• Etusivu
  • Kasvillisuus

Mansikka

Rakentajan toimitus
Päivitetty 06.05.2024
20226_268.jpg

(Kuva: Shutterstock)

Mansikka on keskikesän herkku. Sadon kypsyminen on jo hyvässä vauhdissa. Mansikkaa nimitetään yleisessä kielenkäytössä marjaksi, vaikka se itse asiassa on turvonnut kukkapohjus. Varsinaisia hedelmiä ovat mansikan pinnalla olevat siemenen näköiset pähkylät.

Mansikka kuuluu laajaan ruusukasvien (Rosaceae) heimoon. Luonnonvaraisia mansikkalajeja on löydetty eri puolilta maailmaa 11 lajia, näillä on kuitenkin runsas joukko alalajeja ja muunnoksia. Suomessa luonnonvaraisena kasvavat ahomansikka (Fragaria vesca), ukkomansikka(Fragaria moschata) ja harvinainen karvamansikka(Fragaria viridis).

Ahomansikkaon ollut merkittävä talousmarja vuosisadan vaihteessa. Sitä kerättiin ja säilöttiin omiksi tarpeiksi ja käytiin myymässä toreillakin. Hyviä kasvupaikkoja ahomansikalle oli syntynyt kaskeamisen seurauksena. Nykyään ahomansikkaa tapaa hakkuuaukeilla, tien ja ojanpientareilla. Satoa saadaan edelleen maisteltavaksi, mutta entisaikojen useiden litrojen satoja ei enää juurikaan löydä.

Ukkomansikkaa tavataan Etelä-Suomessa luonnonvaraisena. Usein se on kuitenkin viljelykarkulainen. Ukkomansikkaa on kasvatettu 1800-luvulla kartanoiden ja pappiloiden puutarhoissa. Ukkomansikka on yksineuvoinen, eli sen hede- ja emikukat ovat eri kukissa.

Karvamansikkaa esiintyy vain lounaisessa saaristossa. Monet kasvupaikat ovat olleet asuttuja ja laidunnettuja, mutta nämä perinnebiotoopit uhkaavat kasvaa umpeen. Myös risteytyminen ahomansikan kanssa yhkaa harvinaistuvaa karvamansikkaa.

Puutarhamansikka (Fragaria x ananassa) on syntynyt chilenmansikan (Fragaria chiloënsis) ja virginianmansikan (Fragaria virginiana) risteytyessä 1700-luvun alkupuolella.

Mansikka on ollut ahkeran jalostustyön kohteena ja maailmassa onkin viljelyssä tällä hetkellä yli 2 000 lajiketta. Suomeen puutarhamansikka on tullut tiettävästi 1800-luvulla. Viljeltynä puutarhakasvina se on ollut 1920-luvulta alkaen, ja viljely laajeni vasta 1960-luvulla puutarhan pikkupalstoilta nykyisenlaiseen laajempaan peltoviljelyyn. Aivan viime vuosina on alkanut mansikan ympärivuotinen viljely, ensimmäisten yrittäjien aloittaessa mansikan viljelyn lämmitettävissä kasvihuoneissa.

<p data-block-key="n7mfq">(Kuva: Shutterstock)</p>
(Kuva: Shutterstock)

Suomessa viljelyssä on noin kolmekymmentä lajiketta. Näistä vain muutamalla on suurempaa merkitystä kaupallisessa viljelyssä. Muualla viljelyssä olevien lajikkeiden yleistymistä Suomessa on haitannut niiden sopeutumattomuus maamme olosuhteisiin: lyhyeen kasvukauteen, kasvukauden aikaiseen pitkään päivään sekä kylmään talveen. Viljelyyn sopivia lajikkeita etsittäessä kiinnitetään edellisten lisäksi huomioita satoisuuteen, sadon aikaisuuteen, taudinkestävyyteen ja marjan kiinteyteen, jolla on merkitystä ammattimaisessa mansikanviljelyssä marjoja myyntipaikoille kuljetettaessa.

Suomessa on koettu tarpeelliseksi jalostaa maamme olosuhteisin soveltuvia lajikkeita. Jalostustyö aloitettiin 1960-luvulla ja 1980-luvulla Maatalouden tutkimuskeskuksen puutarhatuotannon tutkimuslaitos laski myyntiin kaksi lajiketta ’Hikun’ ja ’Marin’, joista ensimmäinen on jäänyt viljelyyn, mutta jälkimmäinen ei lähinnä marjojensa epäsäännöllisen muodon vuoksi saanut sijaa ammattimaisessa viljelyssä. Meillä viljelyssä ja viljelykokeissa olevat lajikkeet ovat peräisin lähinnä Pohjoismaista, Keski-Euroopasta ja Amerikan mantereelta.

Kotimainen jaloste on myös ahomansikan ja kuukausimansikan risteytys tarha-ahomansikka, joka on myynnissä ’Minja’-lajikkeena. Se on tarkoitettu erityisesti kotipuutarhureille. Kuukausimansikka (Fragaria vesca ’Semperflorens’) on kotipuutarhureiden suosiossa sen pitkään kestävän satokauden ansiosta. Kuukausimansikka sopii kasvatettavaksi myös amppeleissa ja parvekelaatikoissa. Meillä on myös viljelyssä niin sanottuja remontoivia eli jatkuvasatoisia puutarhamansikkalajikkeita, esimerkiksi ’Ostara’, jonka taimia näkee joskus myytävän kuukausimansikkanakin.

Puutarhamansikkaa lisätään yleensä rönsytaimista, kuukausimansikkaa useimmiten siemenistä.

<p data-block-key="x6t0h">(Kuva: Shutterstock)</p>
(Kuva: Shutterstock)

Mansikasta tehtävät kasvonaamiot virkistävät ihoa ja silottelevat ryppyjä. Teho todennäköisesti perustuu siihen, että mansikka sisältää runsaasti vettä, vesipitoisuus on 90 %. Mansikan lehdistä valmistettu tee auttaa vatsavaivoihin ja jokainen mansikoita runsaasti syönyt on varmasti huomannut mansikoiden vatsantoimintaa vilkastuttavan vaikutuksen.

Lisää luettavaa mansikasta

Asiantuntija vastaa mansikkaongelmaan

Mansikkamaan syystoimet

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20227_78632.jpg
Yksivuotisten kesäkukkien hoitoniksejä
Kesäkukat ovat kestäviä ja pitkään kukkivia yksivuotisia kasveja.Niillä voidaan tehdä kukkiva puutarha myös pieneen tilaan. Lisäksi kesäkukat ovat edullisia ja useimmiten helppohoitoisia. Istutusaika alkaa varhain keväällä ja jatkuu aina pitkälle syksyyn; kesäkukilla saadaan siis kukkaloistoa moneksi kuukaudeksi.
20218_72211.jpg
Nauti oman pihan sadosta ja valmista herkullista omenapannukakkua
Pannari on varmasti jokaisessa perheessä yksi suurimmista herkuista. Mutta kyllästyttääkö perussetti; pannari ja hillo? Mitäpä jos maustaisimme pannarin esimerkiksi kauden hedelmillä? Omenapannukakku on hauska tapa tuunata tavallista pannarireseptiä. Pannari sopii nälästä riippuen korvaamaan ruokaa illalla, tai nälkäiselle nuorisolle välipalaksi sekä tietysti kaikille jälkiruoaksi.
Ämpäri täynnä mustaherukoita
Nyt on oikea aika säilöä musta- ja punaherukoita joko pakastimeen tai hilloiksi ja mehuiksi
Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille.
20236_49475.jpg
Nyt laitetaan mökin käymäläasiat kuntoon
Kuivakäymälä säästää vesilaskussa ja helpottaa jätevesien käsittelyä. Kuivakäymälä mahdollistaa myös paikallisen ravinnekierron omalla mökkitontilla, kun kuivakäymälään kertyvät ravinteikkaat jätökset voidaan hyötykäyttää oman puutarhan lannoitukseen. Kompostoiva käymälä uudistaa ulkohuussin nykypäivään – pakastava tai polttava käymälä on helppo asentaa sisätiloihinkin!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton