunurkkauksen varhaiskevään aurinkoisiin kahvitteluhetkiin.
Narsissit kestävät lyhytaikaisesti jopa 10° pakkasta. Kylmässä niiden päät painuvat, mutta ne nousevat jälleen sään lämmetessä. Tulppaanit, helmihyasintit ja orvokit kestävät myös muutamia pakkasasteita vallan mainiosti. Leutona talvena näitä istutuksia voi tehdä jo kohta vuoden vaihteen jälkeen. Pakkastalvena on maltettava odottaa hieman pidempään.
Jos talvi kuitenkin lähettää pakkasta kevään kynnykselläkin, voit suojata kukkaistutuksia kääräisemällä niiden päälle paksuhkon, sanomalehtipaperista tehdyn tötterön. Muutaman päivän pakkasjakson ajan suojia voi pitää paikoillaan päiväsaikaankin, vaikka useimmiten tarve suojaamiselle on öiseen aikaan.
Jos pihalla puuhaillessasi mieleesi nousee kysymyksiä kasveista, niiden hoidosta tai jos mietit miten päivittäisit puutarhaasi, käänny ammattilaisen puoleen. Jo tunnin neuvontakäynnillä saat ideoita moneenkin pulmaan.
Ohje
Tarvitsetko neuvoja pihasi hoitoon?
Jos pihalla puuhaillessasi mieleesi nousee kysymyksiä kasveista, niiden hoidosta tai jos mietit miten päivittäisit puutarhaasi, käänny ammattilaisen puoleen. Jo tunnin neuvontakäynnillä saat ideoita moneenkin pulmaan.
Teksti: Tuuli Järvinen, Puutarhamyymälä Muhevainen Oy
Kuvat: Tuuli Järvinen ja kuvatoimistot