• Etusivu
  • Hoitotyöt

Istuta taimet oikein – Lue 10 varmaa istutusvinkkiä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.07.2022
20227_64914.jpg

Taimia voi istuttaa heti kun lapion saa painettua maahan. (Kuva: Pixabay)

Taimien istuttaminen ei ole mitään salatiedettä, vaan jokainen kotipuutarhuri voi tarjota taimelleen mahdollisimman hyvän alun. Tässä artikkelissa vastataan 10 yleisimpään, taimien istuttamista koskevaan kysymykseen.

Milloin voi aloittaa istutustyön?

Taimen voi istuttaa heti, kun lapion saa painettua maahan. Ajankohtaa edistää, jos kasvupaikka on valmisteltu jo syksyllä eli rikkaruohot poistettu ja kasvualustaa parannettu. Varhain keväällä istutettu taimi hyödyntää mainiosti kevätkosteuden ja lisääntyvän valon.

Omalle pihalle sopivia kasvivaihtoehtoja kannattaa suunnitella jo talven aikana tai ainakin ennen taimimyymälään menoa. Kasvupaikkavaatimukset ja menestymisvyöhykkeet on otettava huomioon kasvia valitessa. Parhaiten ilmastoomme soveltuvat Suomessa lisätyt ja kasvatetut kasvikannat.

Millainen on hyvä taimi?

Hyvin kasvaneen taimen vuosikasvut ovat vahvoja ja pitkiä. Siinä on myös voimakas ja terve juuristo. Mikäli taimi on astiassa, niin kannattaa valita kasvualustaltaan kostea yksilö. Kuivassa ja tiivistyneessä kasvualustassa juuret eivät ole voineet hyvin. Terve kasvi ei tuo puutarhaan uusia tauteja, tuholaisia tai rikkakasveja.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

Kasvuunlähdön kannalta olisi parasta, että taimi olisi samassa kasvurytmissä ympäröivän luonnon kanssa. Täydessä kasvussa olevat taimet vioittuvat helposti Suomen kevätpakkasissa.

Valitse vahva ja terveeltä vaikuttava taimi. Mikäli valinnanvaraa on, niin ota ainakin koristepensaista jo valmiiksi haaroittunut, tuuhea yksilö.

Mikä on avo-/paljasjuurinen taimi?

Paljasjuurinen taimi on nimensä mukaisesti paljain juurin. Paljasjuurisesta taimesta on kaikki multa karisteltu pois. Ne istutetaan lepotilassa joko keväällä tai myöhään syksyllä lehtien varistua.

Istutuksessa on oltava tarkka, etteivät juuret pääse kuivumaan. Juurten kuivuminen voi estää kasvuunlähdön.

Kasvualustaa valmistellessa tulee juurten olla kuivumisen estämiseksi muovin tai turpeen alla suojassa. Paljasjuurisia taimia myös liottaa noin puoli tuntia vedessä ennen istuttamista.

Paljasjuurisina myydään lähinnä aitataimia, jotka on pakattu 10 piiskataimen nipussa kosteaan turpeeseen ja muovipussiin. Myös jaloruusuja myydään samalla tavalla avojuurisina turpeeseen pussitettuina.

Milloin astiataimen voi istuttaa?

Avojuurisia taimia istutetaan vain varhaiskeväällä tai myöhään syksyllä, mutta astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Se on juurtunut kasvualustaansa ja kasvaa jatkuvasti, eikä häiriinny istutuksesta. Astiataimea voi pitää vaikka terassin koristeena kesäkauden ajan, mikäli huolehtii taimen kastelusta. Kasvukauden lopussa voi sitten istuttaa muhkeassa kasvussa olevan taimen oikealle kasvupaikalleen!

Milloin havukasveja istutetaan?

Kevät ja alkukesä on havukasvien istutusaikaa. Syysistutuksia voi vielä tehdä kotimaisilla taimilla. Juuripaakku kannattaa kastella hyvin ennen istuttamista ja avata solmut vasta taimen ollessa kuopassaan. Kangas hajoaa muutamassa vuodessa, joten sitä ei tarvitse poistaa. Juuripaakun hajoamisesta on siis enemmän haittaa kuin sitä suojaavasta kankaasta.

Minkä kokoinen istutuskuopan tulisi olla?

Istutuskuopan pitää olla reilun kokoinen, jotta taimen juuripaakun ympärille saadaan riittävästi kuohkeaa multaa. Perusmaata kannattaa parantaa lisäämällä siihen noin puolet uutta kasvualustaa. Kevyeeseen maahan lisätään vahvempaa multaa, tiiviin savimaan keventäjäksi hiekkaa ja turvetta. Hyvä kasvuunlähtö edellyttää riittävää kerrosta ravinteikasta multaa, jossa ilman- ja vedenkierto on hyvä.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

Puun taimi kannattaa yleensä myös tukea. Tukipuu/-puut painetaan istutuskuopan pohjan tiiviiseen maahan ennen istutuskuopan lopullista täyttämistä, jotta se pysyisi hyvin taimen tukena.

Kuinka syvään taimet istutetaan?

Taimet istutetaan yleensä entiseen syvyyteensä, niin että multa peittää juuripaakun pinnan. Poikkeuksena ovat jaloruusut, köynnösruusut ja isokukkaiset kärhöt. Niiden jalonnuskohdan (paksumpi kohta juurenniskassa) tulee olla vähintään 15 cm syvyydessä, jotta taimi pärjäisi pakkastalvien yli.

Puut kannattaa puolestaan istuttaa aina pienelle kummulle. Yleisin istutusvirhe on nimittäin istuttaa puut liian syvälle, jolloin multa tukahduttaa puun ja sen kasvu tyrehtyy.

Pensaita voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Kastele paakut huolellisesti ennen istutusta sekä sen jälkeen.

  • Paljasjuurisia aitataimia istutetaan 3–4 kpl/metri.
  • Vapaasti kasvavaan aidanteeseen istutetaan 1,5–3 kpl/metri. Taimet voivat olla valmiiksi haarottuneita astiataimia tai paljasjuurisia taimia.
  • Pienet koristepensaat istutetaan 50–70 cm välein.
  • Keskikokoiset koristepensaat 70–100 cm välein.
  • Isot koristepensaat 100–150 cm välein.
  • Herukkapensaat istutetaan 150–200 cm välein.
  • Karviaiset 100–150 cm välein.
  • Vadelmatistutetaan 50 cm välein, riviväli vähintään 150 cm.
Ohje

Ohje

Pensaiden istutusetäisyydet

Pensaita voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Kastele paakut huolellisesti ennen istutusta sekä sen jälkeen.

  • Paljasjuurisia aitataimia istutetaan 3–4 kpl/metri.
  • Vapaasti kasvavaan aidanteeseen istutetaan 1,5–3 kpl/metri. Taimet voivat olla valmiiksi haarottuneita astiataimia tai paljasjuurisia taimia.
  • Pienet koristepensaat istutetaan 50–70 cm välein.
  • Keskikokoiset koristepensaat 70–100 cm välein.
  • Isot koristepensaat 100–150 cm välein.
  • Herukkapensaat istutetaan 150–200 cm välein.
  • Karviaiset 100–150 cm välein.
  • Vadelmatistutetaan 50 cm välein, riviväli vähintään 150 cm.

Pitääkö taimia leikata?

Omenapuun leikataan aina istutuksen yhteydessä. Versot typistetään kestävän rakenteen aikaansaamiseksi, kilpalatvat poistetaan ja liian jyrkässä kulmassa kasvavat versot poistetaan tai typistetään.

Myös aitataimien istutusleikkaus parantaa kasvua ja saa taimen haaroittumaan heti alusta alkaen. Syksyllä istutetut omenapuut ja aitataimet leikataan vasta seuraavana keväänä ennen kasvuunlähtöä.

Astiataimet ovat yleensä hyvin haaroittuneita, mutta mikäli näin ei ole niin leikkaus kannattaa. Havukasveja ja alppiruusuja ei leikata istutettaessa.

Kuinka usein pitää kastella?

Taimi kastellaan hyvin ennen istuttamista. Sitä voi myös liottaa vedessä kasvualustan kunnostamisen ajan, jotta paakku kostuisi perusteellisesti. Myös istutuskuoppa kannattaa kastella. Istuttamisen jälkeen kastelu saa olla hyvin runsas, jotta vesi tiivistää maan ja painaa mullan ja juuret tiiviisti toisiinsa.

Seuraavina viikkoina runsas kastelu pari kertaa viikossa varmistaa hyvän kasvuunlähdön. Ensimmäisenä kasvukautenaan taimen kastelusta tulee huolehtia ainakin kerran viikossa, etenkin hellekausina. Sateisina kesinä ja syysistutuksissa riittää harvempikin kastelu.

Kuinka myöhään syksyllä voi istuttaa?

Taimia voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulaa. Syksyllä maa on kosteampaa kuin keväällä, eikä kuumuus rasita taimia. Loppukesällä ja syksyllä taimitarhojen ja puutarhamyymälöiden valikoima on myös runsaimmillaan!

Perennoja voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Paakut kastellaan hyvin sekä ennen istutusta että sen jälkeen. Ne istutetaan hieman entistä syvempään, mieluusti 1-2 cm multaa paakun päälle.

  • Jättiläisperennat istutetaan 70–100 cm:n välein.
  • Pioni ja muut isohkot perennat istutetaan 60 cm:n välein.
  • Syysleimukukka ja sen kokoiset istutetaan 50 cm:n välein.
  • Jättiläispäivänkakkara ja sen kokoiset istutetaan 30 cm:n välein.
  • Maksaruohot ja muut pienet perennat istutetaan 10–15 cm:n välein.

Lue lisää istutusvinkkejä

Ohje

Ohje

Perennojen istutusetäisyydet

Perennoja voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Paakut kastellaan hyvin sekä ennen istutusta että sen jälkeen. Ne istutetaan hieman entistä syvempään, mieluusti 1-2 cm multaa paakun päälle.

  • Jättiläisperennat istutetaan 70–100 cm:n välein.
  • Pioni ja muut isohkot perennat istutetaan 60 cm:n välein.
  • Syysleimukukka ja sen kokoiset istutetaan 50 cm:n välein.
  • Jättiläispäivänkakkara ja sen kokoiset istutetaan 30 cm:n välein.
  • Maksaruohot ja muut pienet perennat istutetaan 10–15 cm:n välein.

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20233_24934.jpg
Näin leikkaat puutarhassa
Periaatteessahan mitään kasvia ei ole pakko leikata, mutta hienovaraisin hoito- ja kasvatusleikkauksin niiden kasvua voidaan pitää kurissa ja ohjata tiettyyn suuntaan; esimerkiksi hedelmäpuut hyötyvät suuresti latvuksen pitämisestä ilmavana ja kohtuukorkuisena. Leikkaamalla saadaan ränsistynyt kasvusto myös uuteen kukoistukseen ja sillä voidaan edesauttaa myös kukintaa ja satoa. Turhaa leikkaamista tulee kuitenkin aina välttää, sillä leikkauskohdat ovat aina alttiina sienitaudeille.
20226_78818.jpg
Amppelikukkia moneen makuun
Amppelikukkia voit siirrellä tarpeen mukaan paikasta toiseen, nostaa hallaöiksi sisälle ja niillä voit tuoda kukkaloistoa sinne, minne muita kasveja ei voi laittaa. Amppelikukilla saat kesäistä hehkua myös ylemmäs, katseen korkeudelle – ne näkyvät myös pitemmälle.
20238_59603.jpg
Herkullinen tatti herkkutatti
Kauppasienten ehdoton ykkönen herkkutatti (Boletus edulis) ilmestyy poimittavaksi toisinaan heti kesäkuussa, ja satoa voi poimia lokakuulle asti. Parasta poiminta-aikaa elellään elo- ja syyskuussa.Sieni antaa satoa lähes joka vuosi runsaanlaisesti. Aivan ensimmäisiä tatteja kannattaa katsastaa metsän kulkureittien varsilta sekä suurten kuusien juurilta. Tatit ovat paikkauskollisia – yleensä.Kova kasvualusta on näiden tattien mieleen. Sienten määrässä on vuosittain suuria eroja. Satokauden lopulla tatteja löytynee vielä kuivista mäntymetsistä.
20232_80857.jpg
Kuusi ekovinkkiä syyspuutarhaan
Päivien lyhenemisestä kasvit tietävät talven lähestyvän. Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.
20202_62802.jpg
Pihasta omannäköinen puutarha
Miten saisi toiveista totta ja pihasta puutarhan? Mistä pitäisi aloittaa? Kasvit ovat toki tärkeässä osassa, mutta tarvitaan näkemystä pihan eri toimintojen yhdistelyyn ja sijoitteluun aina sisääntulosta oleskeluun, leikkiin, pysäköintiin tai pyykinkuivatukseenkin. Ammattilainen suunnittelee pihan eri elementit yhtenäiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.
20144_38952.jpg
Sadevedet hyötykäyttöön Vesitaskun avulla
Sadeveden talteenotto on fiksu ja ekologinen tapa tuottaa kasteluvesi puutarhallesi. VESITASKU® on pohjoismaisiin olosuhteisiin tehty toimintavarma kotimainen sadevesisäiliö."Pihatöiden viimeistelyssä huomasimme, että sadevettä tulisi kerätä puutarhanhoitoa varten. Uusi piha istutuksineen tarvitsi runsaasti vettä ja olisihan kasteluvedelle paljon käyttöä jatkossakin. Tynnyri talon nurkalla ei perustuksiin valuvan ylivuotoveden, eikä ulkonäkönsä vuoksi tullut kuitenkaan kyseeseen."Näin syntyi idea Vesitaskusta, josta on iloa Sinulle, talollesi ja puutarhallesi.Tyylikäs ja moderni sadevesisäiliö, Vesitasku (3 eri väriä), verhoilulevyt ja kannakesarja ovat myynnissä Rakentaja.fi verkkokaupassa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton