Kesäilta tuoksuu ruusulta
Aktiiviset ruusuharrastajat Inger ja Bo-Eric Kullberg kulkevat 1,3 hehtaarin puutarhassaan kukkahuumassa.
Kun ruusuhurahdus kerran iskee, se vie koko pihan. Kullbergin pariskunnalla on puutarhassaan jo yli 300 lajiketta. Siellä voi samoilla läpi kesän nauttimassa tärkeimmästä: suloisesta tuoksusta.
Artikkeli julkaistu aikaisemmin Kodin kuvalehti puutarhassa 1 -erikoisnumerossa 16.4.2015.
Teksti Johanna Vireaho, kuvat Sari Tammikari
Vanhan talon seinustalla kasvaa kymmenkunta köynnösruusua. Niistä kookkain ja näyttävin on jo ikäneito. Punaisena kukkiva ’Flammentanz’ on saavuttanut 30 vuoden iän. Parhaimmillaan se on yltänyt kaksikerroksisen talon katolle asti.
Ruusut ovat vallanneet sekä puutarhan että sen omistajat. Kirkkonummelaisiin Inger ja Bo-Eric Kullbergiin ruusuinnostus iski 1990-luvulla. He alkoivat kerätä lajikkeita ja istuttivat tontilleen toinen toistaan kauniimpia ruusupensaita. Kun puutarha alkoi tuntua pieneltä, Kullbergit hankkivat lisämaata naapurilta.
Nyt puutarhassa on jo yli 300 ruusulajia tai -lajiketta. Kaunottarilla on hienoja, kuuluisien henkilöiden nimiä kuten ’Betty Bland’, ’Louise Odier’, ’Mme Plantier’ ja ’Tove Jansson’.
Ruusuihin paneutunut pariskunta tunnetaan monissa puutarhayhdistyksissä.
"Vietämme aikaa puutarhassa muutenkin kuin vain töitä tekemässä. Ruusut ovat meille elämäntapa", Inger kertoo.
"Keräämme tietoa, valokuvaamme kukkia ja saksimme samalla tarvittaessa kasvustoja. Tärkeimmät puutarhatarvikkeemme ovat hyvät sekatöörit, kamera ja Viljelykasvien nimistö -kirja", sanoo Inger.
Hellää hoitoa
Askarettakin riittää. Kullbergien kesäpäiviin mahtuu leikkaamista, lannoitusta, kastelua, kitkemistä ja muita puutarhureille tuttuja puuhia.
Omajuuriset eli samaa kasvia juuresta latvaan olevat ruusut ovat helppohoitoisia, kestäviä ja altistuvat harvemmin kasvitaudeille kuin jalostetut. Jalostettujen ruusujen kestävyyttä on parannettu varttamalla juuristoksi kestävämmän ruusun juuristo. Tällöin juuriosa ja ruusun maanpäällinen osa ovat eri lajia.
"Ryhmäruusujen ja isokukkaisten teehybridiruusujen kanssa riittää puuhaa. Niistä on leikattava lakastuvat kukat toisin kuin pensasruusuista", Bo-Eric kertoo.
"Pitkälle jalostetut suurikukkaiset jaloruusut eivät meidän mielestämme ole oikeita ruusuja. Jalostaminen on vienyt kukilta olennaisen ominaisuuden: tuoksun. Tuoksu on tärkeä osa ruusua", Bo-Eric sanoo ja nuuhkaisee helsinkiläisestä Toukoniityn puistosta peräisin olevan ’Toukoniitty’-löytöruusun kukkaa.
Omajuuriset pensasruusut ovat kestäviä. Ne soveltuvat hyvin Suomen kasvuoloihin eivätkä tarvitse talvisuojausta kuten ryhmäruusut ja isokukkaiset teehybridiruusut. Kovina talvina ruusupensaiden maan päällä kasvavia versoja saattaa paleltua, mutta elämä säilyy juuristossa.
Keväällä Kullbergit tarttuvat pensassaksiin ja sekatööreihin ja leikkaavat kuolleet oksat pois. Pahoin paleltuneet pensaat voi leikata kokonaan alas: kasvusto elpyy, kun pensas kasvaa uudelleen. Kaivutöitäkin riittää, sillä ruusupensaan istutuskuopan tulee olla suuri, jotta kasvi pääsee levittämään juurensa laajalle.
Tilaa pensaille
ovat lisänneet pihaansa erityisesti kestäviä vanhan ajan pensas- ja puistoruusuja.
"Pensasruusut kasvavat toisinaan melko suuriksi. Siksi pieniä taimia ei kannata istuttaa liian lähekkäin. Sopiva istutusetäisyys on puolestatoista kahteen metriä",
Ingerneuvoo.
Ruusut viihtyvät aurinkoisessa ja lämpimässä kasvupaikassa. Suojaisista paikoista pitävät köynnösruusut nauttivat olostaan aurinkoisella talonseinustalla.
"Köynnösruusuja lukuun ottamatta emme suojaa lainkaan ruusujamme. ’Flammentanzin’ kukinnalle voi heittää hyvästit, jos versot pääsevät kevätauringossa kuivumaan tai ruusua leikkaa rajusti. Se kun kukkii edellisen vuoden herkillä versoilla. Siksi niiden suojaksi kannattaa levittää havuja tai katekangasta", Bo-Eric selittää.
Kirvat suihkuun
Toisinaan pensaisiin ilmestyy kirvoja, mutta niitä Inger ja Bo-Eric poistavat vetämällä käsin versoista kohti nuppua. Myös kylmällä vedellä suihkuttelu auttaa. Kemiallisia torjunta-aineita Kullbergit pyrkivät välttämään.
"Joskus ruusuihin ilmestyy mustalaikkutautia. Jotta sienitauti ei lisäänny, ruusuja ei kannata kastella lehdille", Bo-Eric vinkkaa ja lisää, että sienen vaivaamat lehdet on hyvä kerätä pois. Siten taudin leviäminen hidastuu.
"Toisaalta joskus voi olla vain helpompaa poistaa taudin saanut ruusu kokonaan. Mutta ei mustalaikkutauti ruusua tapa, se vain rumentaa."
Ruusut voivat ottaa nokkiinsa myös sateisista kesistä. Silloin nuput eivät aina jaksa avautua.
Ilmavuus pitää pensaan kunnossa, joten vioittuneet ja kuolleet oksat kannattaa poistaa. Keväisin ruusuille voi tehdä kevyen siistimisleikkauksen.
Ruusut eivät viihdy yksinään vaan pitävät seurasta. Inger istuttaakin ruusujen joukkoon näyttäviä perennoja, kuten ritarinkannuksia, pioneja ja purppurapunalatvaa. Myös unikot, kellokukat ja jättipoimulehti sopivat ruususeuraan hyvin.
"Vieruskasviksi kannattaa valita sellaisia, jotka eivät kilpaile kasvussa ruusun kanssa", Inger vinkkaa.
Loistoa läpi kesän
Ruusupuutarhan saa kukkimaan lähes koko kesän, kun tarhaan valitsee eri lajeja ja lajikkeita.
Kukinnan aloittavat tuttu ja kestävä juhannusruusu sekä vaaleanpunaiset pimpinellaruusut. Niiden lajikkeet muistuttavat toisiaan niin paljon, että puutarhan omistajankin pitää tutkailla tarkoin, jotta erottaa ne toisistaan.
Kestävimpiä vaihtoehtoja ovat kurtturuusut, jotka sietävät hyvin leikkaamista ja kukkivat heinäkuulta lähes pakkasiin asti. Niistä saa kulkuväylien varsille kauniita, kukkivia aidanteita, jotka kestävät talvella lumenkin painoa.
Osa ruusuista remontoi eli uusii kukintansa kesän mittaan. Näyttävin kukkaloisto ajoittuu heinäkuulle, jolloin Inger ja Bo-Eric viettävät päivänsä aamusta iltaan puutarhassa.
Ruusujen ansiosta pariskunta on myös matkustanut tutustumassa eri maiden ruususeuroihin, ruusujen kasvatukseen ja puutarhoihin. Yhdistysten matkoilta on hankittu tuliaisiksi lukuisia kasveja. Eikä pariskunta malta olla hankkimatta lisää.
"Kokeilut kiehtovat, sillä aina voi oppia jotain uutta. Hankin usein kasvin sen kummemmin miettimättä. Kotiin päästyäni kierrän taimen kanssa pitkin puutarhaa ja pohdin, mihin sen istuttaisin", Inger naurahtaa.
Toistaiseksi jokainen on löytänyt sijansa.
Huomio
Se oikea sinulle, joka tahdot..
Kukkailoa Keskikesään. Valitse juhannusruusu Rosa pimpinellifolia. Helppo klassikko ilahduttaa valkoisella kukinnalla keskikesällä. Syksyllä pensasta koristavat mustat kiulukat. ’Plena’-lajikkeen kukat ovat kevyen kerrannaiset.
Iloa pitkälle Syksyyn.Teresanruusu Rosa ’Thérèse Bugnet’ aloittaa keskikesällä kukinnan, joka jatkuu pakkasiin saakka. Ruusu on 1,5–2 metriä korkea, vähäpiikkinen ja punavartinen.
Pohjoisen pärjääjän. Viileitäkin säitä sietävä tornionlaaksonruusu Rosa majalis ’Tornedal’ menestyy Peräpohjolaan asti. Kukinta alkaa kesäkuun lopulla ja kestää säistä riippuen 2–4 viikkoa. Kukat ovat kerrannaiset ja vaaleanpunaiset.
Historian havinaa. Runsaan kerrannainen ja tuoksuva neidonruusu, Rosa Alba -ryhmän ’Maiden’s Blush’ on ollut tuttu Euroopassa 1600-luvulta lähtien.
Ruukkuruusun.Maanpeiteruusu Rosa ’The Fairy’ kasvaa matalan pensasmaisena maata peittäen ja sopii muodoltaan hyvin ruukkuun. Suurissa tertuissa on paljon pieniä kukkia. Kukinta kestää ilahduttavan pitkään.
Ruusuista rakkaimmat...
Huomio
Näin saat ruusut kukoistamaan
1 Istuta ruusut vettä läpäisevään, kalkittuun maahan. Valitse valoisa kasvupaikka. Kohopenkissä vesi ei jää seisomaan taimen juurelle.
2 Tee istutuskuopasta suuri ja ainakin puoli metriä syvä. Rungon ja juuren yhtymäkohdan pitää olla reilusti maanpinnan alla. Jos maa on savinen, voi kuopan pohjalle laittaa kerroksen kiviä tai soraa. Kastele kuoppa kunnolla ennen istutusta ja mullan lisäämistä. Tiivistä multa taimen ympäriltä ja kastele uudestaan. Huolehdi kastelusta myös istutuksen jälkeen, jotta ruusu juurtuu hyvin.
3 Istuta paljasjuuriset taimet keväällä. Astiataimet voi istuttaa koko kasvukauden ajan.
4 Paras aika ruusujen leikkaamiseen on aikaisin keväällä ennen silmujen puhkeamista. Leikkaa ja siisti ruusupensaat maltillisesti. Kuivia ja kuolleita oksia voit poistaa aina.
5 Kalkitse maata muutaman vuoden välein.
6 Lisää palanutta kompostia tai kompostoitua hevosenlantaa tarvittaessa maanparannukseksi ja lannoitteeksi. Voit annostella ruusuille myös kevät-, ruusu- tai syyslannosta. Pensasruusut selviävät pitkäänkin ilman säännöllistä lannoitusta.
7 Liity Suomen Ruususeuraan. Ruusuharrastuksen myötä opit paljon ja saat uusia ystäviä!
Lue lisää ruusuista!
Köynnösruusun istutus ja hoito
Suomalaiset rakastavat ruusuja
Ruusut Puutarha.netin Kasvikortistossa
Puutarha.netin Keskustelupalstalla myös runsaasti asiaa (ja kuvia) ruusuista!