Kestävä piharakentaminen
Viihtyisä piha. (Kuva: Timo Rinkinen)
Ennen kuin iskee kynnet (omat tai kaivinkoneen) maahan luodakseen omasta tontista oman pienen paratiisin, kannattaa antaa itselleen aikaa ajatella tulevaa työmaata kunnolla. Mitä rakennan? Kuinka rakennan? Mitkä ovat rakentamisen vaikutukset ympäristöön? Hyvällä suunnittelulla ja oikealla asenteella ajattelet ympäristöäsi myös oman tontin ulkopuolella.
Viherrakennustyömaalla, oli se sitten suuri julkinen rakennuskohde tai omakotitalon piha, riittää kuhinaa ja erilaisia toimintoja. Kaivinkoneet ja pyöräkuormaajat mylläävät maata, kuorma-autot kuljettavat maa-aineksia paikasta A paikkaan B, on erilaisia materiaaleja, taimet odottavat istuttamista ja työntekijöitä liikkuu edestakaisin.
Kaiken myllerryksen ja tohinan jälkeen asukasta odottaa uudenkarhea ja upea oma piha. Mutta minkälainen se piha on hetken kuluttua ja mitä kaikkea tapahtui rakentamisen aikana? Mikä oli se paikka B, johon maa-aineksia kuljetettiin. Mistä kivet tulivat? Tulikohan materiaalien mukana jotain muutakin kuin pelkästään tilattua tavaraa?
Jokainen kivi tulee jostakin. Minne ja mistä, siihen voi rakennuttajana vaikuttaa.
Tällaisiin seikkoihin valistunut kuluttaja uhraa hetkiä ennen rakentamisen aloittamista, sillä viherrakentamisen ympäristövaikutukset ovat laajempia kuin ehkä osaamme ajatellakaan. Jokainen kuorma-autollinen maata päätyy lopulta jonnekin.
Kestävä ympäristö suunnittelun lähtökohdaksi
Pihaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon sen tulevat toiminnot hyvissä ajoin. Mihin pihaa käytetään, millaisia kulkuväyliä tarvitaan, mihin pihan toiminnot sijoitetaan. Materiaalien käyttöön kannattaa suhtautua kriittisesti ja miettiä niitä etukäteen. Tarvitaanko esimerkiksi paljon laatoitettua pintaa vai pärjäisikö vähemmällä?
Suuret päällystetyt alueet keräävät paljon sadevettä, joka täytyy johtaa jonnekin. Luonnonmukaisemmat alueet, nurmet, niityt ja kasvualustat imeyttävät veden jo tontilla. Kun vesiä tarvitsee johtaa ja kerätä, ne kannattaa johtaa suoraan pihan kasvien käyttöön tai kerätä kasteluvedeksi. Näin säästetään vesilaskuissa.
Pohjarakenteissa sen sijaan ei tule säästää. Hyvin tehdyt pohjatyöt ovat pitkäikäisen pihan lähtökohta ja ne pienentävät pihan korjaustarvetta. Kerralla hyvin tehty on ekologisempaa ja pitkällä tähtäimellä myös halvempaa kuin jatkuva korjaaminen myöhemmin. Pihan ja perheen jätehuoltoa helpottamaan on kätevää rakentaa komposti tai hankkia kompostori.
Kompostoimalla pihalla syntyvät jätteet ja keittiöstä tulevat ruoantähteet voidaan valmistaa hyvää multaa oman pihamaan tarpeisiin. Kompostimulta on usein myös niin ravinteikasta, että erillistä lannoitusta ei tarvita.
Jos kuitenkin tarvitaan, ekologisen pihan omistaja käyttää luonnonmukaisia lannoitteita. Omaa kasvimaata lähempää ei ruokaa voi saadakaan ja sellaisen voi tehdä pienellekin pihalle. Yrtit, juurekset, mansikat ja herukat omalta pihalta ovat lähiruokaa parhaimmillaan ja pienentävät ostoslaskua sekä kauppareissujen määrää.
Lue lisää kompostoinnista:
Olemassa oleva tontti lähtökohdaksi
Kun lähdetään suunnittelemaan pihan rakentamista ekologisesti, otetaan lähtökohdaksi tontin luontaiset ominaisuudet, maalajit ja kasvit ja suunnitellaan piha sen suomien mahdollisuuksien puitteissa.
Olemassa olevaa puustoa ei kannata kaikkea kaataa, vaan jätetään osa omille paikoilleen ja suojataan ne rakentamisen ajaksi. Näin paitsi säästetään kuluissa kasveja ostettaessa, saadaan pihaan myös mukavasti varjostavaa kasvillisuutta heti kesän ensimmäisestä grillaustuokiosta alkaen.
Jos tontilla täytyy tehdä paljon töitä, jotka vaikuttavat korkoasemiin, voi hieman pienempiä puita ottaa talteen ja istuttaa uudelleen maarakennustöiden jälkeen. Samoin menetellään muiden tontilla jo olevien materiaalien suhteen. Tontilla olevia ja kaivutöiden yhteydessä löytyviä kivenlohkareita voi käyttää viherrakentamisessa; niistä voi tehdä astinkiviä tai istuimia, käyttää polkujen rajaamiseen, rakentaa kivipuutarhan tai käyttää vaikkapa katseenvangitsijana tai rajaajana tontilla.
Tontin omaa maaperää kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Hiekka on hyvä materiaali paitsi viherrakentamisen pohjatöihin, sitä voi käyttää myös kasvualustaseoksissa kasveille, jotka vaativat vettä läpäisevää maata ja lämpöä. Saveakin voi hyödyntää; siitä saa hyvän pohjan vaikka pihan vesiaiheelle.
Materiaalit läheltä ja lähelle
Jos ei aivan kaikissa, niin ainakin suurimmassa osassa piharakentamisista joudutaan joka tapauksessa käyttämään muita kuin omalta tontilta löytyviä materiaaleja ja myös kuljettamaan maamassoja pois. Materiaaleja tilatessa on syytä miettiä mistä niitä tilaa. Esimerkiksi kasveja tilatessa on tärkeää miettiä niiden alkuperää. Suomessa kasvatetut ja Suomen oloihin tottuneet kasvit kestävät parhaiten täkäläisiä olosuhteita.
Oli kasvi mikä tahansa ja mistä tahansa, täytyy varmistua siitä, että istutetaan oikea kasvi oikeaan paikkaan. Näin säästytään monelta harmilta tulevaisuudessa. Viherrakentamisen materiaalia hankkiessa kannattaa suosia kierrätystä ja kotimaisia tuotteita, näin toimitaan ekologisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti.
Jos pihalta joudutaan kaatamaan puustoa, voi sen hyödyntää polttopuuna, rakennusmateriaalina tai esimerkiksi katteena istutusten alla. Katteiden käytöllä vähennetään kastelun ja kitkemisen tarvetta, joten pihasta tulee myös helppohoitoisempi. Kestävän rakentamisen apuna kannattaa käyttää asiantuntevaa suunnittelijaa ja rakentajaa.
Kuluttajan on myös yhä helpompaa löytää kestävän kehityksen mukaisesti toimiva viheralan toimija, kun Viherympäristöliiton jäsenyritykset allekirjoittivat viheralan eettiset pelisäännöt ja sitoutuivat kestävän ympäristörakentamisen kriteereihin Viherpäivillä Jyväskylässä 2017.
Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet, kun:
- selvitetään perusteellisesti suunnittelu- ja rakennuskohteen ympäristön lähtökohdat
- suositaan kotimaista alkuperää olevaa kasvillisuutta ja Suomessa luonnonvaraisesti esiintyvää kasvillisuutta
- kasvillisuuden monimuotoisuuden suosiminen ja kehittäminen
- pyritään säilyttämään luonnontilaista ympäristöä aina kun se on mahdollista
- hulevedet pyritään kuivattamaan luonnonmukaisin menetelmin (imeytys)
- suositaan kotimaisia rakennusmateriaaleja
- materiaalivalinnoissa painotetaan kestävyyttä ja elinkaariajattelua ja kierrätettävyyttä
- huomioidaan kohteeseen rajautuva ympäristö ja sen tarpeet
- pyritään säilyttämään olevaa maaperää aina, kun se on mahdollista
- pyritään hyödyntämään paikalla olevat maamassat samalla paikalla
- suunnitteluratkaisuissa huomioidaan yhteiskunnalliset, sosiaaliset ja terveydelliset näkökohdat
- valmiin kohteen hoitotarve pyritään minimoimaan
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Kukka- ja puutarhakaupan osaajiksi TTS:ssä – erilaiset polut, sama tutkinto
Kasvintunnistus on koukuttavaa salapoliisityötä
Perennat puutarhassa – perennaryhmien suunnittelu ei ole vaikeaa
Tiili osana vähähiilistä rakentamista
Vähähiiliset rakennuslevyt – kohti kestävää tulevaisuutta
Rakennusala isossa roolissa kiertotaloudessa
Luetuimmat
Uusimmat