• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kasvikset kuuma ruokateema

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.03.2013
20087_12161.jpg

Sadonkorjuun runsauden äärellä Euroopan kasvistuotannon etujärjestön Freshfelin tekemän tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten kasvisten kulutuksesta. Kuulumme kasvisten syöjinä häntäpään maihin. Vain Liettuassa, Virossa ja Luxemburgissa väestö käyttää vähemmän kasviksia kuin suomalaiset. Meillä kasvisten kulutusluku on vain puolet kaikkien EU-maiden keskiarvosta.

Vähäinen kasvisten käyttö on yksi oleellisimmista syistä kansanterveydellisiin ongelmiin Suomessa. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukuntakin suosittavat käyttämään kasviksia päivittäin vähintään 400 g. Kotimaiset Kasvikset ry on kiteyttänyt viestin helposti muistettavaan muotoon Puoli kiloa päivässä. Jäämme selvästi alle vähimmäissuositusten, jotka saisivat mielellään ylittyäkin.

Puoli kiloa päivässä

Tuoreiden, lähellä tuotettujen kasvisten saatavuus on nyt parhaimmillaan. Puolen kilon kasvistavoitteen saavuttaa vähällä vaivalla, kun varaa päivän jokaiselle aterialle, aamu- ja välipalat mukaan luettuina aina jotain mieleistään kauden kasvista. Yhteensä määrä on kuusi omaa kourallista. Aamupalalle, lounaalle, välipalalle, päivälliselle ja iltapalalle näppituntumalla sisällytetyt kasvikset takaavat, että suositus toteutuu. Kasviksista saa väri-iloa ja miellyttäviä makukokemuksia, terveyttä ja hyvää oloa.

Kukaan ei voi tosissaan väittää, ettei pidä kasviksista. Kun kokeilee erilaisia vaihtoehtoja kymmenistä, jopa sadoista erilaisista vaihtoehdoista, omat suosikit nousevat. Monipuolinen käyttö toisaalta takaa sen, ettei kasviksiin voi kyllästyä. Pelkästään kaalilajeja on kymmenkunta erilaista, samoin on kymmenittäin erilaisia juureksia ja sipuleita. Niin kaalit, juurekset kuin sipulitkin ovat erinomaiseen ravintoarvoonsa nähden hinnaltaan suorastaan halpoja. Lisäksi voi käyttää salaatteja, joita tuotetaan sekä avomaalla että kasvihuoneissa. Voi valita mietoja tai voimakkaita, vihreitä tai punaisia, rapeita tai pehmeitä. Tomaattien, kurkkujen ja paprikoiden valikoimaa täydentävät kesäkurpitsat, avomaan kurkut, munakoisot, maissit ja lehtiselleri.

Viittä väriä päivässä

Kasviksia kannattaa suosia sesonkien mukaan, käyttää niitä, joita kulloinkin saadaan läheltä ja tuoreena. Mitään yksittäistä kasvista ei ravitsemuksellisesti voi nostaa ylitse muiden, vaan jokaisessa on omat hyvää tekevät aineensa. Kasvikset voidaan karkeasti jakaa värien perusteella viiteen ryhmään: vihreisiin, sinisen ja lilan sävyisiin, punaisiin, kelta-oransseihin sekä ruskean ja valkoisen värisiin. Kun syö joka päivä jotain jokaisesta väriryhmästä, saa tarpeelliset ravintoaineet ja hyvät bioaktiiviset aineet.

20087_12163.jpg
20087_12164.jpg

Juuri nyt kannattaa tutustua palkokasveihin. Tutun herneen lisäksi meillä kasvatetaan vihreää taitepapua, keltaista vahapapua, litteää leikkopapua ja jo jonkin verran härkäpapuakin. Papuja saa parhaiten tuoreina loppukesällä ja syksyllä. Puolen kilon kasvistavoitteeseen kuuluvat vihannesten ja juuresten lisäksi myös marjat ja hedelmät, yrtit, idut, versot ja sienet. Peruna sen sijaan on perusruokaa, ja sitä suositellaan puolen kilon kasvismäärän lisäksi ruokavalioon 2 - 5 kappaletta päivää kohti.

Kasviskokkaus haltuun

Yksi syy suomalaisten vähäiseen kasvisten käyttöön selittyy sillä, ettei suomalaiseen ruokakulttuuriin ole perinteisesti kuulunut esimerkiksi lämpimiä kasvislisäkkeitä. Monesti luullaan, että vain raakoina rouskutetut vihannekset ovat terveellisiä. Kasviksia on hyvä syödä sekä raakoina että kypsennettyinä. Niitä voi kypsentää höyryssä, paistaa pikaisesti vokkipannulla ja lisätä osaksi tuttuja ruokalajeja niin kattilaan, pataan kuin uunivuokaankin. Moni allerginen voi syödä kasviksia kypsennettyinä, mutta ei raakoina.

20087_12162.jpg

Poimi kokeiltuja, kasvispainotteisia ruokaohjeita osoitteesta www.kotimaisetkasvikset.fi -> keittokirja. Inspiroidu kokkaamaan kasviksia vaihdellen kautta koko vuoden.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry, viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen
Kuvat: Kotimaiset Kasvikset ry, Teppo Johansson

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20169_47356.jpg
Pysäköintialueesta viihtyisäksi kohtaamispaikaksi
Poltettua tiiltä käytetään maankatemateriaalina yleisesti Keski-Euroopassa, jossa siitä on pitkäaikaiset ja hyvät kokemukset. Pihojen ja torialueiden lisäksi tiili sopii hyvin myös ajoneuvo- ja kevytliikenteen väylien katteeksi.
20226_78579.jpg
Vihreää voimaruokaa versoista
Talvella, kun ihminen tarvitsee vitamiineja ja voimaa, kannattaa kokeilla vihreiden versojen kasvattamista. Versottaminen on syötävien taimien kasvattamista vähässä mullassa. Se on hauskaa ja hyödyllistä!
20238_82784.jpg
Juorut (Tradescantia)
Juorut ovat alkujaan Amerikasta lähtöisin olevia luonnonkasveja. Nimensä suku on saanut vuonna 1638 kuolleen englantilaiselta John Tradescantilta, joka toimi Kaarle I:n ja Kaarle II:n hovipuutarhurina ja toimitti ensimmäiset suvun kasvit sekä joukon muita kasveja Eurooppaan. Suomessa useita juorulajeja kasvatetaan huonekasveina.
20148_40606.jpg
Poimi pöytään syötäviä kukkia
Moni tuttu kesäkukka sopii kahvi- ja ruokapöytään. Joissakin on erityisen hienostunut maku, toisissa miedompi, mutta kaikki kukat koristavat ruokia kauniisti!
20226_78645.jpg
Perunan taudit ja tuholaiset
Perunoissa ilmenee useita eri virustauteja ja niitä kiusaavia tuholaisia. Alla on lueteltu yleisimmät perunan taudit ja tuholaiset.
20224_77674.jpg
Mikä tämä marjapensaan viholainen on? Asiantuntija vastaa
Mustaviinimarjapensaassa on ollut kahtena vuotena vaaleanvihreä toukka. Pensaat voivat hyvin, kunnes tulee raakileet ja toukat ilmestyvät. Sen jälkeen ei tule marjoja, pensaiden lehdet käpristyvät ja kuivuvat. Toukkia on paljon lehtien pinnoilla.Miten saan ne hävitettyä?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton