Juhannustaikoja ja -tekoja luonnon puolesta
Jättiputket ovat yksi haitallisista vieraslajeista. Klikkaa kuvaa avataksesi Vieraslajit-sivuston. (Kuva: Adobe Stock)
Suomessa juhannuksen juhlintaan on kansanperinteissä kuulunut juhannustaiat. Nykyään usko taikuuteen on huomattavasti hiipunut. Kovin harva enää kokee kutsumusta juosta alasti nokkospuskan läpi tai saunan jälkeen yhdeksännen ojan kohdalle kurkkimaan, josko tuleva elämänkumppani siellä makoilisi.
On sitten taikauskoa ja sulho taikka morsmaikku hakusessa tai ei, nyt on kuitenkin hyvä aika kirmata pelloille ja niityille kierimään ja keräämään Suomen luonnolle vastikään haitalliseksi ilmoitettuja kasveja.
Huom!
Jättiputken kasvineste saattaa aiheuttaa jopa vakavan palovamman kaltaisia, pysyviä iho-oireita. Myös hengenahdistus ja allergiset oireet voivat ilmaantua kasvin lähistöllä oleskelusta. Suojavaatetus, hengitys- ja silmäsuojat ovat välttämättömät varusteet jättiputkia käsiteltäessä. Jos kasvinestettä joutuu iholle, pitää iho pestä heti vedellä ja saippualla. Jos kosketuksiin joutunut ihoalue on suuri, tulee hakeutua lääkärin hoitoon.
Juhannuksen hyvä teko
Suomalaisia on kehoteltu ryhtymään haitallisten vieraslajien torjuntatalkoisiin. Tähän kehotukseen on hyvä tarttua, sillä nämä sitkeästi kasvavat ja nopeasti leviävät lajit uhkaavat syrjäyttää Suomen luonnon alkuperäistä eliöstöä.
EU:n vieraslajiasetuksen mukaan vieraslaji on haitallinen, jos sen maahantuonti tai leviäminen uhkaa tai haittaa luonnon monimuotoisuutta ja siihen liittyviä ihmisen hyvinvointia ylläpitäviä ekosysteemipalveluita. Näiden haitallisten vieraslajien maahantuonti EU: alueelle tai sen sisällä on kielletty. Niitä ei myöskään saa kasvattaa, myydä eikä päästää luontoon. Jo joidenkin näiden vieraslajien hallussapito tai eteenpäin antaminen on kielletty. Suomenkin tulisi EU:n jäsenvaltiona pyrkiä hävittämään alueella jo esiintyvät haitalliset vieraslajit, sekä estämään niiden leviämisen.
Juhannuksen perinteet liittyvät voimakkaasti luontoon, ja moni viettääkin tätä keskikesän juhlaa esimerkiksi mökillä. Jos omalla mökilläsi tai sen ympäristössä esiintyy haitallista vieraslajia, tulee ryhtyä torjuntatoimiin. Näiden lajien kasvattaminen ja luontoon päästäminen on kielletty, ja niiden tontilla esiintyminen katsotaan kasvattamiseksi siitä huolimatta, johtuuko lajin esiintyminen aktiivisesta ylläpidosta vai sen passiivisesta kasvuun päästämisestä.
Jos kotisi tai mökkisi lähellä kasvaa luontoon karanneita, haitallisia vieraslajeja, pyydä maanomistajalta lupa torjuntaprojektiin.
Monet haitalliset vieraskasvit leviävät nopeasti ja aggressiivisesti. Maahan jää helposti juuristoja, siksi jälkiseuranta on tärkeää.
Lue Maa- ja metsätalousministeriön artikkeli vieraslajeista ja hallintasuunnitelma.
Huomio
Huomioitavaa
Osa vieraslajeista on ihmisille haitallisia allergisoivuutensa tai myrkyllisyytensä takia.
Älä siis valitse näitä kierimisalustaksesi, mikäli toteutat vanhan juhannustaikaperinteen mukaisen alasti kierimisen.
Huomaa myös, että suurin osa näistä lajeista on määritelty haitalliseksi niiden nopean leviämisen vuoksi.
Käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana.
Jos keräät kukkia seppelettä varten tai tyynyn alle laitettavaksi, varmista ettei juhannuskimppusi kylvä siemeniään matkanvarrelle.
Lue lisää haitallisista vieraskasvilajeista esimerkiksi Vieraslajit.fi-sivulta, joka on kansallisen vieraslajiportaali, jonka avulla voit tunnistaa ja ilmoittaa vieraslajeja. Samalla sivulla voit tutkia muitakin vieraslajeja, ja ilmoittaa havaintosi, mikäli törmäät niihin.
Suomen hallintasuunnitelmat haitallisille vieraslajeille
Hallintasuunnitelmien avulla ohjataan haitallisten vieraslajien torjunta ensisijaisille torjunta-alueille, joissa lajeja torjutaan kustannustehokkailla torjuntakeinoilla. Kaikki suunnitelmat sisältävät lajikohtaisia torjuntatoimia sekä torjuntayhteistyöhön tarvittavia tahoja. Hallintasuunnitelmat on valmisteltu kaikille EU:n ja kansallisen vieraslajiluettelon lajeille.
Ensimmäinen hallintasuunnitelma
Hyväksytty 2018.
KASVIT
- armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi)
- jättipalsami (Impatiens glandulifera)
- persianjättiputki (Heracleum persicum)
- piinahelmikki (Parthenium hysterophorus)
- pilvisutilatva (Baccharis halimifolia)
- purppurakudzu (Pueraria montana / Pueraria lobata) [kudzupapu]
- raastotatar (Persicaria perfoliata / Polygonum perfoliatum)
VESIKASVIT
- afrikanvesihäntä (Lagarosiphon major)
- isoärviä (Myriophyllum aquaticum)
- karheaviuhkalehti (Cabomba caroliniana)
- kellusvesihyasintti (Eichhornia crassipes)
- keltamajavankaali (Lysichiton americanus)
- lauttarusolehti (Ludwigia grandiflora)
- loikorusolehti (Ludwigia peploides)
- sumasammakonputki (Hydrocotyle ranunculoides) [leinikinputki, kelluva penni]
Toinen hallintasuunnitelma
Hyväksytty 2019.
KASVIT
- arabiansulkahirssi (Pennisetum setaceum)
- jättipalsami (Impatiens glandulifera)
- kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum)
- mesisilkkiyrtti (Asclepias syriaca)
- peittolapaheinä (Microstegium vimineum)
- värigunnera (Gunnera tinctoria)
VESIKASVIT
- kampaärviä (Myriophyllum heterophyllum)
- kiehkuravesirutto (Elodea nuttallii)
- vesikaijalehti (Alternanthera philoxeroides)
Kolmas hallintasuunnitelma
Hyväksytty 2020.
KASVIT
- alaskanlupiini (Lupinus nootkatensis)
- hamppuvillakko (Jacobaea cannabifolia)
- tarhatatar (Reynoutria x bohemica)
- japanintatar (Reynoutria japonica)
- sahalinintatar (Reynoutria sachalinensis)
- kanadanvesirutto (Elodea canadensis)
- komealupiini (Lupinus polyphyllus)
- kurtturuusu (Rosa rugosa, ml. Rosa rugosa f. alba)
- lännenpalsami (Impatiens capensis)
Neljäs hallintasuunnitelma
Hyväksytty 2021.
KASVIT
- haisujumaltenpuu (Ailanthus altissima (Mill.) Swingle)
- ilmapalloköynnös (Cardiospermum grandiflorum Sw.)
- japaninhumala (Humulus scandens (Lour.) Merr. / Humulus japonicas)
- kampakiipijäsaniainen (Lycodium japonicum (Thunb.) Sw.)
- kapinnyppyheinä (Ehrharta calycina SM.)
- kiinanpensasapila (Lespedeza cunecata (Dum.Cours.) G.Don)
- kiinantalipuu (Triadica sebifera (L.) Small (Sapium sebiferum (L.) Roxb.)
- meksikonmeskite (Prosopis julilora (Sw.) DC.)
- oranssivarrasheinä (Andropogon virginicus L.)
- rusopampaheinä (Cortaderia jubata (Lemoine ex Carrière) Stapf)
- siniakaasia (Acacia saligna (Labill.) H.L. Wendl.)
VESIKASVIT
- brasilianvesiasteri (Gymnocoronis spilanthoides (D.Don ex Hook & Arn.) DC.)
- poimukellussaniainen (Salvinia molesta D.S. Mitch. (Savinia adnata Desv.))
Aiheeseen liittyvää
Toiveista totta ja pihasta puutarha
Viikon kysymys: Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen?
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Amppeli säästää tilaa
Luetuimmat
Uusimmat