• Etusivu
  • Kasvillisuus

Maanparannusta kasveilla

Rakentajan toimitus
Päivitetty 22.08.2018
20136_35296.jpg

Lupiinit

Jotta maa muuttuisi ilmavaksi ja ravinteikkaaksi, siihen tulisi lisätä syksyllä paljon orgaanisia aineksia. Maatunut lanta ja komposti ovat hyviä vaihtoehtoja, mutta erinomainen vaihtoehto on parantaa maata kasvattamalla siinä maan rakennetta ja koostumusta parantavia kasveja!

Vihanta- ja maanparannuskasvit jättävät maahan runsaasti eloperäistä jätettä, kuohkeuttavat kasvualustaa ja jopa lannoittavat. Hyvä maanparannuskasvi pystyy myös kilpailemaan rikkakasveja vastaan taimettumalla nopeasti ja kasvamalla niin tiheäksi, ettei rikoille jää elintilaa.

Monilla maanparannuskasveilla on vahva ja voimakas juuristo, joka pystyy tunkeutumaan tiiviiseenkin alustaan. Apiloiden, herneiden ja papujen juuristossa elävät nystyräbakteerit keräävät ilmasta typpeä. Maahan muokattaessa ravinteet vapautuvat muidenkin kasvien käyttöön!

Maanparannuskasvia kannattaa viljellä 3–5 vuoden välein samalla lohkolla. Pienessä puutarhassa, jossa ei ehkä ole tilaa vuorottelulle, voi kokeilla sekaviljelyä; esimerkiksi veriapilaa kaalien riviväleissä. Kasvusto muokataan maan pintakerrokseen myöhään syksyllä tai varhain keväällä.

Viherlannoitus hyvä puutarha-apulainen silloin, kun ei ehdi tai voi viljellä mulloksella olevaa maata!

Esimerkiksi persianapila, veriapila, kelta- ja sinilupiini sekä hunajakukka ovat tavallisimpia puutarhan vihantakasveja. Muita näyttäviä maisemointi- ja maanparannuskasveja ovat auringonkukka, pellava, kehäkukka, peltotattari, keltasinappi, egyptinapila ja maa-apila.

Muita hyviä kasveja maanparannukseen:

Hunajakukka - Nopeakasvuinen, hyvä mesikasvi
VINKKI! Voidaan kylvää myös loppukesällä esimerkiksi maahan, josta peruna nostettu --> estää loppukauden rikkaruohottumisen.
Lupiinit - Erinomainen ravinneköyhän maan parantaja ja typen kerääjä
VINKKI! Savimaille sinilupiinia
Sarviapila - Vanha rohto- &ravintokasvi, jota voi käyttää sinimailasen tapaan. Sen lehdistä ja kukista voi valmistaa teetä.
Sinimailanen - Voimakas juuristo, hyvä mesikasvi, voi talvehtia
VINKKI! Kasvustoa voi käyttää lisäravintoaineena kuivattuna lehtivihreäjauheeksi
Virnat - Nopeakasvuisia typenkerääjiä

Huomio

Huomio

Viherlannoituskasvit = maanparannuskasvit

  • Hoitavat maata
  • Parantavat maan rakennetta muuttamalla sitä muruisemmaksi
  • Lisävät humusta, hyödyllistä eloperäistä massaa
  • Tiheänä kasvustona tukahduttavat rikkakasveja
  • Houkuttavat pölyttäjiä
  • Kaunistavat maisemaa
  • Typensitojakasvit (esim. apilat ja palkokasvit) lisäävät maan typpivaroja
  • Voi kylvää sekä haja- että rivikylvönä
  • Väriloisto sopii kasvimaan lisäksi kukka- ja yrttimaille, pihapiirin laidoille, marjapensaitten väliin, omenapuiden aluiselle jne.
  • Muokataan maahan myöhään syksyllä tai varhain keväällä
Lue lisää maanparannuksesta:

Maanparannuksella vahva kasvu
Tee kasveillesi hyvä kasvualusta
Mihin kompostimultaa käytetään?

Puutarha.netin Keskustelupalstalta löytyy myös runsaasti asiaa viherlannoituksesta ja siihen liittyvistä asioista. Lue ja kerro kokemuksistasi!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20202_62562.jpg
Tee se itse hyönteishotelli
"1.4.2020 käynnistyvä Hyönteishotellit2020-kampanja kannustaa suomalaisia pystyttämään hyönteishotelleja omistamilleen pihoille, parvekkeille ja poluille. Kampanja on osa YK:n kansainvälistä kasvinterveysvuotta, ja sen taustalla on huoli maailmanlaajuisesta hyönteiskadosta: ilman sopivia majapaikkoja koloissa pesivät pölyttäjät eivät selviydy eivätkä lisäänny, jolloin ruokakasvit katoavat."Lähde: Maa- ja metästalousministeriön tiedote.
20231_80610.jpg
Tunnetko kukkivat huonekasvisi? Tutustu köynnös- ja amppelikasveihin
Kasveilla lisäät kotisi viihtyvyyttä. Viherkasvien ohella kukkivat ruukkukasvimme palkitsevat hoitajansa ihastuttavilla kukillaan. Tunnetko kukkivat kasvit? Osaatko hoitaa niitä? Kukkivien huonekasvien kolmannessa osassa esittelemme köynnöstäviä, säleikköön ja amppeliin sopivia kasveja.
20236_78660.jpg
Puutarhaa uhkaavien tuholaisten ja tautien torjunta
Puutarhurin sato ja kukkien kauneus uhkaavat helposti jäädä kasveja vaanivien tuholaisten ja tautien kanssa toiseksi. Tautien ja tuholaisten torjunta on kovaa työtä, kun haluaa maksimoida terveen ja runsaan sadon omassa puutarhassaan. Onneksi luonnossa elää myös luonnostaan jo monia apureita. Tuholaisten vihollisia ovat muun muassa leppäkertut, lehtilude, karhukaisen toukka, loispistiäinen, sammakko, sisilisko, päästäinen ja linnut.
20239_83129.jpg
Miten torjua kirvoja? Asiantuntija vastaa
Kesällä pihallamme oli ensimmäistä kertaa kirvoja useassa paikassa. Lumipalloheisi oli kauttaaltaan kirvojen valloittama, samoin kormoskukka. Kuitenkin molemmat kukkivat runsaasti. Miten pystyy estämään kirvojen tulon? Yritin häätää niitä poistamalla kaikki varret, missä kirvat olivat, mutta huonolla menestyksellä.
20237_82670.jpg
Kompostoimalla säästät jätelaskussa
Uuden jätelain kaatopaikkakielto astui voimaan 1.1.2016. Sen jälkeen kaatopaikalle ei ole saanut enää päätyä mitään orgaanista ainesta. Pientaloasujien biojätteiden käsittelytavat vaihtelevat kunnittain. Kotikompostointi on aina taloudellinen ja ympäristöystävällinen tapa biojätteiden käsittelyyn.
202312_83340.jpg
Syökö rusakko tammea? Asiantuntija vastaa
Meillä on noin 120 cm korkuinen tammi, jonka olemme joka syksy suojanneet pihapiirissämme viihtyviltä rusakoilta. Onko suojaaminen tarpeellista eli syökö rusakko tammea?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton