Koivut ‒ niiden kasvattaminen ja menestyminen Suomessa

Kevään odotetuimpia ja seuratuimpia luonnontapahtumia on koivun puhkeaminen lehteen. Koivuun liitetään isänmaallisia tunteita ja osin varmasti tästä syystä Suomen luonnonsuojeluliiton ja Dendrologian seuran järjestämässä kansalaisäänestyksessä vuonna 1988 rauduskoivu (Betula pendula) valittiin Suomen kansallispuuksi. Koivu on pihlajan ja pajun ohella ensimmäisiä Suomessa kasvaneita puita jääkauden jälkeen. Edelleenkin koivu on ensimmäisiä puuvartisia kasveja, jotka alkavat kasvaa metsäpaloalueilla ja viljelemättömillä pelloilla.

Suomessa kasvaa kolme koivulajia, joilla on kuitenkin monia alalajeja ja muotoja. Meillä kasvaa raudus-, hies- ja vaivaiskoivu, jotka menestyvät koko maassa. Rauduskoivu kasvaa kuivilla ja valoisilla paikoilla. Hieskoivu (Betula pubescens) menestyy kosteassa ja varjoisassakin paikassa. Rauduskoivun lehdet puhkeavat hieskoivua aikaisemmin. Rauduskoivun lehdet ovat toissahalaitaisia eli lehden reunassa oleva hammastus muodostuu isoista hampaista joiden väliin jää pieniä hampaita. Lehden muoto on kolmiomainen ja pitkäkärkinen.

Rauduskoivun uudet versot ovat nystyräpintaisia ja talvehtivat silmut ovat kuivannäköisiä. Rauduskoivun runko on valkoinen, joka vanhemmiten kaarnoittuu ja saa pitkänsuuntaisia tummia juovia. Rauduskoivun kasvaa leveäksi puuksi ja useimmiten sen oksat riippuvat.

Koivu on Suomen suosituin pihapuu on. Se on näyttävä yksinäänkin, mutta sopii myös ryhmään istutettavaksi. Koivu kuluttaa runsaasti vettä; kuumana kesäpäivänä jopa 2000 litraa. Laajan, maan pinnassa kulkevan juuristonsa avulla koivu pitääkin hyvin puolensa. Pienellä pihalla muodostuukin helposti ongelmaksi se, että koivu haittaa muiden pihakasvien viihtyvyyttä.

Koivua pihalleen haaveilevalla on raudus- ja hieskoivun lisäksi muutama erikoisempi vaihtoehto valittavanaan. Rauduskoivu on tavallisista koivuista käytetympi, varsinkin sen riippamuodot. Rauduskoivun lehtierikoismuodot taalainkoivu, loimaankoivu, pirkkalankoivu ovat hyviä vaihtoehtoja pihapuuksi.

• Taalainkoivu (Betula pendula ’Dalecarlica’) on löytynyt Ruotsista Taalainmaalta. Sen lehdet ovat hyvin syväliuskaiset, miltei keskisuoneen ulottuen. Taalainkoivun oksat riippuvat. Menestyy vyöhykkeillä I-IV.
• Loimaankoivu (Betula pendula f. crispa) on nimensä mukaisesti löytynyt Loimaalta. Lehdet muistuttavat taalainkoivua, mutta eivät ole yhtä liuskoittuneet. Myös loimaankoivun oksat riippuvat. Tätä on edellistä paremmin saatavilla taimitarhoilta. Menestyy vyöhykkeillä I-V.
• Pirkkalankoivu (Betula pendula f. bircalensis) on löydetty Nokialta. Sen lehdet ovat isohampaiset matalaan liuskoittuneet. Menestyy vyöhykkeillä I-V.
• Punakoivu (Betula pubescens f. rubra) on hieskoivun punalehtinen muoto. Se menestyy vyöhykkeillä I-VIII. Toinen punalehtinen koivu, purppurakoivu, on rauduskoivun punalehtinen lajike ’Purpurea’. Se on kuitenkin edellistä arempi ja menestyy vyöhykkeillä I-III. Punalehtiset puut sopivat yksittäiseksi puiksi ja pihan katseenvangitsijoiksi erikoisuuksia haluavalle.
• Vaivaiskoivu (Betula nana) sopii kivikkojen kasviksi. Useimmat kivikkokasvit ovat kukassa ja parhaimmillaan keväällä ja alkukesällä. Vaivaiskoivu ruskavärityksessä sopisi kivikon syksyiseksi väriläiskäksi.
• Kyynelkoivu (Betula pendula ’Youngii’) on rauduskoivuun vartettu riippamuoto, josta tulee vanhemmiten leveä puu ja tarvitsee tilaa ympärilleen kauniin muodon esille pääsemiseksi. Menestyy vyöhykkeillä I-IV.

Tutustu lisää kasvuvyöhykkeisiin:

Puiden ja pensaiden kasvuvyöhykkeet - vyöhykekartta

Koivun istutuspaikka puutarhassa on syytä harkita tarkkaan. Onko sillä tilaa kasvaa isoksi puuksi? Koivua ei mielellään leikata. Jos sitä jostakin syystä on pakko leikata, sopiva leikkausajankohta on heinä-elokuussa. Kevätleikkausta ei suositella runsaan mahlavuodon vuoksi. Koivuja voi siirtää luonnosta pihalleen omasta metsästä tai saatuaan luvan metsänomistajalta. Taimi kannattaa valita paikalta, joka mahdollisimman hyvin vastaa niitä olosuhteita, jotka vallitsevat aiotulla istutuspaikalla. Sopiva siirtoajankohta on koivun ollessa hiirenkorvalla. Koivua käytetään rakennusmateriaalina ja polttopuuna. Keväisin saatavaa mahlaa käytetään terveysjuomana ja lehdistä valmistetaan teetä.

Katso koivut Kasvikortistossa