• Etusivu
  • Kasvillisuus

Rahkasammal – tulevaisuuden kasvualusta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 16.02.2023
20232_80868.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Soiden pinnalla kasvavasta rahkasammalesta voidaan valmistaa puutarhaviljelyyn nykyaikaisia kasvualustoja. Nämä kasvualustat ovat ominaisuuksiltaan samoja tai parempia kuin muut tunnetut kasvualustat. Sammalen vedenpidätys- ja kasvien juurille välttämätön ilmatila on paras mahdollinen niin ammatti- kuin harrastekäytössä. Sammalesta tehdyt kasvualustat eivät homehdu muiden kasvualustojen tavoin. Sammalen nostoon soveltuvat kitusuot, joilla ei ole taloudellista tai luonnonsuojelullista arvoa. Nostettu suoalue uudistuu entiselleen 25–30 vuodessa. Sammalen nostosta ei aiheudu haitallisia ilmasto- ja vesistöpäästöjä.

Suomen suopinta-ala on noin 9 miljoonaa hehtaaria, josta kitusoita on 800 000 ha. Kitusoita ovat alueet, joissa metsän kasvu on olematonta ja turvekerroksen paksuus on tyypillisesti alle metrin. Kitusuollakin rahkasammal kasvaa normaalisti eli elävän rahkan paksuus on noin 30 cm. Jos tämä kerros poistetaan, uusiutuminen tapahtuu täysin 25–30 vuodessa. Tällaisia nostokelpoisia rahkasuoalueita on 280 000 ha. Rahkasammalmassa kasvaa vuosittain 3–5 tn/ha, josta saadaan noin 110 kuutiometriä kasvualustaa. Nostokelpoisen elävän sammalen elinkaaren pituus on 2–3 kertaa nopeampi kuin metsän kasvu. Sammaltuotantoalueita ei saa kuivata, vaan alue on mieluummin ennallistettava tukkimalla mahdolliset ojitukset, jolloin suo ennallistuu nopeasti ja kasvaa rahkaa parhaiten. Rahkan nostosta ei aiheudu vesistö- ja ilmastopäästöjä.

Luonnonvarakeskus (LUKE) Piikkiössä aloitti v. 2009 perusselvitykset ja tuotantotutkimukset elävän rahkasammalen soveltumisesta kasvualustaksi nykyaikaisessa kasvihuoneviljelyssä. Suon pinnalta otettiin 30 cm:n kerroksesta isoja paakkuja, jotka kuivattiin kasvihuoneessa ja lopuksi murskattiin puuhakettimella. Murskattu sammal seulottiin käyttötarkoituksen mukaisiin hiukkaskokoihin isojen kasvihuonekurkkujen tai taimien kasvatukseen. Kasvatustekniikoissa sovellettiin kasvuturpeen ja kivivillan viljelytapoja.

Tutkimustulokset olivat osin odotettuja, mutta monessa kohdin tuli todellisia yllätyksiä. Murskatun ja seulotun sammalen kasveille käyttökelpoisen veden pidätyskyky on yhtä suuri kuin kasvuturpeen, mutta kasvien hyvinvoinnin kannalta oleellinen ilmatila on hyvin suuri, mistä syystä sammalta ei voi koskaan kastella liikaa, jos liikavesi voi valua sammalesta pois. Taimikasvatustulokset olivat useimmin parempia kuin millään muulla kasvatusalustalla. Isojen kurkkukasvustojen sadot olivat yhtäläiset perinteisiin kasvualustoihin verrattuna, kun kastelurytmitystä tihennettiin vastaamaan vedenpidätysominaisuuksia. Ensimmäinen todellinen yllätys oli rakenteen hyvä säilyminen yli kaksi kasvukautta. Ihanteellinen seulotusta sammalesta valmistetun kasvualustan ominaispaino on 40–50 g/l, mikä on yllättäen sama kuin sammalen ominaispaino luonnontilaisen suon ylimmässä kerroksessa. Elävä sammalrakenne on kestävämpää maatumista vastaan kuin kasvuturve. Hyvin huomiota herättävä ero kaikkiin muihin orgaanisiin kasvualustoihin verrattuna on sammalen homehtumattomuus. Sammalella on luontaisia mekanismeja suojautua lahottajasieniltä. Tämä ominaisuus suojelee myös kasveja taimipoltteelta ja juuristotaudeilta. Kuivatustekniikalla parannettua homeiden ja tautien torjuntamekanismia osataan jo nyt hyödyntää merkittävästi tutkimusolosuhteissa ja varmasti lähivuosina myös käytännön viljelyssä.

Rahkasammal on ihanteellinen ja monipuolinen kasvualustamateriaali käytännössä kaikkiin viljelymenetelmiin niin ammatti kuin harrastetuotannossa. LUKE:lla ja VTT:llä oli yhteinen tutkimus- ja tuotekehityshanke (2013–2014) kiinteiden viljelylevyjen ja ruukkujen valmistuksessa vaahtorainaustekniikalla. Tällä tekniikalla voidaan valmistaa niin pieniä taimipaakkuja kuin suuria viljelylevyjä, joissa kasvattaminen on yhtä tehokasta ja helppoa kuin perinteisessä kasvuturpeessa tai kivivillassa ilman homehtumis- ja tautiriskiä. Sammal soveltuu myös ihanteellisesti sellaisenaan sopivasti seulottuna ja peruslannoitettuna kaikkiin perinteisiin irtoturpeen kasvatusmenetelmiin. Rahkasammal soveltuu myös huonompilaatuisten kasvualustojen kuten kompostimultien ja tumman sekä vaalean turpeen rakenteen parantajaksi, jolloin saavutetaan parantuneita vedenpidätysominaisuuksia ja homeen sekä taudinestovaikutuksia. Rahkasammal on ensimmäinen aidosti kierrätyskelpoinen kasvualusta, jonka valmistus ei rasita millään tavoin ympäristöä tai ilmastoa.

Suomi on erikoisasemassa Länsi-Euroopassa sammalen tuotantoon soveltuvien soiden suhteen. Kasvuturvetta nostetaan Suomessa noin miljoona kuutiometriä vuodessa. Saman määrän sammalkasvualustan jatkuvaan tuotantoon ilman että suot koskaan häviävät tarvitaan vain 15 000 ha, sillä miljoonan kuution vuosittainen nostoala on 300 ha. Tämä yhteispinta-ala on vain 5 % sammalen nostoon soveltuvasta kitusuon pinta-alasta. Laskennallisesti meidän sammaltuotantokapasiteetti on 20 kertainen verrattuna nykyiseen kasvuturpeen nostomääriin, jolloin tätä kasvualustaa riittää tulevaisuudessa myös merkittävään vientiin ilman soiden häviämistä.

Professori (emeritus) Risto Tahvonen, Piikkiö

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20224_77984.jpg
Millä säällä voin öljytä terassin tai terassikalusteet?
Terassin ja terassikalusteiden öljyämiskausi alkaa olla käsillä, mutta millaisella säällä ja missä olosuhteissa saat parhaimman lopputuloksen? Sää vaikuttaa varmasti ja hyvä lopputulos on ilmoista kiinni.
202111_73621.jpg
Savipihalle soveltuvat puut?
Savimaan työstäminen puutarhassa on haastavaa, kovaa työtä ja vaatii kärsivällisyyttä. Kasvualustana savi on tiivis ja kylmä. Talvella maahan sitoutunut vesi jäätyy ja keväällä routiessaan savimaa voi vahingoittaa ja katkoa kasvien juuria. Savimaa myös lämpiää hitaammin kuin hiekkaisemmat maalajit ja kuivuessaan savi muuttuu kovaksi ja halkeilevaksi. Huonoista puolistaan huolimatta savimaa on vettä pidättävä, ravinteikas maalaji, jonka parhaat puolet saa esiin maanparannuksella.
202111_73540.jpg
Jättipoimulehti ja rusopajuangervo - uhka vai mahdollisuus?
Lukija kysyy: "Ajattelin istuttaa rusopajuangervo aidanteen eteen jättipoimulehtiä estämään ensin mainitun leviämistä. Onko se hyvä idea?"
20149_40848.jpg
Tunnetko haperot?
Haperot viihtyvät kaikkiallaNämä erinomaisiksi luokitellut ruokasienet viihtyvät kaikkialla Suomessa, kaikenlaisissa metsissä sekä puustoisissa pihapiireissä. Haperot ovat runsassatoisia satokauden ulottuessa heinäkuulta syyskuulle.Haperoita on helpohko löytää kirkkaiden ja kiiltävien lakkiensa puolesta sammalen, ruohon ja pudonneiden lehtien seasta. Tosin auringonpaiste ja sade saattavat haalistaa lakin väriä.Ps. Haperot muistuttavat rouskuja sillä erotuksella, että haperoissa ei ole maitiaisnestettä!
20228_79373.jpg
Tuija-aita kokonaan vaihtoon vai ihmepelastus? Asiantuntija vastaa
Muutimme viime vuonna alkusyksystä omakotitaloon ja pihaa on kiitettävästi pari tuhatta neliötä. Edelliset asukkaat ovat todella rakastaneet kasveja ja kaikenlaista kasvaa siellä täällä. Aika reipasta siistimisleikkausta sai jo syksyllä harrastaa ja nyt kevään myötä homma jatkuu. Harmaita hiuksia aiheuttaa pihan melko keskellä sijaitseva "terassilaituri", jota ympäröi rehevä tuija-linnake. Tuijat on kasvatettu kahteen riviin neliön malliin ja neliön vastakkaisilla sivuilla on kulkuaukot. Tuijien oksat rehottavat tupsuina aidassa ja siellä täällä on myös pidempiä ulkonevia oksia. Kaiken kukkuraksi tuijien latvat on leikattu poikki niin, että kun aluetta katsoo ylemmältä terassilta, niin päällä näkyy kaksi riviä katkaistuja latvoja noin 7 cm varrella ja näiden tuijarivien välinen tyhjyys. Mitä tehdä?
20235_81624.jpg
Mikä aitakasvi sopii perennoiden lähelle? Asiantuntija vastaa
Haluaisin pihallemme muotoonleikattavan pensasaidan, jonka eteen voisi perustaa perennapenkin. Onko olemassa sellaista aitakasvia, joka olisi sen verran syväjuurinen ettei häiritsisi perennoiden kasvua? Tarkoituksena olisi istuttaa kookkaita aurinkoisen paikan perennoja kuten punatähkää, sinipiikkiputkea ja talvetettuja dahlioita, ei siis pelkkiä maanpeiteperennoja.Paikka, johon aita tulisi, on aurinkoinen ja melko kuiva ja paahteinen, mutta kasvualustaa on yli 50 cm ja se on muokattavissa. Toiveena on, että pensasaidasta saisi 1,5–2 m korkean ja se olisi joku muu kuin orapihlaja. Piha on vyöhykkeellä 1b.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton