• Etusivu
  • Kasvillisuus

Mansikan pääsato käynnissä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 22.03.2013
20077_5575.jpg

Kuva: Arto Rantanen / Puutarhaliiton kuva-arkisto

Kuhina mansikkapelloilla alkanut


Mansikan pääsatokauden alkua joutui tänä vuonna odottamaan tavallista pidempään. Näin kävi aikaisesta kevään tulosta huolimatta. Vaikka kesäkuussa oli lämpimiä hellepäiviä, mukaan mahtui myös viileitä jaksoja. Nyt satokausi on kuitenkin täydessä vauhdissa Etelä-Suomen rannikkoalueilla, ja maan keskiosissa pääsatokausi on alkamassa. Maamme pohjoisosissa pääsatokausi käynnistyy heinäkuun toisella viikolla, kertoo toiminnanjohtaja Hannu Salo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta.

Etelä-Suomi muuta maata aikaisemmassa


Mansikan kypsymisessä on tänä kesänä tavallista suurempia alueellisia eroja. Lounais-Suomessa ja Etelä-Suomen rannikkoalueilla lumipeite ja routa olivat lähes olemattomia. Kun kevään lämpimät päivät vauhdittivat mansikan kehitystä, sadonkorjuuseen päästiin siellä muuta maata aikaisemmin.

Laadultaan kesän mansikkasato on hyvä. Useimmilla alueilla on saatu riittävästi vettä ja aurinkoa, jotka yhdessä ovat kypsyttäneet mansikat suuriksi ja mehukkaiksi.

Mansikan kokonaissatomäärään lievät talvivauriot
eivät ole juuri vaikuttaneet.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto arvioi, että ammattiviljelmiltä kerätään tänä vuonna 11–13 miljoonaa kiloa mansikkaa, mikä vastaa lähes normaalia satomäärää. Siitä riittää viisi litraa mansikkaa jokaista suomalaista kohti. Tästä kolmannes kulutetaan tuoreeltaan ja loput pakastetaan tai säilötään muilla tavoin.

Säilytä ja pakasta oikein


Jos pakastettavat marjat poimii itse, ne kannattaa kerätä ilman kantaa, mikä vähentää marjojen käsittelyä kotona. Herkkänä marjana mansikka ei kestä kovaa käsittelyä, pitkää säilytystä tai korkeaa lämpötilaa poiminnan jälkeen. Mansikka tulisi tarjoilla, säilöä ja pakastaa mahdollisimman tuoreena, silloin kun marja on parhaimmillaan.

Polka ykköslajike


Viljellyin mansikkalajikkeemme on vuosi vuodelta suosiotaan kasvattanut makea Polka, jota on jo yli puolella viljelyalasta. Kakkos- ja kolmostilalla ovat aikaiset lajikkeet Honeoye ja Jonsok. Mansikkaa tuotetaan vuosittain noin 12–13 miljoonaa kiloa yhteensä 1770 tilalla ja 3450 hehtaarin pinta-alalla.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20225_78219.jpg
Bokashointi onnistuu myös ulkona: kokeile bokashoida puutarhajätteet
Kasvihuoneesta, viljelypalstoilta ja lavakauluksista tulee paljon viherjätettä, joka on yhtä lailla arvokasta kuin biojätteet konsanaan. Sitä ei vain heti tule hoksanneeksi. Viherjätteet ja nurmikkosilput voi bokashoida näppärästi BioProffan ilmatiiviissä Bokashisäkissä.
20237_82683.jpg
Kompostorilla on väliä
Hyvä komposti ei synny vahingossa. Hajottajaeliöillä on kompostin olosuhteiden osalta tarkat vaatimukset. Tehokkaan kompostoitumisen perusvaatimukset ovat hapen ja ravinteiden riittävä saanti sekä sopiva kosteus ja lämpö. Kompostointi on tehtävä asiallisesti, eikä siitä saa aiheutua haittaa ympäristölle.
Perhe nauttii täydellisestä pihasta ja puutarhasta.
Piha kuntoon OSA 6/6: Miltä pihasi nyt näyttää? Katse kokonaisuuteen
Uudet kiinteistön omistajat - ja jotkut jo pidempäänkin sillä asuneet - kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa Piha kuntoon -artikkelisarja, jonka kuudennessa ja viimeisessä osassa tarkastelemme pihaa kokonaisuutena. Mitä vielä pitäisi tehdä?
Tomaatti on värikäs suosikki ruokapöytään
Tomaatin punainen kutsu: väri, jolla on historia ja vaikutus
Tomaatti kuuluu kasvisten viiden värin jaottelussa punaisen eli vahvan voimavärin ryhmään. Tomaatin väri sykähdytti ihmisiä jo ennen kuin oli tieteellisiä tuloksia värien vaikutuksesta elintoimintoihin. Niinpä ranskalaiset ja italialaiset kutsuivat tomaattia alkujaan nimillä lemmenomena ja kultaomena, pomme d'amour ja pomodoro.
20231_51858.jpg
Orkideat hurmaavat suomalaiset – mutta moni heittää ne kukinnan jälkeen pois: Näin hoidat orkideoita oikein
Lähes joka kolmannella suomalaisella on kotonaan orkideoita. Orkidea on naisten suosikkikukka ja miehistäkin joka kolmas haluaisi itselleen orkidean. Kukinnan jälkeen joka kolmas kuitenkin heittää orkidean pois, vaikka sen voisi kukittaa kotona uudelleen. Tämä selviää kuluttajakyselystä, johon vastasi 1000 suomalaista.
20228_79410.jpg
Tuija-aidan istutus ja kastelu ‒ Asiantuntija vastaa
Olemme istuttaneet uuden omakotitalon pihaan tuija-aidan ja tuntuu, että olemme ihan hukassa kuinka paljon noita pitäisi kastella. Nyt on vielä ollut todella kuumaa ja kuivaa. Ensimmäiset muutamat viikot kasteltiin joka päivä reilusti juurille, mutta osa tuijista tuntuu kuivuvan latvoista ja osa oksista on haalistuneet, etenkin niiltä osin mitä ovat auringossa.Ostimme kosteusmittarin, joka näyttää, että tuijien multa olisi kostean ja märän vaiheilla joka paikassa. Joten muutaman päivän nyt olemme ottaneet vähän rauhallisemmin kastelun kanssa. Mutta silti tuntuu, että ne vain kuivuvat kuivumistaan. Mikä neuvoksi? Jatketaanko reilua, jokapäiväistä kastelua vai otetaanko rauhallisemmin ja kastellaan reilummin esimerkiksi joka toinen päivä tai harvemmin? Meillä ei ole kuorikatteita tuijien juurilla, kannattaisiko se?
202211_80306.jpg
Milloin lehmuksen voi leikata? Asiantuntija vastaa
Pihamme lehmus on kasvanut liian kookkaaksi ja varjostavaksi. Miten ja milloin se kannattaisi leikata?
20242_83414.jpg
Rakenna helppo vesiaihe pihalle
Vesiaihe piristää pihaa ja toimii iloisena katseenvangitsijana. Pienimmillään vesiaiheen voi rakentaa ruukkuun tai saaviin. Jos haluat isomman vesiaiheen ja olet valmis kaivupuuhiin, on valmisallas hyvä vaihtoehto.
Metsäpihan lannoitus
Metsäpihan lannoitus: miten ja milloin?
Kuvitellaan piha, joka on melko luonnontilainen; puolukoitakin saa poimia ihan tuvan rappusilta kurkottaen. Pihapiiriin on kuitenkin istutettu joitain koriste- ja hyötypensaita. Pitääkö istutetuille koriste- ja hyötypensaille antaa lannoitetta? Tai muulle piha-alueelle? Tontilla kasvaa myös mäntyjä ja piha vaihtuu miltei huomaamatta metsäksi.
1286_4049.jpg
Kasvimaan kevät
Näin tärkeä maanparannus onnistuuKasvimaan kevätmuokkauksen yhteydessä kannattaa maahan sekoittaa maanparannus-aineita. Laihoille hiekka- ja hietamaille sekä savisille maille käytetään maanparannukseen luonnonmukaisesti lannoitettua ja kalkittua turvetta. Turvetta levitetään 100-200 litraa/10 m².Happamassa maassa osa ravinteista sitoutuu vaikealiukoiseen muotoon, eivätkä kasvit pysty niitä käyttämään. Happaman maan lannoittaminen on siis rahan haaskausta. Sopiva puutarhamaan happamuus on pH 6-7. Peruskalkitukseen happamille maille suositellaan 40-100 kg puutarhakalkkia/100 m². Sopiva käyttömäärä puutarhan ylläpitokalkituksessa on 10-30 kg/100 m² Puutarhakalkkia. Happamuuden poisto savi- ja multamailla vaatii enemmän kalkkia kuin keveillä hiekka- ja hietamailla. Luonnonlannoitteita käytettäessä maa ei happamoidu samalla tavalla kuin väkilannoitteita käytettäessä.
202310_61646.jpg
Kannattaako pihasuunnitelma teettää ulkopuolisella?
Siinä missä itse helposti sortuu miettimään jonkin tietyn kukan väriä tai pihalaatan mallia, osaa pihasuunnittelija nähdä pihan kokonaisuutena. Hyvä suunnitelma luo perustan toimivalle pihalle.
20207_65901.jpg
Vadelmasadosta tulossa hyvä
Hedelmä- ja marjanviljelijäin liiton tiedotteen mukaan vadelmat ovat jo kypsyneet maan etelä- ja keskiosissa ja jatkaa nopeaa kypsymistään lähes koko maassa. Seuraavat viikot ovatkin vadelman pääsatokauden aikaa. Poimi vadelmat talteen talveksi!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton