• Etusivu
  • Ajankohtaista

Ilmainen kartta paljastaa sienipaikat – lähde suppisretkelle nyt!

Tiina Painokallio
Julkaistu 17.07.2025
e51630d5-901d-4464-9dfd-99a658758eba-w_960.jpg

Karttaselaimen uusi, ilmainen kartta näyttää suppilovahveron tyypillisiä kasvupaikkoja. © AccelBit Oy

Moni haaveilee sieniretkestä, mutta ei tiedä mistä aloittaa. Tai sienestäjä palaa syksyisin samalle tutulle mättäälle ja miettii, löytyisikö läheltä muitakin hyviä paikkoja? Karttaselain haluaa madaltaa kynnystä lähteä luontoon – siksi julkaisimme uuden, maksuttoman suppilovahverokartan, joka auttaa tunnistamaan potentiaaliset suppilovahveron kasvupaikat koko Suomessa.

Kartta on käytettävissä mobiilisovelluksessa ja web-selaimella. Samalla käytössä ovat myös kaikki Karttaselaimen muut kattavat ominaisuudet retkeilyyn ja luonnosta nauttimiseen.

Suppilovahvero on yksi parhaista ja suosituimmista ruokasienistämme. Sen maku on mieto ja lievästi makea ja se sopii erittäin hyvin monenlaisiin ruokiin eikä se vaadi puhdistamisen lisäksi muuta esikäsittelyä kuten ryöppäystä. Sieni on yleensä hyvin puhdas, eikä siitä juuri koskaan löydy toukkia. Se kestää kuljetusta erinomaisesti ja säilyy tuoreena jääkaapissa useamman päivän ajan. Suppilovahveron eli suppiksen satokausi ajoittuu loppusyksyyn. Jäätyminen ei pilaa sieniä, vaan niitä voi kerätä lumen altakin syötäväksi.

Uudella kartalla suppilovahverolle soveltuvat metsäalueet on korostettu violetin värisillä neliöillä. Mitä tiheämmin ja laajemmalla alueella näitä neliöitä esiintyy, sitä suotuisammasta alueesta on todennäköisesti kyse. Tällaiset alueet tarjoavat otolliset olosuhteet suppilovahveron kasvulle ja voivat toimia hyvinä kohteina seuraavalle sieniretkelle.

Koska kartta perustuu maaston digitaalisiin tietoihin jotka eivät koskaan ole täysin ajantasaisia, ei kartta voi huomioida juuri sen hetken tilannetta tai tarkkoja alueen kasvuolosuhteita. Tästä johtuen karttaan on tärkeää suhtautua apuvälineenä sopivien maastojen etsintään eikä varmana tietona siitä, missä sieniä voi tai ei voi olla. Sieniä poimiessa on myös aina tärkeää varmistua tunnistamisesta, ettei vahingossa poimi ravinnoksi kelpaamattomia sieniä.

Sienestäminen kuuluu jokaisenoikeuksiin. Jokaisenoikeus oikeuttaa poimimaan marjoja ja sieniä sieltä, missä liikkuminenkin on sallittua. Metsähallituksen sivuilta voi lukea mikä kuuluu ja mikä ei kuulu jokaisenoikeuksiin. Et esimerksi saa kulkea tai poimia sieniä toisen pihapiirissä. Lisäksi luonnonsuojelualueilla liikkumista voidaan rajoittaa alueen suojelutavoitteen saavuttamiseksi.

Sienestämisestä helpompaa kaikille

Aiemmin julkaisemiemme mustikka- ja puolukkakarttojen innoittamana halusimme tuoda myös sienestykseen saman oivalluksen: helppokäyttöinen kartta voi merkittävästi auttaa luontoon lähtemisessä. Olitpa kokenut sienestäjä tai ensimmäistä kertaa asiasta kiinnostunut, haluamme tarjota sinulle työkalun, jonka avulla luontoretki tuntuu helpommalta ja hauskemmalta.

"Ajatuksenamme on madaltaa kynnystä lähteä metsään – yksin, ystävän kanssa tai vaikka koko perheen voimin. Luonto kuuluu kaikille ja tuo merkittäviä hyötyjä hyvinvointiin ja terveyteen.", toteaa AccelBit Oy:n toimitusjohtaja Jukka Hietanen Karttaselain-tiimistä.

Suppilovahverot kartalla – missä niitä voi kasvaa?

Uusi kartta perustuu valtakunnallisiin paikkatietoaineistoihin, joiden avulla tunnistetaan suppilovahveroiden tyypillisiä kasvupaikkoja. Mukana on muun muassa puuston koostumusta, maaperää ja kasvupaikkatyyppejä kuvaavia tietoja. Käytössä on avoimia aineistoja Luonnonvarakeskukselta, Maanmittauslaitokselta ja Metsäkeskukselta.

Kartan avulla voi nopeasti hahmottaa alueita, joilla suppilovahverolle tyypilliset olosuhteet täyttyvät – ja suunnitella retken sen mukaan.

Kartta ei kerro tarkkoja löytöpaikkoja, mutta antaa hyvän käsityksen siitä, millaisissa maastoissa kannattaa suunnata saappaat kohti sieniä.

Suppilovahvero viihtyy erityisesti varjoisissa ja kosteahkoissa kuusivaltaisissa metsissä, joissa on sammalpeitteinen maapohja. Maastossa liikkuessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti maaston painanteisiin, varjoisiin rinteisiin sekä notkelmiin – juuri niissä suppilovahverot usein viihtyvät parhaiten.

Suppilovahveroa esiintyy koko Suomessa, mutta runsaimmat ja varmimmat esiintymät löytyvät tyypillisesti Etelä- ja Keski-Suomen kuusivaltaisista metsistä. Pohjoisempanakin suppilovahveroita löytyy, mutta sato voi vaihdella enemmän sääolojen ja kasvupaikan mukaan.

<p data-block-key="8hyyh">Uusi kartta on valittavissa sovelluksen karttavalikossa kun sovellus on päivitetty uusimpaan versioon.</p>
Uusi kartta on valittavissa sovelluksen karttavalikossa kun sovellus on päivitetty uusimpaan versioon.
© AccelBit Oy

Miten suppilovahveron tunnistaa – ja miten sitä etsitään?

Suppilovahveron lakki on nuorena kupera ja vanhetessaan se muuttuu suppilomaiseksi tai torvimaiseksi. Lakin väri on harmahtavan ruskea ja jalan tyvi on kapea. Lakki on usein aaltoilevareunainen ja hieman läpikuultava kosteana. Heltat ovat vaalean kellertävät, kapea jalka on yleensä väriltään keltainen, joskus rusehtava. Sienen tuoksu on miellyttävä ja maku mieto. Lue lisää sienen tunnistamisesta Luontoportin sivulta.

Sientä etsiessä kannattaa laskea katse maahan ja tarkkailla erityisesti sammalpeitteisiä varjoisia painanteita ja notkelmia. Suppilovahverot kasvavat usein ryppäinä, ja niiden väri sulautuu maaston ruskeanvihreisiin sävyihin. Usein suppis sulautuu huomaamattomasti syvälle sammaleen sekaan – siksi kannattaa katsella tarkkaan. Kokenut sienestäjä tietää, että suppilovahverot viihtyvät yhdessä: kun löydät yhden, pysähdy ja katso tarkasti ympärillesi – useimmiten samalla alueella on kymmenittäin sieniä, jotka paljastuvat vasta, kun valon suunta ja katsekulma osuvat kohdalleen. Liiku siis hitaasti, ja anna katseen haravoida maata muutaman metrin päähän eteesi.

<p data-block-key="1jwfp">Suppilovahvero on mestari piiloutumaan sammaleen ja lehtien sekaan - ole tarkkana! </p>
Suppilovahvero on mestari piiloutumaan sammaleen ja lehtien sekaan - ole tarkkana!
© AccelBit Oy
<p data-block-key="07rsk">Sienestäminen on löytöretkeilyä, tuo palkitsevia kokemuksia sekä tutustuttaa luontoon. </p>
Sienestäminen on löytöretkeilyä, tuo palkitsevia kokemuksia sekä tutustuttaa luontoon.
© AccelBit Oy

Kartta kehittyy – ja uusia on tulossa

Nyt julkaistu suppilovahverokartta ei ole vain kertajulkaisu, vaan jatkuvasti kehittyvä osa Karttaselainta. Kehitämme tätä ja muita karttoja sekä omaehtoisesti että myös käyttäjäpalautteen perusteella.

Kehitys jatkuu myös muilla rintamilla: suunnitteilla on uusia karttoja myös muista sienistä ja marjoista. Haluamme tarjota kattavan työkalun luonnonantimista nauttimiseen – oli käyttäjä sitten sienestäjä, marjastaja tai muuten vain metsän ystävä.

Syksyn sienipaikkojen kartoituksen voi aloittaa heti - maksutta

Suppilovahverokartta on ilmainen ja se on saatavilla Karttaselain-sovelluksessa. Se toimii osana suosittua karttapalvelua, jonka kautta voi tarkastella alueita eri karttanäkymillä ja suunnitella retken helposti suoraan tietokoneella tai puhelimella. Sovellus on käytettävissä Android- ja iOS-laitteilla sekä web-selaimella.

Karttaselaimen muut toiminnot tukevat marjastuskäyttöä

Karttaselain-sovelluksella voi tallentaa suunnitellut ja hyväksi todetut sienipaikat myöhempää käyttöä varten. Sovellus tarjoaa myös pääsyn laajaan retkeilyaineistoon, joka kattaa kymmeniä tuhansia kohteita ympäri Suomen – muun muassa reittejä, laavuja, tupia, uimarantoja ja veneilykohteita.

Retkeilijä voi esimerkiksi merkitä lähtöpisteensä sovellukseen, tai jakaa sijaintinsa muille. Tämä tekee sieniretkistä paitsi mukavampia, myös turvallisempia.

Tutustu myös:

AccelBit on suositun Karttaselain-karttasovelluksen kehittäjä

AccelBit Oy on suositun Karttaselain-karttasovelluksen kehittäjä. Karttaselain on kotimainen karttasovellus retkeilyyn, marjastukseen, sienestykseen sekä liikkumiseen luonnossa ja vesillä. Se tarjoaa tarkat maastokartat, marjakartat, sienikartat, merikartat, ilmakuvat ja muut paikkatietopohjaiset karttatasot – kaikki kätevästi yhdessä helppokäyttöisessä mobiili- ja verkkosovelluksessa. Karttaselaimella on satoja tuhansia käyttäjiä vuosittain Suomessa ja sitä käytetään laajasti niin harrastus- kuin ammattikäytössä.

Lähde: STT:n tiedote, AccelBit Oy, 08.07.2025

Ajankohtaista
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
käsin piirretty pihasuunnitelma
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...
20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Erilaiset havut tuovat ikivihreää väriä puutarhaan ja pihaan
Monikäyttöiset havukasvit – vihreyttä, suojaa ja ryhtiä pihaan
Viihtyisää ilmettä pihaan saa istuttamalla erilaisia havukasveja joko omaksi ryhmäkseen tai kasviryhmiin kukkivien pensaiden, perennojen ja köynnösten seuraksi. Ne tarjoavat vihreyttä ja tuulensuojaa talvella, kun lehtikasvit ovat paljaana. Keväisten kukkien värit tuntuvat hehkuvat kirkkaammin havuja vasten.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
202312_83343.jpg
Amppeli säästää tilaa – hyödynnä tila kauniisti ja kekseliäästi
Amppeliin istuttaminen ei poikkea tavalliseen, lattialla seisovaan ruukkuun istuttamisesta. Laita amppelin pohjalle ruukun palasia tai kevytsoraa salaojitukseksi. Lisää multa ja istuta siihen haluamasi kasvit. Kun istutat amppeliin useampia lajeja varmista, että niillä on samat ympäristö- ja kasteluvaatimukset.
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20238_82950.jpg
Miksi kärhö ei kuki? Asiantuntija vastaa
Miksi 3 v. kärhö ei kuki, vain kasvaa valtavasti.
Syksyn puutarhatoimet.jpg
Syysistutus-aika on käsillä
Kesän vaihtuessa alkusyksyyn alkavat kotipuutarhurit jo kääntämään ajatuksiaan kohti ensi kevättä ja tulevaa kasvukautta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton