Jasmikkeet ovat helppohoitoisia pensaita
Herkän kauniiden, valkokukkaisten jasmikkeiden tuoksu huumaa ja kantautuu keskikesällä kauas. (Kuva: Adobe Stock)
Jasmikkeet (Philadelphus) ovat kasvisuku, johon kuuluu noin 60 lajia 1–6 m korkeita pensaita. Monia näistä pensaista viljellään koristekasveina. Korkeahkot jasmikkeet soveltuvat niin yksittäiskasveiksi, suojapensaiksi kuin aidanteiksikin.
Pohjois-Euroopassa tunnetuimpia ovat pihajasmike, hovijasmike ja puistojasmike. Jasmikkeet suosivat tuoretta, melko runsasmultaista ja -ravinteista, kalkkipitoista kasvualustaa. Ne tarvitsevat paljon valoa kukkiakseen runsaasti, mutta hajavalossa kukinta kestää kauemmin.
Tiheäkasvuisten, yleisilmeeltään raikkaan vihreiden jasmikkeiden lehdet ovat yksinkertaiset ja kevyesti hammaslaitaiset. Lehdistö saa keltaisen ruskavärin myöhään syksyllä. Tuoksuvat, puhtaanvalkoiset kukat peittävät pensaan keskikesällä, kukinta voi kestää kolmekin viikkoa pilvisillä säillä. Kukinto on terttumainen viuhko, mutta joskus kukat ovat yksittäin tai kolmittain. Valkoisissa kukissa on 20–40 keltaista hedettä. Jasmiketta kutsutaan joskus virheellisesti jasmiinipensaaksi, sillä valkoisten kukkien tuoksu, etenkin hovijasmikkeen, muistuttaa jasmiinia.
Jasmikkeet kasvattavat runsaasti tyviversoja ja tulevat helposti liian tiheiksi ja kaljuuntuvat alaosistaa. Ne pysyvät elinvoimaisina ja hyväkuntoisina, kunhan vanhimpia versoja harvennetaan säännöllisesti – joko keväällä tai kukinnan jälkeen. Pensaat kukkivat runsaimmin 3–4-vuotiailla versoilla.
Hovijasmike (Philadelphus pubescens)
Kookas hovijasmike kasvaa 3–5 m korkeaksi. Kukinnossa on 5–9 heikosti tuoksuvaa kermanvalkoista 3,5 cm kokoista kukkaa. Kukkaperä ja verhiö ovat karvaisia. Heteitä on 38. Hovijasmike kukkii Suomessa myöhään heinäkuussa; myöhemmin kuin monet muut jasmikelajit.Hovijasmikkeen lehdet ovat suuret ja alta karvaiset. Soveltuu yksittäis-, puisto-, suoja-, aita- ja aidannepensaaksi. Menestyy vyöhykkeillä I–III(IV).
'Tuomas'-lajike on valittu FinE-kasviksi. Se kasvaa 4–5 metriä korkeaksi ja menestyy Keski-Suomessa asti.
Kameliajasmike (Philadelphus x virginalis)
Kameliajasmike kukkii keskikesällä, yleensä heinäkuun puolivälistä lähtien kerrannaisin, vitivalkoisin ja vahvasti tuoksuvin kukin, jotka ovat 3–5 cm leveitä. Kukinnossa on 3–7 kukkaa, joissa on 0–26 hedettä. Verhiö on karvainen. Lehdet ovat isohkot. Kestää alasleikkauksen, jolloin koko pensas leikataan 20 cm korkeudelta. Sopii yksittäis- ja puistopensaaksi. Korkeahko, noin 2–3,5 metriseksi kasvava jasmike menestyy eteläisimmässä Suomessa (I–II).
Loistojasmike (Philadelphus lewisii "Tähtisilmä")
Kaunis, 2–3 m korkea loistojasmike on tiheä ja hieman riippuvaoksainen pensas, joka puhkeaa kukkaan Etelä-Suomessa usein jo kesäkuun lopulla. Se on erittäin talvenkestävä, tuuhea ja terve pensas, joka menestyy hyvin tavallisessa, tuoreessa puutarhamaassa. Miedosti tuoksuva, puhtaanvalkoinen kukinta toistuu runsaana kukkapilvenä vuodesta toiseen. Kukat ovat 3,5–4 cm kokoiset. FinE-lajike 'Tähtisilmä' on menestynyt Sotkamossa saakka; lumen suojassa matalana, mutta kauniisti kukkivana (I–V). Loistojasmike sietää myös alasleikkauksen. Tähtijasmike (Philadelphus lewisii 'Waterton') muistuttaa loistojasmiketta, sillä se on samaa lajia.
Pihajasmike (Philadelphus coronarius)
Tuuhealehtinen pihajasmike on yksi aikaisimmin kukkivista jasmikkeista; kukinta alkaa usein jo kesäkuun viimeisellä viikolla. Sen tuoksu lienee jasmikkeista kaikkein voimakkain. Kermanvalkeat kukat ovat 2,5–3 cm leveitä. Pihajasmikkeen verhiöt ovat kaljut (vrt. hovijasmikkeella karvaiset) ja heteitä sillä on enintään 26 kpl (vrt. hovi- ja puistojasmikkeella edemmän). Kestävä ja vaatimaton kasvupaikkansa suhteen (kasvaa jopa kuivassa paikassa). Pihajasmike kasvaa 2–3 m korkuiseksi ja menestyy vyöhykkeillä I–III (IV). Perinteinen, iso pensaslaji; yksi vanhimmista koristepensaistamme.
Pikkujasmike (Philadelphus x lemoinei)
Jasmikkeista pienikokoisin on säännöllisen puolipallomainen ja tiheä pikkujasmike, joka kasvaa noin 1–1,5 m korkuiseksi. Pensaan koon lisäksi myös sen lehdet ja kukat ovat pienet. Erityistä pikkujasmikkeessa on sen voimakkaasti metsämansikalle tuoksuvat kukat; terälehtien vahva tuoksu säilyy jopa kuivatuissa kukissa. Kukinta alkaa yleensä heinäkuun alkupuolella. Heteitä kukassa on 26. Laji soveltuu yksittäispensaaksikin, sekä ryhmiin ja aidanteisiin. Melko nopeakasvuinen. Menestyy vyöhykkeillä I–IV (V).
Jasmikkeista voit katsoa kuvia ja lukea lisää myös Puutarha.netin Keskustelupalstalta.
Aiheeseen liittyvää
Toiveista totta ja pihasta puutarha
Viikon kysymys: Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen?
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Amppeli säästää tilaa
Luetuimmat
Uusimmat