• Etusivu
  • Kasvillisuus

Huonekasvien lisääminen on helppoa – hyödynnä jakaminen ja pistokkaat

Huonekasvien lisäys on helppoa

Tiina Painokallio
Päivitetty 03.06.2025
20227_68804.jpg

Köynnöstävät ja rentovartiset kasvit taas saa uudistettua pistokkaista. Jos kasvi muodostaa rönsyjä, on rönsyn juurruttaminen nopea tapa aikaansaada uusi kasviyksilö. Paras ajankohta lisätä huonekasveja on yleensä kevät, kun kasvit ovat elinvoimaisia. (Kuva: Puutarha.net)

Monia huonekasveja voi nopeasti lisätä jakamalla vanhoja kasveja tai ottamalla niistä pistokkaita. Lisäystapa vaihtelee kasvien kasvutavan mukaan. Ruusukemaisesti ja heinämäisesti kasvavia kasveja lisätään jakamalla.

Pistokkaat

Helpoin tapa huonekasvien monistamiseen on verson eri osista saatavien pistokkaiden juurrutus. Pistokkaat ovat täsmälleen emokasvin kaltaisia. Yleensä pistokkaat otetaan kukkimattomista ja nuputtomista oksista. Juurrutushormonin käyttö edistää hitaasti juurtuvien sekä herkästi mätänevien pistokkaiden juurtumista.

Kärki- eli latvapistokas voi olla pääverson tai sivuverson latvaosa. Versojen tulee olla vahvoja, elinvoimaisia ja terveitä. Pistokkaan sopiva pituus vaihtelee lajeittain, mutta yleensä pistokkaiksi otetaan noin 8 cm mittaiset varrenpalat. Pistokkaasta poistetaan alimmat lehdet, mutta siihen tulee jäädä vähintään kaksi lehteä.

Välipistokkaita otetaan köynnöstävistä kasveista, jotka eivät kehitä voimakasta latvaversoa. Köynnöksestä leikataan noin 8 cm mittaisia paloja, joista poistetaan alin lehti. Samaan ruukkuun kannattaa istuttaa useampia alkuja, jotta taimesta tulisi tuuheampia.

Lehtipistokkaasta lisättävä kasvi on usein mehukassolukkoinen ja muodostaa ruusukkeen. Tavallisin lehtipistokkaista lisättävä kasvi on paavalinkukka eli saintpaulia. Pistokkaat leikataan emokasvista niin, että lehtiruoti jää mahdollisimman pitkäksi. Lehtiruoti upotetaan kokonaan multaan tai pitkäruotisen lehtipistokkaan voi juurruttaa vedessäkin. Lehtipistokkaan tyvelle kasvaa uusi taimi, joka voidaan irrottaa varovasti ja istuttaa omaan ruukkuunsa.

<p data-block-key="cfrxk">Pistokkaat ovat vaivaton tapa lisätä huonekasveja – juurtuneet versot kasvavat täsmälleen emokasvin kaltaisiksi. (Kuva: Puutarha.net)</p>
Pistokkaat ovat vaivaton tapa lisätä huonekasveja – juurtuneet versot kasvavat täsmälleen emokasvin kaltaisiksi. (Kuva: Puutarha.net)
<p data-block-key="8isko">Latva-, väli- ja lehtipistokkaat tarjoavat erilaisia keinoja huonekasvien lisäämiseen helposti ja edullisesti. (Kuva: Puutarha.net)</p>
Latva-, väli- ja lehtipistokkaat tarjoavat erilaisia keinoja huonekasvien lisäämiseen helposti ja edullisesti. (Kuva: Puutarha.net)

Pistokas laitetaan kostutettuun hiekan ja kasvuturpeen seokseen. Runsas lämpö, tasatuoreus, lievä aluslämpö ja sopivan valoisa paikka takaavat tasaisen ja nopean juurtumisen. Moni juurtuva pistokas tarvitsee korkean ilmankosteuden, joten ruukun päälle voi laittaa kirkkaan muovipussin, johon tehdään pieniä reikiä ilmanvaihdon turvaamiseksi.

Ohje

Ohje

Latvapistokkaista lisätään muun muassa:
Aralia, juoru, kiinanruusu, limoviikuna, muorinkukka, pelargoni…

Välipistokkaista lisätään muun muassa:
Kissus, kultaköynnös, muratti posliinikukka, tuliköynnös, tuoksuköynnös…

Lehtipistokkaista lisätään muun muassa:
Begonia, gloksinia, lehtikaktus, muorinkukka, paavalinkukka, soilikki…

Rönsytaimet

Joillekin huonekasveille kehittyy pitkiä versoja, joiden päihin kehittyy uusia pikkutaimia, eli rönsytaimia. Rönsytaimia muodostavia kasveja on helppo lisätä.

Pieniin ruukkuihin laitetaan kostutettua multaa ja ruukut laitetaan emotaimen viereen. Rönsyt työnnetään kevyesti multaan. Juurtumisen jälkeen rönsyt leikataan irti emostaan. Rönsyt voi myös juurruttaa ensin vesilasissa ja istuttaa ne vasta sitten. Tällöin on huolehdittava tasaisesta kosteudesta pistämällä vaikka muovipussi ilmavasti ruukun päälle.

<p data-block-key="ahslv">Rönsytaimien juurruttaminen on yksinkertainen tapa lisätä huonekasveja – pienet taimet kasvavat helposti emokasvin vieressä. (Kuva: Puutarha.net)</p>
Rönsytaimien juurruttaminen on yksinkertainen tapa lisätä huonekasveja – pienet taimet kasvavat helposti emokasvin vieressä. (Kuva: Puutarha.net)
<p data-block-key="pez0s">Rönsyt voi juurruttaa suoraan multaan tai vesilasissa ennen istutusta – tärkeintä on tasainen kosteus ja hellä hoito. (Kuva: Puutarha.net)</p>
Rönsyt voi juurruttaa suoraan multaan tai vesilasissa ennen istutusta – tärkeintä on tasainen kosteus ja hellä hoito. (Kuva: Puutarha.net)
Ohje

Ohje

Rönsyistä lisätään mm.:
Aaroninparta, aasinkorva, kuparilehti, muulinkorva, rönsylilja…

Jakaminen ja sivuversot

Yksinkertaisin tapa lisätä ruukkukasveja – ja uudistaa vanhoja – on jakaa ne useampaan osaan. Kasvi poistetaan ruukusta, etsitään sopiva jakamiskohta ja jaetaan käsin murtamalla. Kovakouraista repimistä on vältettävä, vaikka juuristo olisi vahva. Osalla kasveista jakamisen avuksi tarvitsee veitsen, mutta tällöinkin juurten tarpeetonta vioittamista on vältettävä.

Jokaisessa jakotaimessa tulee olla eläviä juuria, muutama terve lehti sekä vahva silmu. Jakotaimet istutetaan omiin ruukkuihinsa. Mullan kastelussa on oltava säästeliäs, jottei juuret mätäne. Jos lehdet pyrkivät nuutumaan, kannattaa niitä sumuttaa usein. Ruukkuja on hyvä pitää muutama päivä hieman sivussa auringosta, ettei liika valo ja lämpö vie liikaa voimia jakamisesta toipuvalle kasville.

Sivuversot kehittyvät emokasvin juureen. Ne irrotetaan terävällä veitsellä vasta sitten, kun ne ovat riittävän suuria, varsinkin jos niille kasvaa omat juuret. Verso istutetaan omaan ruukkuun, tuetaan tarvittaessa, ja sumutetaan usein.

Ohje

Ohje

Jakamalla lisätään mm.:
Anopinkieli ja anopinhammas, hienohelma, kliivia, malakanvehka, nukkumatti, viirivehka…

Kasvillisuus
kasvit
huonekasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Huonearalia on näyttävä huonekasvi
Huonearalia (Fatsia japonica) tuo raikkaan vihreyden osaksi sisustusta
Huonearalia (Fatsia japonica) on koristeellinen huonekasvi, joka tunnetaan suurista, syvään liuskoittuneista lehdistään. Tämä alun perin Japanista ja Etelä-Koreasta kotoisin oleva kasvi kuuluu araliakasvien heimoon ja on suosittu sen näyttävän ulkonäön sekä helppohoitoisuuden ansiosta.
20226_78547.jpg
Erikoisempia huonekasveja
Monen kukkakaupan ja puutarhamyymälän valikoimasta löytyy myös erikoisempia ja eksoottisempia huonekasveja. Selkeiden hoito-ohjeiden avulla kokemattomampikin viherpeukalo saa kasvit voimaan vehreästi. Kevättä odotellessa voi kotiaan uudistaa ja piristää myös iloisen värisillä ruukuilla.
20229_79585.jpg
Palmuvehka viihtyy missä vain
Moni kasviharrastaja on hankkinut tämän kauniin ja sopeutuvaisen huonekasvin jo ennen kuin se oli saanut suomenkielisen nimensä. Palmuvehka tunnettiin pitkään tieteellisen nimensä mukaisesti Zamioculcas-nimisenä. Huonekasvina vehkakasveihin kuuluva palmuvehka on tuttavuus, joka on kasvattanut tasaisesti suosiotaan 1990-luvulta lähtien.
20234_78812.jpg
Bonsai – kärsivällisyyttä ja taidetta pienoismuotoilussa
Kasvi, jolle on erilaisin taivutuksin ja leikkauksin saatu aikaan kääpiömäinen kasvu, on bonsai. Bonsai-pienoispuun tulee säilyttää kasvin luonnollisia piirteitä mahdollisimman hyvin. Bonsain kasvatus on ikivanhaa, kärsivällisyyttä vaativaa taidetta, jossa kasvi ja ruukku muodostavat tyylikkään, aistikkaan kokonaisuuden.
202211_79921.jpg
Onko palmusara kuollut? Asiantuntija vastaa
Onkohan kaikki toivo menetetty palmusaran kohdalla? Ei vielä yhtään viherrä, enkä osaa juurista päätellä ovatko vielä hengissä. Tarkoitus oli jakaa tänä keväänä. Viime talvena talvehtivat hyvin tuossa laatikossa.
20231_80731.jpg
Huonekasvit kaipaavat kunnon piristysruisketta
Viherkasveilla mullanvaihto on ajankohtaista helmi-maaliskuussa. Myöhemmin keväällä vuorossa ovat kukkivat huonekasvit. Mullanvaihtoväli on yleensä vuosi. Se on erityisen ajankohtaista silloin, kun ruukku on käynyt pieneksi tai kalkkia ja lannoitesuoloja on kertynyt ruukun pinnalle.
20225_78235.jpg
Myrkylliset huonekasvit
Hurmaava habitus, viettelevät värit, tyrmäävä tuoksu; ne houkuttelevat tarttumaan huonekasvin ruukkuun ja viemään sen kotiin. Huonekasvit lisäävät viihtyisyyttä ja tuovat ihmisille hyvää mieltä, mutta osa vaatii kasvattajaltaan myös varovaisuutta käsittelyssä ja sijoituspaikassa.
20231_80736.jpg
Huonekasvien lepokausi alkaa
Huonekasvien valontarpeissa on eroja, mutta lähes kaikki kasvit kärsivät talvella valon puutteesta. Pimeimpään vuodenaikaan kasvit kannattaa siirtää valoisimmalle ikkunalle. Ikkunan edestä siirretään verhot ja kaihtimet päiväksi kokonaan sivuun kaiken mahdollisen luonnonvalon saamiseksi. Kasvien turhaa kääntelyä vältetään, koska kasvi kallistuu kohti valoa saadakseen kaiken mahdollisen valon lehdilleen. Kiiltävälehtisten kasvien valonsaantia voi parantaa pitämällä kasvit puhtaana pölystä kostealla sienellä tai talouspaperilla pyyhkimällä.
20202_62478.jpg
Rakennusohjeet pöllön ja lepakon pöntöille
Hakkuiden osuessa metsään, tulee pönttöharrastajille oiva tilaisuus laittaa hakkuuaukean reunalle pönttöjä pöllöille. Suurin osa pöllölajeistamme asustaa juuri maastoltaan ja puustoltaan vaihtelevilla metsäalueilla. Useat pöllölajit viihtyvät, jos tarjolla on ruohottunutta hakkuaukeaa, metsää ja suota vuorotellen. Vaihteleva maasto tarjoaa saalistus- ja pesäpaikkoja. Nimenomaan hakkuuaukioiden reunamissa asustavat mieluiten hiiri- ja viirupöllö.
20221_74384.jpg
Talviunilta heräilevät ruukkukasvit
Useat kesäkukkamme ovat kotimaissaan monivuotisia, joten niitä kannattaa yrittää säilyttää myös talven yli. Kesäkukkien talvehdittaminen ei edes ole niin työlästä, kuin usein luullaan; riittää, että niille on tarjota sopivan viileä tila ja pientä huolenpitoa myös talven aikana.
20216_70925.jpg
Tukes tiedottaa: mankotsebivalmisteiden myynti, varastointi ja käyttö päättyy
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on peruuttanut mankotsebia sisältävien kasvinsuojeluainevalmisteiden luvat ja asettanut valmisteiden myynnille, varastojen hävittämiselle ja käytölle siirtymäajat. EU:n komissio jätti joulukuussa 2020 uusimatta mankotsebin hyväksynnän, joten luvat peruutetaan.
20227_71464.jpg
Perinnekasvi: Sormustinkukka
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjassa esittelemme pihojemme kestäviä kasveja. Yksi niistä on sormustinkukka (Digitalis purpurea). Artikkelin lopusta pääset tutustumaan muihin perinnekasveihin ja lukemaan kaikki sarjan osat.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton