Kukkien kerääminen ja kuivaus

Omasta pihastaan voi kuivata ja kerätä mitä haluaa. Jos taas keräilee varpuja, oksia, sammalta tai vaikkapa jäkälää, on siihen aina kysyttävä lupa maanomistajalta.

Kuivakukat leikataan aina saksilla tai sekatööreillä poikki halutusta kohdasta. Jos kukka on sellainen, että se tekee uudet kukat päävarren lehtihangoista, niin kasvia ei saa katkaista maanpinnasta. Jos sen tekee, niin kasvi ei enää haaraudu eikä uusia kukkia tule (muun muassa ruiskaunokki, oppineidenkukka, olkikukka). Kukka, joka puolestaan tuottaa uusia kukkia lehtiruusukkeen keskeltä, voidaan leikata aivan maanpinnasta ja lisää kukkia kasvaa vierestä (esimerkiksi heinät, viuhkot, punatähkä).

Kerättäessä kukan kukkiminen on oltava aivan alkuvaiheessa; näin kukat eivät varise ja sillä on myös varaa aueta (kukka jatkaa kehittymistään vielä kuivatuksen aikana). Kuivaustavasta riippuen jätetään vartta kasviin.

Kukkien kuivaaminen ilmassa:

Parhaan kuivaustuloksen saa, kun kukat pystyy kuivattamaan niin nopeasti kuin mahdollista. Silloin ei myöskään ehdi syntymään hometta kasveihin. Kuivatus on tehtävä kuivassa tilassa, johon kosteus ei pääse. Asuinhuoneessakin voi kuivattaa kukkia, mutta oivallisia paikkoja kuivatukseen ovat pannuhuoneet, joissa lämpötila on +37ºC tienoilla. Kukkien värit säilyvät parhaiten, kun ne kuivataan pimeässä tai hämärässä. Auringonvalo haalistaa värit. Kuivatukseen kannattaa varata aikaa tarpeeksi, sillä kukkien kuivuminen voi kestää parikin viikkoa.

Kasvien kuivatus käy näppärästi, kun viritetään ensin naru huonetilan poikki tai lyödään nauloja seiniin sopivin välein.

• Yhteen kuivattavaan kimppuun ei kannata laittaa kovin montaa vartta. Jos kuivattavana on esimerkiksi iso kukka, kuten auringonkukka, riittää yksi/kimppu. Pienempiä kukkia voi laittaa viidestä kymmeneen kappaletta yhteen kimppuun.
• Kuivakukkakimput sidotaan kumilenkeillä. Kaksi kuivattavaa kimppua yhdistetään narulla kumilenkeistä ja kimput laitetaan roikkumaan alaspäin narulle siten, että kimput ovat molemmin puolin narua.

Kukkien kuivatus hiekassa:

Hiekassa kuivatettaessa yleensä kuivataan vain kukat, ei varsia. Käytettävä hiekka on hiekkapuhallukseen tarkoitettua hiekkaa. Karkeampilaatuisesta hiekasta kuivattaviin kasveihin ei jää pölyä. Jos hiekka on kosteaa, se kuivatetaan ensin. Hiekka kaadetaan kaukaloon tai laatikkoon, laitetaan kukat hiekkaan ja peitetään hiekalla. Kukat saavat olla kuivatuslaatikossa parisen viikkoa. Sen jälkeen kukat kaivetaan esiin ja puhdistetaan siveltimellä.

Kukkien kuivatus silikageelillä:

Tapahtuu kuten edellä kerrottu hiekassa kuivaaminen. Jos geeli on kosteaa, se tulee kuivata ennen käyttöönottoa.

Kukkien kuivaaminen painon alla:

Oletko koskaan kerännyt koulua varten herbaariota, kasviota? Samalla tavalla voit kuivata monia eri kasveja käytettäväksi esimerkiksi kortteihin tai tauluihin. Esimerkiksi syysvärityksessä oleva aronian oksa lehtineen näyttää upealta lasin alle laitettuna tai orvokin kuivatut kukat kortissa kontaktimuovilla suojattuna. Kuivaamiseen voit käyttää ihan sanomalehtipaperia ja painoksi kasata vaikka kirjoja.

Värien säilymistä voi edistää glyseriinivedellä ja hiuslakalla. Vesi koostuu yhdestä osasta glyseriiniä ja kolmesta osasta vettä. Glyseriinivesi imeytetään varsiin. Noin viikon ajan pidetään punaisia ja keltaisia oksia vedessä. Hiuslakalla säilötään marjoja, kanervaa sekä osmankäämiä. Värit säilyvät pitempään ja ovat pinnoiltaan kiiltävät.

Kuivattaviksi soveltuvat esimerkiksi päivänkakkara, huopaohdake, ruususuoho, maitohorsma, kanerva, siankärsämö, kannusruoho, seittitakiainen, pietaryrtti, kultapiisku, hevonhierakka, mustikan ja puolukan varvut, männyn kävyt, sammal, jäkälä, viljat, ikiviuhko, olkikukka, yrtit, auringonkukka, iäisyydenkukka, jänönputki, unikon siemenet, pellava, neidonkukan siemenet, helminukkajäkkärä, siperianampiaisyrtti ja humalan kävyt.

Kaikkia kasveja kannattaa yrittää kuivata ja kokeilla eri kuivaustapoja!

Kaipaatko kasveista lisää tietoa? Puutarha.netin Kasvikortistossaon tietoa ja kuvia jo yli 1400 kasvilajista ja -lajikkeesta.