• Etusivu
  • Kasvillisuus

On tärkeää tunnistaa kasvit, jotka voivat olla myrkyllisiä

Tiina Painokallio
Päivitetty 17.06.2025
Kultasade.jpg

Kultasade (Laburnum) on näyttävä, mutta erittäin myrkyllinen koristepuu – erityisesti sen siemenet voivat aiheuttaa vakavan myrkytyksen. (Kuva: Pixabay)

Monet myrkyllisiksi luokitellut kasvit eivät suinkaan ole tappavan myrkyllisiä, mutta ne saattavat aiheuttaa ripulia tai muita oireita. Joillakin kasveilla voi olla esimerkiksi myrkyllisiä siemeniä, jotka yleensä menevät suoliston läpi kokonaisina eivätkä välttämättä aiheuta vakavia oireita.

Tappavan myrkyllisiin pihakasveihin luetellaan kuitenkin näsiä, kultasade, kielo, ukonhattu, risiini ja sormustinkukka. Nämä kasvit kuuluvat Suomen luonnon ja puutarhojen myrkyllisimpien joukkoon. Vaikka pieni kosketus ei yleensä aiheuta oireita, nieltyinä tai suurempina annoksina ne voivat aiheuttaa vakavia tai hengenvaarallisia oireita.

On hyvä pitää nämä kasvit poissa lasten ja lemmikkien ulottuvilta – tai ainakin opettaa varomaan niitä.

Useat myrkylliset kasvit maistuvat kitkerälle tai polttavalle, joten niitä ei suuria määriä yleensä edes pysty syömään. Vakavat myrkytykset ovat siis onneksi harvinaisia. Mutta mitä pienempi lapsi tai lemmikki on kyseessä, sitä vaarallisempi tilanne saattaa olla. Kasvimyrkytystä epäiltäessä on aina heti otettava yhteyttä lääkäriin.

Lisätietoja Myrkytystietokeskuksesta

Lisätietoa myrkyllisistäkin kasveista löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta

Huomio

Huomio

Tuttuja, vaan ei täysin turvallisia...

Monet tavalliset kasvit, kuten esimerkiksi hyasintti, tulppaani, vuokot, lupiini, muratti, villiviinit ja alppiruusu, ovat − ainakin joiltain osiltaan − lievästi myrkyllisiä, mutta eivät pieninä määrinä syötynä yleensä aiheuta mitään oireita.

Myös mm. tomaatin ja perunan vihreät osat, raparperin lehdet ja omenan, luumun, kirsikan, persikan, kriikunan ja tuomenmarjan siemenet ovat myrkyllisiä. Omenan siemeniäkään tuskin kukaan jaksaa popsia niin runsaasti, että siitä olisi vakavaa haittaa.

Lisäksi etenkin vuokkojen ja kielojen maljakkovesi on myrkyllistä. Vesi on siis syytä kaataa heti pois, jottei janoinen pirpana tai lemmikki pääse hörppäämään maljakon antimia.

Myrkyllisiä kasveja pihassa

Alla lueteltuja kasveja ei kannata valita lapsiperheen pihaan, ainakaan leikkipaikkojen läheisyyteen. Jos myrkyllinen kasvi kuitenkin pihassa on, kannattaa esimerkiksi myrkylliset marjat poimia pois jo raakoina. Lapsille kannattaa lisäksi opettaa, ettei kenenkään pihasta syödä ilman lupaa mitään. Myrkyllisimmät kasvit on syytä tuntea sekä omassa pihassa että muualla ulkosalla liikkuessa.

Ukonhatut, sormustinkukat, kielot ja jouluruusu ovat jo pieninä määrinä haitallisia.

Muita kokonaan myrkyllisiä ovat akileijat, jättiputki, keltamo, konnanmarjat, linnunmaito, mustakoiso, myrkkylilja, oravanmarja, paatsama, punakoiso, päivänsini, rentukka, ritarinkannus sekä valkovuokko.

Maanpäälliseltä osaltaan ovat lisäksi myrkyllisiä mooseksenpalavapensas ja ruusuleinikki.

Esikon maavarsi ja juuri ovat myrkyllisiä sekä narsissin ja tulppaanin sipulit.

Myrkyllisiä marjoja tai siemeniä kasvattavat esimerkiksi kielot ja oravanmarja. Näiden lisäksi lupiinin ja risiinin siemenet sekä ruusupavun raa´at siemenet ovat myrkyllisiä.

Alppiruusun lisäksi muita kokonaan myrkyllisiä puita, pensaita ja köynnöksiä ovat kultasade, kärhöt, näsiä, rohtokataja, tuijat sekä tuomi.

Myrkyllisiä siemeniä tai marjoja kasvattavat happomarja (happomarjan kypsä marja on myrkytön) hernepensas, hevoskastanja, kuusamat, lumimarja, marjakuuset, seljat, sorvarinpensas, terttuselja sekä väriherne.

Tunnistathan nämä kasvit? Lisää tietoa ja kuvia eri kasvilajeista löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta

Myrkylliset kasvit Suomen luonnossa

Vuosittain Myrkytystietokeskukseen tulee pari tuhatta puhelua myrkyllisiin kasveihin liittyen. Myrkytyskeskuksen mukaan Suomessa ei kuitenkaan ole vuosikymmeniin todettu kasvimyrkytyksestä johtuneita kuolemantapauksia. Viimeisimmät tapaukset ovat ennen vuotta 1969. Tiedossa olevien kasvimyrkytyskuolemien aiheuttajia ovat olleet ainakin myrkkykeiso ja raparperin vihreät osat.

Suomen luonnossa kasvaa noin 200 myrkylliseksi tiedettyä luonnonkasvia ja avomaan viljelykasvia. Vaarallisimpina pidetään usein kasveja, joiden marjoja voivat lapset luulla syötäviksi. Tällaisia ovat edellä mainitun kielon lisäksi näsiä, kuusama, konnanmarja ja sudenmarja.

Kasveja, jotka voivat maistettuinakin aiheuttaa myrkytysoireita ovat myrkkykatko, myrkkykeiso, hullukaali, hulluruoho, oleanteri, risiini, sormustinkukka, syysmyrkkylilja sekä ukonhatut.

Lähde: Jari Kaalikoski (Erälehti 5/2015)

Myrkyllisiä sisäkasveja

Sisäkasveista myrkyllisiä ovat mm. vehkat, araliat, aaloet, ritarinkukat eli amaryllikset, anopinhampaat ja -kielet, kahvipensaat, ihmepensaat eli krootonit, tupsukit ja joulutähti. Lisäksi tyräkkikasvien maitiaisneste voi aiheuttaa vakavatkin ihovauriot (pylvästyräkki, joulutähti).

Huomio

Huomio

Ensiapu myrkytystilanteessa

Myrkyllistä kasvia syönyttä ei saa laittaa oksentamaan, vaan hänelle annetaan ensiapuna lääkehiiltä. Apteekissa myytävä lääkehiili on tehokkain ensiapu lääke-, kasvi- ja sienimyrkytyksissä. Myrkytysten hoidossa tarvittava lääkehiilimäärä on suuri - yliannostuksen vaaraa ei ole.

Hiilijauhepullo sisältää aikuisellekin riittävän kerta-annoksen (50 g). Lapsille lääkehiiltä annostellaan myrkytyksissä 1 g/kg. Nopeasti annettu lääkehiili estää myrkyllisten aineiden imeytymistä mahalaukusta.

Jos selkeitä myrkytykseen viittaavia oireita ei ole, mutta epäilet myrkytyksen mahdollisuutta - tai haluat neuvoja ja toimintaohjeita, niin soita Myrkytystietokeskukseen (avoinna 24 t/vrk), puh. 09 471 977 (suora, normaalihintainen) ja puh. 0800 147 111 (maksuton).

Selvitä ennen Myrkytystietokeskukseen soittamista mitä kasvia ja kasvinosaa epäilet. Katso sitten näkyykö suussa jälkiä kasvista ja haistele, tunnetko hengityksessä jonkin tietyn hajun. Selvitä myös mahdollisuuksien mukaan niellyn aineen määrä ja kauanko tapahtuneesta on kulunut aikaa.

Noudata Myrkytystietokeskuksesta saamiasi ohjeita esimerkiksi lääkehiilen annostuksesta.

Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112.
Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka ja soita 112 uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu.

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Erilaiset havut tuovat ikivihreää väriä puutarhaan ja pihaan
Monikäyttöiset havukasvit – vihreyttä, suojaa ja ryhtiä pihaan
Viihtyisää ilmettä pihaan saa istuttamalla erilaisia havukasveja joko omaksi ryhmäkseen tai kasviryhmiin kukkivien pensaiden, perennojen ja köynnösten seuraksi. Ne tarjoavat vihreyttä ja tuulensuojaa talvella, kun lehtikasvit ovat paljaana. Keväisten kukkien värit tuntuvat hehkuvat kirkkaammin havuja vasten.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
käsin piirretty pihasuunnitelma
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...
202312_83343.jpg
Amppeli säästää tilaa – hyödynnä tila kauniisti ja kekseliäästi
Amppeliin istuttaminen ei poikkea tavalliseen, lattialla seisovaan ruukkuun istuttamisesta. Laita amppelin pohjalle ruukun palasia tai kevytsoraa salaojitukseksi. Lisää multa ja istuta siihen haluamasi kasvit. Kun istutat amppeliin useampia lajeja varmista, että niillä on samat ympäristö- ja kasteluvaatimukset.
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.
20164_46282.jpg
Piha kuntoon OSA 4/6: Miltä hyötypuutarhasi näyttää?
Uudet kiinteistön omistajat - ja jotkut jo pidempäänkin sillä asuneet ‒ kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa Piha kuntoon ‒artikkelisarja, jonka neljännessä osassa kiinnitetään katse hyötypuutarhamme eri osiin.
20208_65971.jpg
Monipuolinen pihan valaistus on leikkisä kokonaisuus
Toimivassa pihassa on tilaa monien asioiden tekemiseen. LedStoren valaisemassa pihassa valaistus on toteutettu monipuolisena kokonaisuutena, jossa vuorottelevat led-nauhavalaistus, led-seinävalot, pihapilarivalaisimet, spottivalaistus ja rappusvalaistus. Monipuolinen valaisimien käyttö vaikuttaa pihan tyylikkyyteen, tunnelmaan ja turvallisuuteen. Valaisimien väriksi on valittu musta, mikä sopii hienosti pihan rakenteisiin ja pintoihin. Valaistuksen säädettävyys ja himmennettävyys tuovat oman mukavuutensa valaistuksen käyttöön.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton