• Etusivu
  • Hoitotyöt

Näin leikkaat pensaita ja puita

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.03.2023
20233_24934.jpg

Ilmava latvus antaa tilaisuuden runsaalle kukinnalle ja sadolle. (Kuva. Puutarha.net)

Periaatteessahan mitään kasvia ei ole pakko leikata, mutta hienovaraisin hoito- ja kasvatusleikkauksin niiden kasvua voidaan pitää kurissa ja ohjata tiettyyn suuntaan; esimerkiksi hedelmäpuut hyötyvät suuresti latvuksen pitämisestä ilmavana ja kohtuukorkuisena. Leikkaamalla saadaan ränsistynyt kasvusto myös uuteen kukoistukseen ja sillä voidaan edesauttaa myös kukintaa ja satoa. Turhaa leikkaamista tulee kuitenkin aina välttää, sillä leikkauskohdat ovat aina alttiina sienitaudeille.

Leikkaustöihin pakkasten jälkeen

Kevään lähestyessä ja pakkasten mentyä ohitse maalis-huhtikuussa on aika ryhtyä leikkauspuuhiin. Useimmat kasvit leikataan mieluiten varhain keväällä ennen silmujen puhkeamista ja nestevirtauksen voimistumista. Myös leikkaushaavat paranevat paremmin eivätkä sienitaudit pääse yhtä hyvin leviämään kuin syksyllä.

Runsaasti mahlaa vuotavat kasvit leikataan loppukesällä elokuussa tai hyvin varhain kevättalvella. Tällaisia ovat muun muassa kirsikat, luumut, tuomet, koivut, vaahterat ja hevoskastanjat. Kuolleet ja sairaat oksat voi leikata milloin tahansa.

Lue tarkemmin leikkausajankohdista artikkelista Milloin leikataan?

Säännölliset hoitoleikkaukset

Säännölliset hoitoleikkaukset ovat miltei kaikille kasveille parempi vaihtoehto kuin harvoin tapahtuva voimakas leikkaus tai peräti alasleikkaus. Useimmiten leikkauksella pyritään seuraamaan lajin luontaista kasvutapaa, mutta tästä ovat poikkeuksena pensasaidat sekä leikkaamalla tiettyyn muotoon pakotetut puut ja pensaat. Leikkaus tehdään aina terävillä ja hyvin hoidetuilla välineillä, jotta leikkauspinnasta tulisi sileä ja puhdas – tarvittaessa leikkauspinnan ja sen reunat voi vielä siistiä veitsellä. Erilaiset voimanivelet tuovat lisää tehoa leikkaamiseen ja säästävät myös leikkaajan voimia.

Leikattaessa verso katkaistaan noin sentin ulospäin suuntautuvan, terveen silmun yläpuolelta. Näin silmu ei vahingoitu ja siitä kasvaa uusi verso. Liian pitkäksi jäänyt versontynkä voi altistaa kasvitaudeille sekä lahottajille. Mikäli poistaa pitää kokonainen oksa, niin se poistetaan rungon läheltä, oksankauluksen vierestä; mitään tappia ei tule jättää. Isompi oksa kannattaa ensin lyhentää, ettei se katketessaan repeydy holtittomasti – jäljelle jäänyt pätkä tulee kuitenkin poistaa samantien. Useimmat lajit kestävät hyvin alle 7 cm paksun oksan poiston – omenapuut paksumpienkin. Tarvittaessa voi isompaan haavapintaan sivellä puutarhamyymälöistä ja marketeistakin saatavaa haavanhoitoainetta estämään sienitauteja.

Näin leikkaat isomman oksan. (Kuva: Puutarha.net)
Näin leikkaat isomman oksan. (Kuva: Puutarha.net)

Lehtipuiden leikkaukset

Uusi lehtipuu leikataan istutusvuoden jälkeisenä keväänä. Myös mahlaa vuotavat puut kestävät pieninä taimina leikkauksen aikaisin keväällä. Istutusleikkauksen yhteydessä taimesta poistetaan mahdolliset kilpalatvat sekä sisäänpäin kasvavat ja toisia hankaavat oksat. Myös vahingoittuneet oksat tulee poistaa.

Nuoresta puusta leikataan tarvittaessa vuosittain kilpalatva, jyrkkäkulmaiset ja liian tiheässä kasvavat oksat. Alimmaisia oksia voi myös tarpeen mukaan poistaa ja lyhennellä liian pitkiksi kasvaneita oksia. Lisäksi rungosta kasvavat vesiversot sekä juurivesat poistetaan. Aina tarvittaessa poistetaan myös vahingoittuneet, vaurioituneet ja sisäänpäin kääntyneet oksat leikkaamalla tai sahaamalla.

Hoitoleikkauksessa poistettavat oksat. (Kuva: Puutarha.net)
Hoitoleikkauksessa poistettavat oksat. (Kuva: Puutarha.net)

Vanhalla puulla pyritään säilyttämään puun luonnollinen kasvutapa, mutta oksia poistetaan periaatteessa samalla tavalla. Hedelmäpuiden kasvua voi ohjata rajumminkin, mikäli tavoitteena on sadonkorjuun sujuvuus. Tällöin latvus pyritään pitämään melko matalana poistamalla ja lyhentämällä ylöspäin kasvavia oksia – vaakasuoriin oksiin tulee enemmän hedelmäsilmuja ja matalammasta puusta hedelmät ovat helpommin poimittavissakin.

Ilmava latvus tarjoaa tasaisesti valoa kaikille hedelmille ja ilmankierto vähentää myös kosteudessa ja seisovassa ilmassa viihtyvien tuholaisten määrää. Mikäli hedelmäpuulla on lähinnä koristearvoa, niin sen voi antaa kasvaa vapaammin ja vain tarvittaessa harventaa.

Leikkaustyökaluja ovat mm. oksasaha, varrelliset latvasakset, tavalliset oksasakset (sekatöörit) sekä voimasakset.

Lue lisää: Omenapuun leikkaus

Marjapensaiden leikkaus

Marjapensailla vuosittainen hoitoleikkaus on erittäin tärkeää, sillä varsinkin herukkapensailla paras sato saadaan 3–5-vuotiaista oksista. Sitä vanhempia voi vuosittain poistaa. Lamoavia, maahan painuvia oksia voi poistaa heti havaitessa (tai tukea pensastuen avulla) ja tarvittaessa myös nuorempia versoja voidaan harventaa. Kasvua voidaan myös pitää kurissa poistamalla pensaan ulkopuolelle kasvaneet versot. Kuolleet, vaurioituneet oksat sopii myös aina poistaa. Rungollisesta marjapensaasta poistetaan aina villiversot ja latvusta harvennetaan tavallisen marjapensaan tapaan.

Karviainen kasvaa herukoita hitaammin, joten sitä tulee leikata myös harvemmin. Parin, kolmen vuoden välein siitä voidaan poistaa muutama oksa vanhimmasta alkaen.

Vadelma tekee satoa toisen vuoden versoilla, joten satoa tehneet versot voi myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä surutta poistaa maata myöten. Leikkaus tehdään joka vuosi ja samalla poistetaan myös vadelmarivistön ulkopuolelle karanneet sekä kaatuneet versot.

Lue lisää: Herukoiden ja karviaisten leikkaaminen

Koristepensaiden siistiminen

(Kuva: Puutarha.net)
(Kuva: Puutarha.net)

Vuosittain toteutetut hoitoleikkaukset pitävät myös koristepensaat siisteinä ja elinvoimaisina. Niistä leikataan yleensä ne vanhat ja heikkokuntoiset, vahingoittuneet ja huonosti kukkivat versot maata myöten pois. Harvennettavia pensaita ovat aroniat, kanukat, kuusamat, onnenpensaat, syreenit ja tuomipihlajat.

Vanhan pensaan voi nuorentaa myös leikkaamalla se kokonaan alas. Alasleikkaus tehdään vain tarvittaessa ja se soveltuu ainoastaan runsaasti juurivesoja tekeville lajeille. Piikkisien lajien harventaminen on myös hankalaa, joten nekin voi tarpeen vaatiessa leikata kokonaan alas. Yksirunkoisia tai toiseen lajiin vartettuja pensaita ei leikata alas.

Useimmat lajit kasvavat voimakkaasti heti alasleikkausta seuraavana kesänä. Parhaiten alasleikkaaminen sopii kaikille angervoille sekä nukke- ja hansaruusulle.

Lue lisää: Lehtipensasaidan leikkaaminen

Havuja leikataan varoen

Kevättalvella leikataan myös havukasvit. Havujen leikkaamisessa on muistettava jättää aina hieman edellisvuoden kasvua jäljelle, koska sitä vanhemmasta osasta ei uusia silmuja kasva. Parhaiten muotoleikkauksia kestävät marjakuuset ja tuijat. Marjakuusesta leikataan kevätauringon kuivattamat kohdat.

Havukasvien vuosikasvuja voi alkukesällä myös typistää, jolloin vuosikasvua saadaan pidettyä lyhyenä ja koko kasvi tuuheutuu. Yleisimmin typistystä tehdään vuorimännyllä, mutta ihan tavallinenkin metsäkuusi hyötyy uusien vuosikasvujensa lyhentämisestä. Mikäli aikaa riittää, niin käsin voi typistellä nuoren kuusiaidankin alusta loppuun. Ennen juhannusta vuosikasvu on pehmeää ja katkeaa helposti ihan sormin taittamalla.

Kuusiaidan leikkaminen (Kuva: Puutarha.net)
Kuusiaidan leikkaminen (Kuva: Puutarha.net)

Isomman kuusiaidan leikkaamiseen on varattava aikaa ja hyvät välineet. Polttomoottorilla tai sähkökäyttöisellä pensasleikkurilla työ käy joutuisasti. Kuusiaitaa kasvatetaan ja sitä leikataan alhaalta ylöspäin kapenevaksi, jotta lumen kertyminen aidan päälle tulisi minimoitua.

Kasvatusvaiheessa voi noudattaa kahta eri tapaa: antaa kuusen kasvaa latvastaan haluttuun korkeuteen saakka tai tasata latvat yhdenkorkuisiksi jo nuorella kuusiaidalla. Tasaaminen on suositeltavaa etenkin taimikooltaan vaihtelevan aidan kasvatuksessa. Korkeamman ja pidemmän aidan ollessa kyseessä kannattaa käyttää apuna myös erilaisia linjalankoja ja mittalautoja, jotta jälki säilyisi siistinä. Erittäin kookkaan aidan leikkaamisessa tarvitaan myös erilaisia tikkaita tai siirrettävää telinettä. Traktorin lavaltakin leikkaus onnistuu, mikäli tilaa aidan sivuilla on.

Huolellinen työ kiittää tekijäänsä ja antaa silmäiloa muillekin. (Kuva: Puutarha.net)
Huolellinen työ kiittää tekijäänsä ja antaa silmäiloa muillekin. (Kuva: Puutarha.net)

Perennapenkissä siistitään

Perennoita eli monivuotisia kasveja ei juurikaan tarvitse leikata, koska niiden maanpäälinen osa lakastuu talveksi. Mikäli jotain talventörröttäjiä kuitenkin jää, niin ne tulee poistaa maata myöten ennen kasvukauden alkamista.

Kesällä hoitoleikkauksia voidaan tehdä kahdesta syystä: ettei siementen kehitys veisi kasvin voimia tai jotta saataisiin aikaan uusi kukinta. Uudelleen kukkivat esimerkiksi jaloritarinkannus, lupiini, mirrinminttu, kullero sekä päivänkakkara.

Lue lisää: Perennat

Ruusutarhassa saksitaan

Ryhmäruusut siistitään joka vuosi. Talven jäljiltä poistetaan kuolleet osat ja lyhennetään versoja terveeseen, vihreään osaan saakka. Vahvimmat 3–5 versoa leikataan 3–5 silmun yläpuolelta eli noin 15 cm:n korkeudelta maanpinnasta.

Pensasruusut eivät ryhmäruusujen lailla vaadi vuosittaista leikkaamista, mutta niitäkin kannattaa siistiä poistamalla vanhat kiulukat, kuivat oksanhaarat ja vahingoittuneet oksat. Voimakkaasti kasvavien lajien kasvua voidaan myös leikkauksin rajoittaa.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Köynnösruusujen eri lajikkeiden leikkaamisen kanssa kannattaa olla tarkka, ettei menetä tulevan kesän kukintaa. Saman kesän versoilla kukkii esimerkiksi. 'New Dawn' -köynnösruusulajike, jota voi mainiosti leikata keväällä. Vanhoilla versoilla puolestaan kukkivat punainen 'Flammentanz' ja valkoinen 'Pohjantähti'. Köynnösruusuista leikataan varhain keväällä paleltuneet ja heikoimmat versot sekä huonosti kukkivia, vanhoja versoja.

Kärsivällisyyttä kärhöjen kanssa

Kärhöt tekevät silmuja keväällä hyvin myöhään, joten kannattaa odotella niiden puhkeamista reilusti toukokuulle ennen kuin lähtee versoja leikkaamaan. Uusilla versoilla kukkivat kärhöt leikataan keväällä ylimmän terveen silmun yläpuolelta. Vanhoilla versoilla kukkivien kärhöjen kuolleet ja heikot versot voi leikata myöhäiskeväällä tai kukinnan jälkeen.

Ohje

Ohje

Teroita saksesi, voimasaksesi ja tarkista sahasi kunto. Odota keväisen leutoja päiviä ja käy taistoon risuisia ja ränsistyneitä kasvustoja vastaan. Sinä osaat kyllä!

Lisää kasvikohtaista tietoa löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202212_45234.jpg
Miltä puutarhasi näyttää talvella?
Kylmenevät ilmat ja lyhenevät päivät sekä tuuli, sade ja lumi ajavat ahkerimmatkin kotipuutarhurit talven tullen sisätiloihin. Kuluneen puutarhakauden muistot ja mielikuvat ovat vielä tuoreena muistissa, joten niitä kannattaa nyt hyödyntää. Talvi on hyvää aikaa suunnitella omaa puutarhaa ja miettiä tulevan kasvukauden projekteja ja hankintoja.Puutarha.netistä löytyy tietoa pihan suunnittelusta, rakentamisesta ja eri vaihtoehdoista sekä tietenkin kasveista. Talven hiljaisina hetkinä kannattaa hyödyntää esimerkiksi Keskustelupalstaa,josta löytyy mukavaa luettavaa ja samanhenkistä seuraa miltei vuorokaudenajasta riippumatta.
20214_70196.jpg
Pienikin parvekeistutus auttaa pölyttäjähyönteisiä
Kukasta toiseen lentävät pörriäiset kaipaavat tukeasi. Auttaminen onnistuu myös parvekkeella.Pölyttäjähyönteisten määrä on pitkään laskenut. Suomen tilanne ei ole aivan yhtä paha kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, mutta myös täällä erilaisten hyönteisten määrä on laskenut niiden elinolojen kaventuessa. Kasvien pölyttämisen lisäksi hyönteiset kierrättävät ravinteita ja pitävät kurissa tuhoeläinkantoja. Pienikin teko auttaa pölyttäjien hyvinvoinnin lisäämiseksi.
20218_72067.jpg
Siementen kylväminen on hauskaa
Useimmat monivuotiset kasvit kukkivat vasta kylvöä seuraavana vuonna, jotkut aikaisin kylvettyinä jo samana kesänä. Yleensä perennat kylvetään maalis-heinäkuussa, mutta yhtä hyvin ne voi kylvää juuri ennen talven tuloa!
20211_68015.jpg
Huonekasveja hedelmistä
Eksoottiset hedelmätMonien eksoottisten lajien siemenet itävät helposti ja niistä voidaan saada erikoisia huonekasveja. Kypsistä hedelmistä talteen otetut siemenet kylvetään hiekkapitoiseen kylvömultaan (ei voimakkaasti lannoitettuun huonekasvimultaan), peitetään haihduttamisen vähentämiseksi ja asetetaan lämpimään ja valoisaan paikkaan. Kylvös on myös jatkossa pidettävä tasaisen kosteana. Paras kylvöaika näillekin siemenille on kevät ja alkukesä.Taimettamisen jälkeen kasvit tarvitsevat paljon valoa, lämpöä ja monet myös kasvutilaa. Kasteluvettä kannattaa seisottaa vuorokauden ja kasveja pitää myös sumutella. Useimmat taimista ovat alkujaan tropiikin lämmöstä, joten kylmää ja vetoa ne eivät siedä.Minkä hedelmän siemeniä sitten kannattaisi lähteä kokeilemaan ja kuinka tulisi toimia?Ps. Aihetta sivuten saattaisi kiinnostaa myös artikkeli: Matkalta mukaan: kotipuutarhurin kasvituliaiset
20232_80857.jpg
Kuusi ekovinkkiä syyspuutarhaan
Päivien lyhenemisestä kasvit tietävät talven lähestyvän. Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.
20238_59603.jpg
Herkullinen tatti herkkutatti
Kauppasienten ehdoton ykkönen herkkutatti (Boletus edulis) ilmestyy poimittavaksi toisinaan heti kesäkuussa, ja satoa voi poimia lokakuulle asti. Parasta poiminta-aikaa elellään elo- ja syyskuussa.Sieni antaa satoa lähes joka vuosi runsaanlaisesti. Aivan ensimmäisiä tatteja kannattaa katsastaa metsän kulkureittien varsilta sekä suurten kuusien juurilta. Tatit ovat paikkauskollisia – yleensä.Kova kasvualusta on näiden tattien mieleen. Sienten määrässä on vuosittain suuria eroja. Satokauden lopulla tatteja löytynee vielä kuivista mäntymetsistä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton