• Etusivu
  • Kasvillisuus

Leppärousku (Lactarius sect. Deliciosi)

Tiina Painokallio
Päivitetty 08.11.2024
mushroom-3879363_1920

Sieni elelee männyn (männynleppärousku) ja kuusen (kuusenleppärousku) kaverina.

Vaikka nimestä voisi olettaa, leppärousku ei ole lepän seuralainen. Leppään viittaava nimi voisi tulla siitä, kun lepän sahattu pinta ja leppärouskun maitiasneste sekä jalan väri ovat samaa oranssia. Sieni on helppo tunnistaa oranssista väristä, mutta vaikea huomata, koska lakin pinta on vihertävä. Sienen maitiaisneste värjää sienen vioittuneet kohdat vihreiksi puolessa tunnissa. Kuivattu ja paleltunut sieni voi olla vihreä myös. Leppärouskua löytyy eniten Etelä- ja Keski-Suomessa, paikoitellen Pohjois-Suomesta.

Kuusikoista kannattaa näitä sieniä etsiskellä, sillä kuusenleppärouskut ovat yleisempiä. Ajankohta, jolloin leppärouskuja kannattaa metsästää, on heinäkuun alku-syyskuun loppu.

Leppärouskun tunnistaminen

Leppärouskua ei oikeastaan voi sekoittaa toisiin sieniin, sillä oranssi väri on hyvä tuntomerkki. Kuusenleppärousku on lakiltaan vyöhykkeinen ja vyöhykkeiden värit vaihtelevat harmaanvihertävän sekä punaruskean kanssa. Männynleppärouskun lakki on punaisen kellertävä, mutta siinä on vaaleita häivähdyksiä ja harvaan oranssinruskeita täplävyöhykkeitä. Männyn- ja kuusenleppärouskun on helppo tunnistaa myös sen puun mukaan, minkä vieressä se kasvaa.

Maitiaisneste on leppärouskuilla oranssia värjäten sienen vahingoittuneet alueet eri vaiheiden kautta vihreäksi. Heltat ovat oranssinpunaiset. Männynleppärouskun jalka on vaalea oranssinruskein laikuin. Kuusenleppärouskulla on taas oranssi jalka.

Leppärouskun käyttö

Leppärouskut ovat toukkien suosimia, varsinkin alkusyksystä sääskien toukat viihtyvät niissä. Loppusyksystä toukkia on vähemmän. Sienen vahingoittuneita osia ei tarvitse poistaa eikä sieni tarvitse kuin puhdistuksen ennen valmistusta.

Leppärouskua ei tarvitse ryöpätä, sen kirpeys häviää paistettaessa tai kastiketta tehdessä. Kuivattuna ne käyvät mausteesta tai sienikeiton kantavasta ainesosasta. Etikkasieninä leppärouskut säilyttävät värinsä parhaiten. Ennen pakastusta ne kannattaa nopeasti paistaa rasvattomalla kuumalla pannulla liikojen nesteiden poistamiseksi. Liotus ja liian pitkä paistamien sekä keittäminen hävittää sienen maun. Suolaaminenkin käy leppärouskujen säilömiseen. Lisäksi leppärouskuista voi valmistaa herkullista.

Ohje

Ohje

Syksyistä houkutusta ruokapöytään sienillä

Pohja:

100 g margariinia

2½ dl vehnäjauhoja

½ tl suolaa

1 tl leivinjauhoa

1 dl juustoraastetta 2 rkl maitoa/kermaa

Sekoita keskenään pehmeä margariini ja kuivat aineet sekä juustoraaste murumaiseksi seokseksi. Lisää neste ja sekoita taikina tasaiseksi. Ota taikinasta ¼ ja pyöritä siitä kaksi nauhaa. Kierrä ne punokselle. Levitä jauhotetun käden avulla taikina piirasvuoan pohjalle. Reunusta taikinapohja punoksella. Anna jähmettyä jääkaapissa n. 30 min. Paista sitten pohjaa 225º:ssa n. 15 min.

Täyte:

100 g meetvurstia

1 dl hienonnettua purjoa

1 dl sipulia

½ l mitä tahansa ruokasieniä

1 purkkia ranskankermaa

1 muna

2 dl juustoa

mustapippuria, suolaa, timjamia

Kuullota sipuli ja ruskista sienet kevyesti. Leikkaa meetvursti tai kinkku ohuiksi suikaleiksi. Sekoita ranskankermaan muna, mausteet ja juustoraaste. Levitä pohjan päälle ½ sienistä, meetvurstista/kinkusta ja sipulista. Tee toinen kerros samoin. Lisää täytteet. Paista vielä 225º:ssa alatasolla n. 20 min.

Kasvillisuus
sienet
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202112_74213.jpg
Autiotilat pienruokatuotannon keitaiksi
Moni kaupunkilainen haaveilee omakotitalon puutarhasta tai siirtolapuutarhan palstasta, jotta voisi tuottaa omia puutarhatuotteita kuten salaatteja, juureksia, omenia, marjoja ja raparperia. Varsinkin pääkaupunkiseudulla tästä ihanteesta tulee todella kallis harrastus. Usein unohdettu vaihtoehto on autiotila valmiine puutarhoineen – ja villiruokamahdollisuuksineen kuten villivihannekset, sienet ja marjat. Näitä hylättyjä pikkutiloja pihapiireineen on Suomen maaseutu pullollaan.
20076_5367.jpg
Maistuvat perunat ja vihannekset nyt avomaalta
Varhaisimmat, maaliskuun loppupuoliskolla istutetut perunat saatiin touko-kesäkuun vaihteen juhlapöytiin. Kesäkuun puolivälissä uusien perunoiden ja kasvisesikoisten esiinmarssi vauhdittuu rivakkaan tahtiin, kun huhtikuussa maahan laitettua satoa korjataan. Oman maan kesäsato ansaitsee tulla huomatuksi. Kannattaa keskittyä erityisesti makuihin nyt, kun erityismakujen aika on.
20179_50277.jpg
Lampaankääpä
Helposti löydettävä ja tunnistettava sieniTämä sieni on helppo löytää metsästä, eikä tunnistamisessakaan liene vaikeutta. Kääpiin kuuluvat myös vuohen- ja typäskääpä.
20084_10478.jpg
Kasvikset ovat nyt Sydänmerkki-tuotteita
Kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaan kasviksia eli vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400 - 500 grammaa päivässä. Kotimaiset Kasvikset ry on pukenut suosituksen muotoon Puoli kiloa päivässä. Näppituntumalla tämä määrä on kuusi kourallista. Lisäksi tulisi syödä muutama peruna. Keskimäärin suomalaiset syövät vain kolme ja puoli kourallista kasviksia päivässä. Yhteistä haastetta siis riittää saada kasvisten kulutus lisääntymään ja tällä tavalla samalla edistetyksi kansanterveyttä.– On todella merkittävä asia, että Suomen Sydänliitto on sisällyttänyt kasvikset Parempi valinta -sydänmerkin piiriin. Näin kuluttajat helpommin sisäistävät kasvisten olevan terveyttä edistäviä. Kasviksethan ovat suorastaan luonnon omia, funktionaalisia elintarvikkeita, Kotimaiset Kasvikset ry:n ravitsemusasiantuntija Päivi Jämsèn toteaa.Luontaisesti kasviksissa ei ole lisättyä suolaa, sokeria tai rasvaa. Sen sijaan kasvikset sisältävät runsaasti välttämättömiä ravintoaineita ja puolustuskykyä lisääviä ravintotekijöitä suhteessa vähäiseen energiamääräänsä. Lisäksi kasviksista saa nykyihmiselle tärkeää kuitua. Kasvisten käytön lisääminen on erityisen merkittävää painonhallinnassa ja monien elintapasairauksien ennaltaehkäisemisessä.
20087_12161.jpg
Kasvikset kuuma ruokateema
Sadonkorjuun runsauden äärellä Euroopan kasvistuotannon etujärjestön Freshfelin tekemän tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten kasvisten kulutuksesta. Kuulumme kasvisten syöjinä häntäpään maihin. Vain Liettuassa, Virossa ja Luxemburgissa väestö käyttää vähemmän kasviksia kuin suomalaiset. Meillä kasvisten kulutusluku on vain puolet kaikkien EU-maiden keskiarvosta.Vähäinen kasvisten käyttö on yksi oleellisimmista syistä kansanterveydellisiin ongelmiin Suomessa. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukuntakin suosittavat käyttämään kasviksia päivittäin vähintään 400 g. Kotimaiset Kasvikset ry on kiteyttänyt viestin helposti muistettavaan muotoon Puoli kiloa päivässä. Jäämme selvästi alle vähimmäissuositusten, jotka saisivat mielellään ylittyäkin.
20237_82591.jpg
Kukkien kerääminen ja kuivaaminen
Leikkoruusuja tulee kuivattua ja säilytettyä ilman sen kummempia pohdiskeluita, mutta kukkapenkeissä kasvaa muitakin kuivattaviksi sopivia kukkia. Myös luonnonkasvit kelpaavat kuivakukiksi siinä missä kuivaamistarkoitukseen kasvatetut kasvitkin. Kuivattuja kukkia voi käyttää koristeena sellaisenaan, muistona menneestä tai kertomassa kuluneesta kesästä. Voipa niitä käyttää vaikkapa askartelumateriaalinakin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton