Huonekasvien lisääminen on helppoa – hyödynnä jakaminen ja pistokkaat

Helpoin tapa huonekasvien monistamiseen on verson eri osista saatavien pistokkaiden juurrutus. Pistokkaat ovat täsmälleen emokasvin kaltaisia. Yleensä pistokkaat otetaan kukkimattomista ja nuputtomista oksista. Juurrutushormonin käyttö edistää hitaasti juurtuvien sekä herkästi mätänevien pistokkaiden juurtumista.

Kärki- eli latvapistokas voi olla pääverson tai sivuverson latvaosa. Versojen tulee olla vahvoja, elinvoimaisia ja terveitä. Pistokkaan sopiva pituus vaihtelee lajeittain, mutta yleensä pistokkaiksi otetaan noin 8 cm mittaiset varrenpalat. Pistokkaasta poistetaan alimmat lehdet, mutta siihen tulee jäädä vähintään kaksi lehteä.

Välipistokkaita otetaan köynnöstävistä kasveista, jotka eivät kehitä voimakasta latvaversoa. Köynnöksestä leikataan noin 8 cm mittaisia paloja, joista poistetaan alin lehti. Samaan ruukkuun kannattaa istuttaa useampia alkuja, jotta taimesta tulisi tuuheampia.

Lehtipistokkaasta lisättävä kasvi on usein mehukassolukkoinen ja muodostaa ruusukkeen. Tavallisin lehtipistokkaista lisättävä kasvi on paavalinkukka eli saintpaulia. Pistokkaat leikataan emokasvista niin, että lehtiruoti jää mahdollisimman pitkäksi. Lehtiruoti upotetaan kokonaan multaan tai pitkäruotisen lehtipistokkaan voi juurruttaa vedessäkin. Lehtipistokkaan tyvelle kasvaa uusi taimi, joka voidaan irrottaa varovasti ja istuttaa omaan ruukkuunsa.

Pistokas laitetaan kostutettuun hiekan ja kasvuturpeen seokseen. Runsas lämpö, tasatuoreus, lievä aluslämpö ja sopivan valoisa paikka takaavat tasaisen ja nopean juurtumisen. Moni juurtuva pistokas tarvitsee korkean ilmankosteuden, joten ruukun päälle voi laittaa kirkkaan muovipussin, johon tehdään pieniä reikiä ilmanvaihdon turvaamiseksi.

Joillekin huonekasveille kehittyy pitkiä versoja, joiden päihin kehittyy uusia pikkutaimia, eli rönsytaimia. Rönsytaimia muodostavia kasveja on helppo lisätä.

Pieniin ruukkuihin laitetaan kostutettua multaa ja ruukut laitetaan emotaimen viereen. Rönsyt työnnetään kevyesti multaan. Juurtumisen jälkeen rönsyt leikataan irti emostaan. Rönsyt voi myös juurruttaa ensin vesilasissa ja istuttaa ne vasta sitten. Tällöin on huolehdittava tasaisesta kosteudesta pistämällä vaikka muovipussi ilmavasti ruukun päälle.

Yksinkertaisin tapa lisätä ruukkukasveja – ja uudistaa vanhoja – on jakaa ne useampaan osaan. Kasvi poistetaan ruukusta, etsitään sopiva jakamiskohta ja jaetaan käsin murtamalla. Kovakouraista repimistä on vältettävä, vaikka juuristo olisi vahva. Osalla kasveista jakamisen avuksi tarvitsee veitsen, mutta tällöinkin juurten tarpeetonta vioittamista on vältettävä.

Jokaisessa jakotaimessa tulee olla eläviä juuria, muutama terve lehti sekä vahva silmu. Jakotaimet istutetaan omiin ruukkuihinsa. Mullan kastelussa on oltava säästeliäs, jottei juuret mätäne. Jos lehdet pyrkivät nuutumaan, kannattaa niitä sumuttaa usein. Ruukkuja on hyvä pitää muutama päivä hieman sivussa auringosta, ettei liika valo ja lämpö vie liikaa voimia jakamisesta toipuvalle kasville.

Sivuversot kehittyvät emokasvin juureen. Ne irrotetaan terävällä veitsellä vasta sitten, kun ne ovat riittävän suuria, varsinkin jos niille kasvaa omat juuret. Verso istutetaan omaan ruukkuun, tuetaan tarvittaessa, ja sumutetaan usein.

Lue lisää:

Huonekasvien mullanvaihto

Valitse huonekasveillesi oikea multa

Huonekasveista löydät tietoa Puutarha.netin Kasvikortistosta