• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kasvikset kuuma ruokateema

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.03.2013
20087_12161.jpg

Sadonkorjuun runsauden äärellä Euroopan kasvistuotannon etujärjestön Freshfelin tekemän tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten kasvisten kulutuksesta. Kuulumme kasvisten syöjinä häntäpään maihin. Vain Liettuassa, Virossa ja Luxemburgissa väestö käyttää vähemmän kasviksia kuin suomalaiset. Meillä kasvisten kulutusluku on vain puolet kaikkien EU-maiden keskiarvosta.

Vähäinen kasvisten käyttö on yksi oleellisimmista syistä kansanterveydellisiin ongelmiin Suomessa. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukuntakin suosittavat käyttämään kasviksia päivittäin vähintään 400 g. Kotimaiset Kasvikset ry on kiteyttänyt viestin helposti muistettavaan muotoon Puoli kiloa päivässä. Jäämme selvästi alle vähimmäissuositusten, jotka saisivat mielellään ylittyäkin.

Puoli kiloa päivässä

Tuoreiden, lähellä tuotettujen kasvisten saatavuus on nyt parhaimmillaan. Puolen kilon kasvistavoitteen saavuttaa vähällä vaivalla, kun varaa päivän jokaiselle aterialle, aamu- ja välipalat mukaan luettuina aina jotain mieleistään kauden kasvista. Yhteensä määrä on kuusi omaa kourallista. Aamupalalle, lounaalle, välipalalle, päivälliselle ja iltapalalle näppituntumalla sisällytetyt kasvikset takaavat, että suositus toteutuu. Kasviksista saa väri-iloa ja miellyttäviä makukokemuksia, terveyttä ja hyvää oloa.

Kukaan ei voi tosissaan väittää, ettei pidä kasviksista. Kun kokeilee erilaisia vaihtoehtoja kymmenistä, jopa sadoista erilaisista vaihtoehdoista, omat suosikit nousevat. Monipuolinen käyttö toisaalta takaa sen, ettei kasviksiin voi kyllästyä. Pelkästään kaalilajeja on kymmenkunta erilaista, samoin on kymmenittäin erilaisia juureksia ja sipuleita. Niin kaalit, juurekset kuin sipulitkin ovat erinomaiseen ravintoarvoonsa nähden hinnaltaan suorastaan halpoja. Lisäksi voi käyttää salaatteja, joita tuotetaan sekä avomaalla että kasvihuoneissa. Voi valita mietoja tai voimakkaita, vihreitä tai punaisia, rapeita tai pehmeitä. Tomaattien, kurkkujen ja paprikoiden valikoimaa täydentävät kesäkurpitsat, avomaan kurkut, munakoisot, maissit ja lehtiselleri.

Viittä väriä päivässä

Kasviksia kannattaa suosia sesonkien mukaan, käyttää niitä, joita kulloinkin saadaan läheltä ja tuoreena. Mitään yksittäistä kasvista ei ravitsemuksellisesti voi nostaa ylitse muiden, vaan jokaisessa on omat hyvää tekevät aineensa. Kasvikset voidaan karkeasti jakaa värien perusteella viiteen ryhmään: vihreisiin, sinisen ja lilan sävyisiin, punaisiin, kelta-oransseihin sekä ruskean ja valkoisen värisiin. Kun syö joka päivä jotain jokaisesta väriryhmästä, saa tarpeelliset ravintoaineet ja hyvät bioaktiiviset aineet.

20087_12163.jpg
20087_12164.jpg

Juuri nyt kannattaa tutustua palkokasveihin. Tutun herneen lisäksi meillä kasvatetaan vihreää taitepapua, keltaista vahapapua, litteää leikkopapua ja jo jonkin verran härkäpapuakin. Papuja saa parhaiten tuoreina loppukesällä ja syksyllä. Puolen kilon kasvistavoitteeseen kuuluvat vihannesten ja juuresten lisäksi myös marjat ja hedelmät, yrtit, idut, versot ja sienet. Peruna sen sijaan on perusruokaa, ja sitä suositellaan puolen kilon kasvismäärän lisäksi ruokavalioon 2 - 5 kappaletta päivää kohti.

Kasviskokkaus haltuun

Yksi syy suomalaisten vähäiseen kasvisten käyttöön selittyy sillä, ettei suomalaiseen ruokakulttuuriin ole perinteisesti kuulunut esimerkiksi lämpimiä kasvislisäkkeitä. Monesti luullaan, että vain raakoina rouskutetut vihannekset ovat terveellisiä. Kasviksia on hyvä syödä sekä raakoina että kypsennettyinä. Niitä voi kypsentää höyryssä, paistaa pikaisesti vokkipannulla ja lisätä osaksi tuttuja ruokalajeja niin kattilaan, pataan kuin uunivuokaankin. Moni allerginen voi syödä kasviksia kypsennettyinä, mutta ei raakoina.

20087_12162.jpg

Poimi kokeiltuja, kasvispainotteisia ruokaohjeita osoitteesta www.kotimaisetkasvikset.fi -> keittokirja. Inspiroidu kokkaamaan kasviksia vaihdellen kautta koko vuoden.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry, viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen
Kuvat: Kotimaiset Kasvikset ry, Teppo Johansson

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20236_82125.jpg
Mongolianvaahteran latvassa lehdet eivät kasva? Asiantuntija vastaa
Istutimme pari viikkoa sitten pihallemme kaksi mongolianvaatera. Korkeus reilu kaksi metriä. Toisessa latvuksen lehdet eivät ole kasvanut täyteen mittaan ja niitä on myös paljon vähemmän kuin puun alaosassa. Muutama lehden aluista vaikuttaa kuihtuneilta, mutta eivät kaikki. Mistähän se voi johtua? Toiseen puuhun lehdet on kasvaneet tasaisesti ja puut ovat reilun parin metrin päässä toisistaan.
Pikkukrookukset nupullaan
Kuun vaiheet ja puutarhanhoito
Puutarhanhoito on kautta historian ollut täynnä perinteitä, uskomuksia ja luonnon tarkkailua. Vaikka moderni teknologia ja tieteellinen tutkimus ovat tuoneet puutarhurin arkeen uusia menetelmiä ja välineitä, osa perinteisistä menetelmistä on säilynyt sukupolvien ajan. Yksi tällaisista vanhoista perinteistä on kuun vaiheiden seuraaminen puutarhatöissä. Vaikka aihetta ei ole laajasti tieteellisesti tutkittu, monet kotipuutarhurit ja osa ammattilaisistakin vannovat kuun vaikutusten nimeen.
202111_73888.jpg
Vesistöjä rehevöittävillä arvoravinteilla ruokaa sinne, mistä nälkä pakottaa lähtemään
Tutkijoiden mukaan ravinteiden globaali jakamis- ja kiertotalous torjuisi luontokatoa ja nälkää. Ravinnevientiä edistäisi planeettavaluutta, maapallon kantokykyä kunnioittava reilun talouden malli.
20235_81969.jpg
Happaman maan maanpeitekasveja? Asiantuntija vastaa
Olen istuttanut havuja, rodoja sekä höyhenpensaan ja tarkoitus on peittää pinta hakkeella. Haluaisin kuitenkin jotain aluskasvia. Onko tiarella liian hento hakkeen sekaan?
202211_80207.jpg
Pensaiden lehtien halkeamat? Asiantuntija vastaa
Istutin keväällä pensaita/puita rivitalon pihaan: katsura, pihajasmike, kärhöjä, humalaa ja köynnösvilliviiniä. Humalaan tulee reikiä ja on todennäköisesti humalayökkösen aiheuttamia, mutta mikä tekee näiden muiden lehtiin halkeamia? Haavat voivat olla mutkaisia ja teräviä, kuin leikattu lehden keskelle -lehden reunat ovat ehjät. Mitään paloja lehdestä ei ole pois eikä syöty. Tuholaisia en ole niissä nähnyt? Tekeekö lannoite, aurinko tai kastelu tällaisia vaurioita?
20137_35626.jpg
Joko pihassasi on pökkelö?
Jos jäärästä tulee mieleen vain tapoihinsa kangistunut ihminen, kannattaa kurkistaa puunkuoren alle. Jäärien toukat näet elävät kirjaimellisesti puun ja kuoren välissä ja syövät puuta. Aikuisena jäärät ovat värikkäitä ja kauniita niittyjen kukissa ruokailevia kovakuoriaisia. Nämä niittyjen kaunokaiset tarvitsevat toukkavaiheessa mieluiten ison lahoavan lehtipuun tai rungonpätkän lähelle kukkaniittyä. Samaa runkoa asuttavat myös mesipistiäisten toukat. Ne ovat aikuisena tärkeitä pölyttäjiä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton