Kasvikset kuuma ruokateema
Sadonkorjuun runsauden äärellä Euroopan kasvistuotannon etujärjestön Freshfelin tekemän tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten kasvisten kulutuksesta. Kuulumme kasvisten syöjinä häntäpään maihin. Vain Liettuassa, Virossa ja Luxemburgissa väestö käyttää vähemmän kasviksia kuin suomalaiset. Meillä kasvisten kulutusluku on vain puolet kaikkien EU-maiden keskiarvosta.
Vähäinen kasvisten käyttö on yksi oleellisimmista syistä kansanterveydellisiin ongelmiin Suomessa. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukuntakin suosittavat käyttämään kasviksia päivittäin vähintään 400 g. Kotimaiset Kasvikset ry on kiteyttänyt viestin helposti muistettavaan muotoon Puoli kiloa päivässä. Jäämme selvästi alle vähimmäissuositusten, jotka saisivat mielellään ylittyäkin.
Puoli kiloa päivässä
Tuoreiden, lähellä tuotettujen kasvisten saatavuus on nyt parhaimmillaan. Puolen kilon kasvistavoitteen saavuttaa vähällä vaivalla, kun varaa päivän jokaiselle aterialle, aamu- ja välipalat mukaan luettuina aina jotain mieleistään kauden kasvista. Yhteensä määrä on kuusi omaa kourallista. Aamupalalle, lounaalle, välipalalle, päivälliselle ja iltapalalle näppituntumalla sisällytetyt kasvikset takaavat, että suositus toteutuu. Kasviksista saa väri-iloa ja miellyttäviä makukokemuksia, terveyttä ja hyvää oloa.
Kukaan ei voi tosissaan väittää, ettei pidä kasviksista. Kun kokeilee erilaisia vaihtoehtoja kymmenistä, jopa sadoista erilaisista vaihtoehdoista, omat suosikit nousevat. Monipuolinen käyttö toisaalta takaa sen, ettei kasviksiin voi kyllästyä. Pelkästään kaalilajeja on kymmenkunta erilaista, samoin on kymmenittäin erilaisia juureksia ja sipuleita. Niin kaalit, juurekset kuin sipulitkin ovat erinomaiseen ravintoarvoonsa nähden hinnaltaan suorastaan halpoja. Lisäksi voi käyttää salaatteja, joita tuotetaan sekä avomaalla että kasvihuoneissa. Voi valita mietoja tai voimakkaita, vihreitä tai punaisia, rapeita tai pehmeitä. Tomaattien, kurkkujen ja paprikoiden valikoimaa täydentävät kesäkurpitsat, avomaan kurkut, munakoisot, maissit ja lehtiselleri.
Viittä väriä päivässä
Kasviksia kannattaa suosia sesonkien mukaan, käyttää niitä, joita kulloinkin saadaan läheltä ja tuoreena. Mitään yksittäistä kasvista ei ravitsemuksellisesti voi nostaa ylitse muiden, vaan jokaisessa on omat hyvää tekevät aineensa. Kasvikset voidaan karkeasti jakaa värien perusteella viiteen ryhmään: vihreisiin, sinisen ja lilan sävyisiin, punaisiin, kelta-oransseihin sekä ruskean ja valkoisen värisiin. Kun syö joka päivä jotain jokaisesta väriryhmästä, saa tarpeelliset ravintoaineet ja hyvät bioaktiiviset aineet.
Juuri nyt kannattaa tutustua palkokasveihin. Tutun herneen lisäksi meillä kasvatetaan vihreää taitepapua, keltaista vahapapua, litteää leikkopapua ja jo jonkin verran härkäpapuakin. Papuja saa parhaiten tuoreina loppukesällä ja syksyllä. Puolen kilon kasvistavoitteeseen kuuluvat vihannesten ja juuresten lisäksi myös marjat ja hedelmät, yrtit, idut, versot ja sienet. Peruna sen sijaan on perusruokaa, ja sitä suositellaan puolen kilon kasvismäärän lisäksi ruokavalioon 2 - 5 kappaletta päivää kohti.
Kasviskokkaus haltuun
Yksi syy suomalaisten vähäiseen kasvisten käyttöön selittyy sillä, ettei suomalaiseen ruokakulttuuriin ole perinteisesti kuulunut esimerkiksi lämpimiä kasvislisäkkeitä. Monesti luullaan, että vain raakoina rouskutetut vihannekset ovat terveellisiä. Kasviksia on hyvä syödä sekä raakoina että kypsennettyinä. Niitä voi kypsentää höyryssä, paistaa pikaisesti vokkipannulla ja lisätä osaksi tuttuja ruokalajeja niin kattilaan, pataan kuin uunivuokaankin. Moni allerginen voi syödä kasviksia kypsennettyinä, mutta ei raakoina.
Poimi kokeiltuja, kasvispainotteisia ruokaohjeita osoitteesta www.kotimaisetkasvikset.fi -> keittokirja. Inspiroidu kokkaamaan kasviksia vaihdellen kautta koko vuoden.
Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry, viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen
Kuvat: Kotimaiset Kasvikset ry, Teppo Johansson