• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kesäilta tuoksuu ruusulta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.08.2016
20157_44006.jpg

Aktiiviset ruusuharrastajat Inger ja Bo-Eric Kullberg kulkevat 1,3 hehtaarin puutarhassaan kukkahuumassa.

Kun ruusuhurahdus kerran iskee, se vie koko pihan. Kullbergin pariskunnalla on puutarhassaan jo yli 300 lajiketta. Siellä voi samoilla läpi kesän nauttimassa tärkeimmästä: suloisesta tuoksusta.

Artikkeli julkaistu aikaisemmin Kodin kuvalehti puutarhassa 1 -erikoisnumerossa 16.4.2015.
Teksti Johanna Vireaho, kuvat Sari Tammikari

Vanhan talon seinustalla kasvaa kymmenkunta köynnösruusua. Niistä kookkain ja näyttävin on jo ikäneito. Punaisena kukkiva ’Flammentanz’ on saavuttanut 30 vuoden iän. Parhaimmillaan se on yltänyt kaksikerroksisen talon katolle asti.

Ruusut ovat vallanneet sekä puutarhan että sen omistajat. Kirkkonummelaisiin Inger ja Bo-Eric Kullbergiin ruusuinnostus iski 1990-luvulla. He alkoivat kerätä lajikkeita ja istuttivat tontilleen toinen toistaan kauniimpia ruusupensaita. Kun puutarha alkoi tuntua pieneltä, Kullbergit hankkivat lisämaata naapurilta.

Nyt puutarhassa on jo yli 300 ruusulajia tai -lajiketta. Kaunottarilla on hienoja, kuuluisien henkilöiden nimiä kuten ’Betty Bland’, ’Louise Odier’, ’Mme Plantier’ ja ’Tove Jansson’.
Ruusuihin paneutunut pariskunta tunnetaan monissa puutarhayhdistyksissä.

"Vietämme aikaa puutarhassa muutenkin kuin vain töitä tekemässä. Ruusut ovat meille elämäntapa", Inger kertoo.

"Keräämme tietoa, valokuvaamme kukkia ja saksimme samalla tarvittaessa kasvustoja. Tärkeimmät puutarhatarvikkeemme ovat hyvät sekatöörit, kamera ja Viljelykasvien nimistö -kirja", sanoo Inger.

Hellää hoitoa

Askarettakin riittää. Kullbergien kesäpäiviin mahtuu leikkaamista, lannoitusta, kastelua, kitkemistä ja muita puutarhureille tuttuja puuhia.

Omajuuriset eli samaa kasvia juuresta latvaan olevat ruusut ovat helppohoitoisia, kestäviä ja altistuvat harvemmin kasvitaudeille kuin jalostetut. Jalostettujen ruusujen kestävyyttä on parannettu varttamalla juuristoksi kestävämmän ruusun juuristo. Tällöin juuriosa ja ruusun maanpäällinen osa ovat eri lajia.

Löytöruusu ´Toukoniitty´ kasvoi Helsingissä Toukoniityn puistossa.
Löytöruusu ´Toukoniitty´ kasvoi Helsingissä Toukoniityn puistossa.

"Ryhmäruusujen ja isokukkaisten teehybridiruusujen kanssa riittää puuhaa. Niistä on leikattava lakastuvat kukat toisin kuin pensasruusuista", Bo-Eric kertoo.

"Pitkälle jalostetut suurikukkaiset jaloruusut eivät meidän mielestämme ole oikeita ruusuja. Jalostaminen on vienyt kukilta olennaisen ominaisuuden: tuoksun. Tuoksu on tärkeä osa ruusua", Bo-Eric sanoo ja nuuhkaisee helsinkiläisestä Toukoniityn puistosta peräisin olevan ’Toukoniitty’-löytöruusun kukkaa.

Omajuuriset pensasruusut ovat kestäviä. Ne soveltuvat hyvin Suomen kasvuoloihin eivätkä tarvitse ­talvisuojausta kuten ryhmäruusut ja isokukkaiset teehybridiruusut. Kovina talvina ruusupensaiden maan päällä kasvavia versoja saattaa paleltua, mutta elämä säilyy juuristossa.

Keväällä Kullbergit tarttuvat pensassaksiin ja sekatööreihin ja leikkaavat kuolleet oksat pois. Pahoin paleltuneet pensaat voi leikata kokonaan alas: kasvusto elpyy, kun pensas kasvaa uudelleen. Kaivutöitäkin riittää, sillä ruusupensaan istutus­kuopan tulee olla suuri, jotta kasvi pääsee levittämään juurensa laajalle.

Tilaa pensaille

Kullbergit

ovat lisänneet pihaansa erityisesti kestäviä vanhan ajan pensas- ja puistoruusuja.


"Pensasruusut kasvavat toisinaan melko suuriksi. Siksi pieniä taimia ei kannata istuttaa liian lähekkäin. Sopiva istutusetäisyys on puolestatoista kahteen metriä",

Inger

neuvoo.

Ruusut viihtyvät aurinkoisessa ja lämpimässä kasvupaikassa. Suojaisista paikoista pitävät köynnösruusut nauttivat olostaan aurinkoisella talonseinustalla.
"Köynnösruusuja lukuun ottamatta emme suojaa lainkaan ruusujamme. ’Flammentanzin’ kukinnalle voi heittää hyvästit, jos versot pääsevät kevätauringossa kuivumaan tai ruusua leikkaa rajusti. Se kun kukkii edellisen vuoden herkillä versoilla. Siksi niiden suojaksi kannattaa levittää havuja tai katekangasta", Bo-Eric selittää.

Köynnösruusu ´Flammentanz´ kukkii toisen vuoden versoilla. Jos leikkaat sitä runsaasti keväällä, menetät kukintaa.
Köynnösruusu ´Flammentanz´ kukkii toisen vuoden versoilla. Jos leikkaat sitä runsaasti keväällä, menetät kukintaa.

Kirvat suihkuun

Toisinaan pensaisiin ilmestyy kirvoja, mutta niitä Inger ja Bo-Eric poistavat vetämällä käsin versoista kohti nuppua. Myös kylmällä vedellä suihkuttelu auttaa. Kemiallisia torjunta-aineita Kullbergit pyrkivät välttämään.
"Joskus ruusuihin ilmestyy mustalaikkutautia. Jotta sienitauti ei lisäänny, ruusuja ei kannata kastella lehdille", Bo-Eric vinkkaa ja lisää, että sienen vaivaamat lehdet on hyvä kerätä pois. Siten taudin leviäminen hidastuu.
"Toisaalta joskus voi olla vain helpompaa poistaa taudin saanut ruusu kokonaan. Mutta ei mustalaikkutauti ruusua tapa, se vain rumentaa."

Ruusut voivat ottaa nokkiinsa myös sateisista kesistä. Silloin nuput eivät aina jaksa avautua.
Ilmavuus pitää pensaan kunnossa, joten vioittuneet ja kuolleet oksat kannattaa poistaa. Keväisin ruusuille voi tehdä kevyen siistimisleikkauksen.

Ruusut eivät viihdy yksinään vaan pitävät seurasta. Inger istuttaakin ruusujen joukkoon näyttäviä perennoja, kuten ritarinkannuksia, pioneja ja purppurapunalatvaa. Myös unikot, kellokukat ja jättipoimulehti sopivat ruususeuraan hyvin.
"Vieruskasviksi kannattaa valita sellaisia, jotka eivät kilpaile kasvussa ruusun kanssa", Inger vinkkaa.

Loistoa läpi kesän

Ruusupuutarhan saa kukkimaan lähes koko kesän, kun tarhaan valitsee eri lajeja ja lajikkeita.
Kukinnan aloittavat tuttu ja kestävä juhannusruusu sekä vaalean­punaiset pimpinellaruusut. Niiden lajikkeet muistuttavat toisiaan niin paljon, että puutarhan omistajankin pitää tutkailla tarkoin, jotta erottaa ne toisistaan.

Kestävimpiä vaihtoehtoja ovat kurtturuusut, jotka sietävät hyvin leikkaamista ja kukkivat heinäkuulta lähes pakkasiin asti. Niistä saa kulkuväylien varsille kauniita, kukkivia aidanteita, jotka kestävät talvella lumenkin painoa.

Osa ruusuista remontoi eli uusii kukintansa kesän mittaan. Näyttävin kukkaloisto ajoittuu heinäkuulle, jolloin Inger ja Bo-Eric viettävät päivänsä aamusta iltaan puutarhassa.

Ruusujen ansiosta pariskunta on myös matkustanut tutustumassa eri maiden ruususeuroihin, ruusujen kasvatukseen ja puutarhoihin. Yhdistysten matkoilta on hankittu tuliaisiksi lukuisia kasveja. Eikä pariskunta malta olla hankkimatta lisää.
"Kokeilut kiehtovat, sillä aina voi oppia jotain uutta. Hankin usein kasvin sen kummemmin miettimättä. Kotiin­ päästyäni kierrän taimen kanssa pitkin puutarhaa ja pohdin, mihin sen istuttaisin", Inger naurahtaa.
Toistaiseksi jokainen on löytänyt sijansa.

Huomio

Huomio

Se oikea sinulle, joka tahdot..

Kukkailoa Keskikesään. Valitse juhannusruusu Rosa pimpinellifolia. Helppo klassikko ilahduttaa valkoisella kukinnalla keskikesällä. Syksyllä pensasta koristavat mustat kiulukat. ’Plena’-lajikkeen kukat ovat kevyen kerrannaiset.

Iloa pitkälle Syksyyn.Teresanruusu Rosa ’Thérèse Bugnet’ aloittaa keskikesällä kukinnan, joka jatkuu pakkasiin saakka. Ruusu on 1,5–2 metriä korkea, vähäpiikkinen ja punavartinen.

Pohjoisen pärjääjän. Viileitäkin säitä sietävä tornionlaaksonruusu Rosa majalis ’Tornedal’ menestyy Peräpohjolaan asti. Kukinta alkaa kesäkuun lopulla ja kestää säistä riippuen 2–4 viikkoa. Kukat ovat kerrannaiset ja vaaleanpunaiset.

Historian havinaa. Runsaan kerrannainen ja tuoksuva neidonruusu, Rosa Alba -ryhmän ’Maiden’s Blush’ on ollut tuttu Euroopassa 1600-luvulta lähtien.

Ruukkuruusun.Maanpeiteruusu Rosa ’The Fairy’ kasvaa matalan pensasmaisena maata peittäen ja sopii muodoltaan hyvin ruukkuun. Suurissa tertuissa on paljon pieniä kukkia. Kukinta kestää ilahduttavan pitkään.

Ruusuista rakkaimmat...

Valkoinen alba-ryhmän ´Gudheim´.Yksinkertainenkin voi olla kaunista.
Valkoinen alba-ryhmän ´Gudheim´.Yksinkertainenkin voi olla kaunista.
Tarhakurtturuusu ´Sointu´on uudehko risteytys. Se kukkii uusilla ja vanhoilla versoilla.
Tarhakurtturuusu ´Sointu´on uudehko risteytys. Se kukkii uusilla ja vanhoilla versoilla.
´Merveille´ on tumma sammalruusun ja ranskanruusun risteymä.
´Merveille´ on tumma sammalruusun ja ranskanruusun risteymä.
Köynnösruusu ´Lykkefund´ilahduttaa runsain, tuoksuvin kukin.
Köynnösruusu ´Lykkefund´ilahduttaa runsain, tuoksuvin kukin.
´J.P Connell´-pensasruusun nuppu on kellertävä, aukenee kermanvalkoisena ja vaalenee valkoiseksi.
´J.P Connell´-pensasruusun nuppu on kellertävä, aukenee kermanvalkoisena ja vaalenee valkoiseksi.
´Great Wall´ -puistoruusun kukat ovat puolikerrannaiset. Noin metrin korkuiseksi kasvava, kestävä pensas.
´Great Wall´ -puistoruusun kukat ovat puolikerrannaiset. Noin metrin korkuiseksi kasvava, kestävä pensas.
´Constance Spry´on englantilainen ranskanruusuristeymä.
´Constance Spry´on englantilainen ranskanruusuristeymä.
Bourbonruusu ´Louise Odier´kukkii kerrannaisin kukin syksyyn asti.
Bourbonruusu ´Louise Odier´kukkii kerrannaisin kukin syksyyn asti.
Huomio

Huomio

Näin saat ruusut kukoistamaan

1 Istuta ruusut vettä läpäisevään, kalkittuun maahan. Valitse valoisa kasvupaikka. Kohopenkissä vesi ei jää seisomaan taimen juurelle.

2 Tee istutuskuopasta suuri ja ainakin puoli metriä syvä. Rungon ja juuren yhtymäkohdan pitää olla reilusti maanpinnan alla. Jos maa on savinen, voi kuopan pohjalle laittaa kerroksen kiviä tai soraa. Kastele kuoppa kunnolla ennen istutusta ja mullan lisäämistä. Tiivistä multa taimen ympäriltä ja kastele uudestaan. Huolehdi kastelusta myös istutuksen jälkeen, jotta ruusu juurtuu hyvin.

3 Istuta paljasjuuriset taimet keväällä. Astiataimet voi istuttaa koko kasvukauden ajan.

4 Paras aika ruusujen leikkaamiseen on aikaisin keväällä ennen silmujen puhkeamista. Leikkaa ja siisti ruusupensaat maltillisesti. Kuivia ja kuolleita oksia voit poistaa aina.

5 Kalkitse maata muutaman vuoden välein.

6 Lisää palanutta kompostia tai kompostoitua hevosenlantaa tarvittaessa maanparannukseksi ja lannoitteeksi. Voit annostella ruusuille myös kevät-, ruusu- tai syyslannosta. Pensasruusut selviävät pitkäänkin ilman säännöllistä lannoitusta.

7 Liity Suomen Ruususeuraan. Ruusuharrastuksen myötä opit paljon ja saat uusia ystäviä!

Lue lisää ruusuista!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20215_64745.jpg
Kesäkukilla koreasti kesään
Pihan ja parvekkeen monikäyttöisin elementti on kesäkukkaryhmä eli kausikasvit. Niihin ei pääse kyllästymään, sillä kasvukauden aikana voi seurailla sesonkia ja vaihdella ainakin ruukkuistutusten kasveja kasvukauden edetessä. Ja jos sesongeittain ei olisikaan vaihtelunhalua, uudistuu ruukkutarhan ilme kuin itsestään vähintäänkin joka kevät uusien kesäkukkien myötä.
20201_62132.jpg
Osoita rakkauttasi oikeilla kukilla
Sitä luulisi lajikkeeseen, väriin tai määrään katsomatta kukkien viestivän rakkaudesta ja välittämisestä, mutta toisin on! Ajattelematon kukkien antaja saattaa ajautua riitaan tai joutua kosimaan kukkien vastaanottajaa.
Valkoisia ja vaaleanpunaisia kukkia eteeristen öljypullojen keskellä
Potpourriin omavalintaiset herkulliset tuoksut
Naapuri tupakoi parvekkeella, Einon jääkiekkovarusteet jäivät pesemättä, popkornit paloivat mikroaaltouuniin, kissan jo siivotut pisut haisevat edelleen, biojätepussi homehtuu eteisessä sekä kämpän edellinen omistaja on tupakoinut sisällä ja haju on tarttunut seiniin. Lista asunnon pahaa hajua aiheuttavista asioista on pitkä. Välillä myös pelkkään arjen stressiin kaipaisi rentouttavaa tuoksua.Jos kaapeista ei satu löytymään tuoksuvia ja rentouttavia suitsukkeita, hyvä keino on suunnitella keittiön kätköistä löytyvistä aineksista oma potpourri eli tuoksuva koriste.
20087_12161.jpg
Kasvikset kuuma ruokateema
Sadonkorjuun runsauden äärellä Euroopan kasvistuotannon etujärjestön Freshfelin tekemän tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten kasvisten kulutuksesta. Kuulumme kasvisten syöjinä häntäpään maihin. Vain Liettuassa, Virossa ja Luxemburgissa väestö käyttää vähemmän kasviksia kuin suomalaiset. Meillä kasvisten kulutusluku on vain puolet kaikkien EU-maiden keskiarvosta.Vähäinen kasvisten käyttö on yksi oleellisimmista syistä kansanterveydellisiin ongelmiin Suomessa. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukuntakin suosittavat käyttämään kasviksia päivittäin vähintään 400 g. Kotimaiset Kasvikset ry on kiteyttänyt viestin helposti muistettavaan muotoon Puoli kiloa päivässä. Jäämme selvästi alle vähimmäissuositusten, jotka saisivat mielellään ylittyäkin.
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Naapurisopu meni pensasaita-jupakassa
Asemakaavoissa ja/tai kuntien rakentamismääräyksissä saattaa olla joitain määräyksiä istutuksista ja olemassaolevasta kasvillisuudesta. Suomen laissa ei juuri asiaan oteta kantaa, mutta yksi naapuruussuhteisiin kantaa ottava kohta löytyy:"Se, jolle oman tai nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisestä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista."Tässä yksi kurja esimerkki oikeuteen asti päätyneistä riidoista: Naapuri vaati korvausta naapurinsa kanssa yhdessä omistaman orapihlaja-aidan leikkaamisesta lähes juuresta poikki 30 metrin matkalta. Toinen kiistelijöistä ehti kuolla oikeusprosessin aikana, mutta kuolinpesä jatkoi oikeuden saamista. Käräjäoikeus tuomitsi aidankynijän sakkoihin, samoilla linjoilla oli Itä-Suomen hovioikeus. Korkein oikeus hylkäsi ensin aidanleikkaajan valituslupahakemuksen, mutta mies osoitti KKO:lle, että aita oli hänen tonttinsa puolella, eikä naapuri ollut osallistunut aidan istuttamiseen. Aidankaatajan ja syyttäjän vaatimuksesta käräjäoikeus tuomitsi jutun nostaneen naapurin sakkoihin maaliskuussa 2005 väärästä ilmiannosta.Kuolinpesän edustaja vaati kuitenkin edelleen aidankaatajalle rangaistusta vahingonteosta. Kun kuolinpesä ei pystynyt osoittamaan omistusoikeutta aitaan, ei aidankaataja ollut käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt asiassa vahingontekoon. Valtio ja kuolinpesä joutuvat maksamaan aidankaatajalle oikeudenkäyntikuluja yli 5200 euroa.Lähde: Viherympäristöliiton uutiset 31.5.2006
202211_79894.jpg
Mikä vaivaa pensasruusuja? Asiantuntija vastaa
Meillä on Kuusamossa olosuhteisiin nähden lämmin eteläinen rinne, johon olemmme istuttaneet vuosia sitten erilaisia ruusuja multavaan, ravinteiseen ja läpäisevään rinteeseen, mm. suviruusu, mökinruusu, kempeleenruusu, valamonruusu ja juhannusruusu. Mutta mikä ihme on, kun ne kaikki kasvattavat juurensa aivan maanpintaan ikäänkuin maavarsina ja niistä hentointa versoina ruusut levittäytyvät, mutta eivät pysy pystyssä. Multtaa olen lisännyt kolmen neljän sentin kerroksena – ei ole auttanut. Ollaan myös poistettu versoja, joten ne eivät myöskään kasva liian tiheässä. Mistähän johtuu tällainen kasvutapa? Onko kasvualustan maanlaadulla väliä? Perustettaessa aluetta pohjalle laitettiin palanutta karjanlantaa ja 30 senttiä puutarhamultaa. Talven perästä ruusut ovat taas pitkin pituuttaan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton