Maanparannusta kasveilla

Rakentajan toimitus

Päivitetty 22.08.2018

Lupiinit

Jotta maa muuttuisi ilmavaksi ja ravinteikkaaksi, siihen tulisi lisätä syksyllä paljon orgaanisia aineksia. Maatunut lanta ja komposti ovat hyviä vaihtoehtoja, mutta erinomainen vaihtoehto on parantaa maata kasvattamalla siinä maan rakennetta ja koostumusta parantavia kasveja!

Vihanta- ja maanparannuskasvit jättävät maahan runsaasti eloperäistä jätettä, kuohkeuttavat kasvualustaa ja jopa lannoittavat. Hyvä maanparannuskasvi pystyy myös kilpailemaan rikkakasveja vastaan taimettumalla nopeasti ja kasvamalla niin tiheäksi, ettei rikoille jää elintilaa.

Monilla maanparannuskasveilla on vahva ja voimakas juuristo, joka pystyy tunkeutumaan tiiviiseenkin alustaan. Apiloiden, herneiden ja papujen juuristossa elävät nystyräbakteerit keräävät ilmasta typpeä. Maahan muokattaessa ravinteet vapautuvat muidenkin kasvien käyttöön!

Maanparannuskasvia kannattaa viljellä 3–5 vuoden välein samalla lohkolla. Pienessä puutarhassa, jossa ei ehkä ole tilaa vuorottelulle, voi kokeilla sekaviljelyä; esimerkiksi veriapilaa kaalien riviväleissä. Kasvusto muokataan maan pintakerrokseen myöhään syksyllä tai varhain keväällä.

Viherlannoitus hyvä puutarha-apulainen silloin, kun ei ehdi tai voi viljellä mulloksella olevaa maata!

Esimerkiksi persianapila, veriapila, kelta- ja sinilupiini sekä hunajakukka ovat tavallisimpia puutarhan vihantakasveja. Muita näyttäviä maisemointi- ja maanparannuskasveja ovat auringonkukka, pellava, kehäkukka, peltotattari, keltasinappi, egyptinapila ja maa-apila.

Muita hyviä kasveja maanparannukseen:

Hunajakukka - Nopeakasvuinen, hyvä mesikasvi
VINKKI! Voidaan kylvää myös loppukesällä esimerkiksi maahan, josta peruna nostettu --> estää loppukauden rikkaruohottumisen.
Lupiinit - Erinomainen ravinneköyhän maan parantaja ja typen kerääjä
VINKKI! Savimaille sinilupiinia
Sarviapila - Vanha rohto- &ravintokasvi, jota voi käyttää sinimailasen tapaan. Sen lehdistä ja kukista voi valmistaa teetä.
Sinimailanen - Voimakas juuristo, hyvä mesikasvi, voi talvehtia
VINKKI! Kasvustoa voi käyttää lisäravintoaineena kuivattuna lehtivihreäjauheeksi
Virnat - Nopeakasvuisia typenkerääjiä

Huomio

Viherlannoituskasvit = maanparannuskasvit

Hoitavat maata
Parantavat maan rakennetta muuttamalla sitä muruisemmaksi
Lisävät humusta, hyödyllistä eloperäistä massaa
Tiheänä kasvustona tukahduttavat rikkakasveja
Houkuttavat pölyttäjiä
Kaunistavat maisemaa
Typensitojakasvit (esim. apilat ja palkokasvit) lisäävät maan typpivaroja
Voi kylvää sekä haja- että rivikylvönä
Väriloisto sopii kasvimaan lisäksi kukka- ja yrttimaille, pihapiirin laidoille, marjapensaitten väliin, omenapuiden aluiselle jne.
Muokataan maahan myöhään syksyllä tai varhain keväällä

Lue lisää maanparannuksesta:

Maanparannuksella vahva kasvu
Tee kasveillesi hyvä kasvualusta
Mihin kompostimultaa käytetään?

Puutarha.netin Keskustelupalstalta löytyy myös runsaasti asiaa viherlannoituksesta ja siihen liittyvistä asioista. Lue ja kerro kokemuksistasi!

Kasvillisuus

kasvualusta

komposti

Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kasvillisuus

Rahkasammal – tulevaisuuden kasvualusta

Soiden pinnalla kasvavasta rahkasammalesta voidaan valmistaa puutarhaviljelyyn nykyaikaisia kasvualustoja. Nämä kasvualustat ovat ominaisuuksiltaan samoja tai parempia kuin muut tunnetut kasvualustat. Sammalen vedenpidätys- ja kasvien juurille välttämätön ilmatila on paras mahdollinen niin ammatti- kuin harrastekäytössä. Sammalesta tehdyt kasvualustat eivät homehdu muiden kasvualustojen tavoin. Sammalen nostoon soveltuvat kitusuot, joilla ei ole taloudellista tai luonnonsuojelullista arvoa. Nostettu suoalue uudistuu entiselleen 25–30 vuodessa. Sammalen nostosta ei aiheudu haitallisia ilmasto- ja vesistöpäästöjä.

Kasvillisuus

Uutta Orkideoille!

Orkideat kasvavat luonnossa useimmiten kiinnittyneinä puiden oksistoihin. Osa niistä kasvaa sammaleisten kivien päällä tai maanpinnan kevyessä humuksessa. Hyvin harva trooppinen laji on selkeästi maaorkidea. Siksi niiden kasvualustaksi ei sovellu tavanomainen multa.Erilaiset orkideat tarvitsevat erilaiset kasvualustat. Joidenkin orkidealajien juuret viihtyvät nopeasti kuivahtavassa alustassa, toisten tasaisessa kosteudessa. Paksujuurisille lajeille tarvitaan karkeampaa kasvualustaa kuin ohutjuurisille.

Kasvillisuus

Musta, makea ja aromikas karhunvatukka

Karhunvatukka (Rubus fruticosus)on vatukoihin kuuluva kasvi, joka tuottaa mustia, marjan tapaisia hedelmystöjä (koostuvat monesta pienestä yhteen kasvaneesta luumarjasta). Karhunvatukoita on monia eri lajikkeita ja useita, toisiaan muistuttavia eri lajeja. Useimmat lajikkeet menestyvät vain eteläisessä Suomessa ja niitä kasvatetaan usein kasvihuoneissa. Nykyään on kehitetty myös kestäviä lajikkeita, jotka menestyvät meillä ulkonakin; mm. Siperialainen karhunvatukka sekä karhunvatukka `Sonja`. Siperialainen karhunvadelma(Rubus allegiensis)menestyy taimistojen mukaan jopa V-vyöhykkeellä.Ps. Varsinkin Yhdysvalloissa on kehitetty erilaisia vatukkalajien risteymiä; esimerkiksi ulkomailla paljon viljelty boysenmarja on samaa alkuperää.