Nurmikko ja siirtonurmi
(Kuva: Pixabay)
Yleisin pihojen päällyste lienee nurmikko. Se tuo elävyyttä, kodikkuutta ja väriä maisemaan. Se on kauniin vihreä, eloisa, tuoksuu hyvältä ja toimii hyvin leikkien, oleskelun sekä pelien alustana. Lisäksi nurmikko tarjoaa annoksen kesäistä hyötyliikuntaa leikkuun muodossa.
Nurmikko toimii parhaiten juuri oleskelualueilla. Kovaa kulutusta yhdestä kohtaa se ei kestä, siksi se polkujen kohdalta kuluukin pois. Nurmikko on myös sateen jäljiltä liukas, joten se ei ole turvallinenkaan vaihtoehto.
Tasaisen ja tuuhean nurmikon aikaansaaminen saattaa olla hankalaa. Kasvualustan on oltava kunnossa, istutuksen ajankohta oikea, siemenseos sopiva ja kylvöksen hoitoon on paneuduttava – keväällä istutetun lähinnä kasteluun.
Nurmikko pitää auringosta, mutta ei paahteesta. Hellepäivinä illan saapuessa ja pahimman paisteen mentyä ohi kannattaa antaa ruoholle vettä. Varjoisassa ja/tai märässä nurmikon riesaksi saapuu sammal.
Siemenseoksen valinta on toinen ratkaiseva tekijä, jotta nurmikosta tulisi kaunis, helppohoitoinen ja kestävä. Niitä löytyy eri tarkoituksiin: kovaan kulutukseen, varjoon, edustusnurmikoille ja niin edelleen. Esimerkiksi niittynurmikka (Poa pratensis) on pitkäikäinen, hitaasti kehittyvä, tiheäkasvuinen ja tallausta kestävä. Punanata (Festuca rubra) on hyvin lyhytkasvuinen, tiheä ja kuivuutta kestävä laji. Puistonata (Festuca nigrescens) taas kestää kulutusta ja on pitkää kasvukautta edistävä laji. Näin lajit täydentävä toisiaan.
Nurmikoilla voi tehdä luiskia, jotka ovat kaltevuudeltaan alle 1:5. Sen jälkeen menee nurmikon leikkuu liian raskaaksi.
Kylvönurmikko
Pihan vihreän ruohomaton omaan pihaan saa aikaiseksi huolellisella pohjatyöllä. Huonossa kasvualustassa ei kasva kunnolla mikään – miksi nurmikko tekisi poikkeuksen? Tiivis ja kostea maa on pahasta, hietamaa päinvastoin. Kosteaa ja tiivistä maata voi yrittää parantaa ilmastoimalla sitä eli pistelemällä maahan reikiä esimerkiksi talikolla ja täyttämällä reiät hiekalla.
Jotta nurmikosta saadaan kunnollinen, aloitetaan perustaminen huolellisesti. Pohjamaasta poistetaan isot kivet, oksat ja maatuvat jätteet. Tiivistynyt pohjamaa rikotaan jyrsimällä, tasoitetaan ja tiivistetään käsijyrällä ja muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäväksi. Kasvualustan vahvuuden on oltava vähintään 22 cm, rikkaruohotonta, seulottua, peruslannoitettua ja kalkittua.
Kylvö onnistuu parhaiten aikaisin keväällä tai alkusyksyllä. Tällöin ovat kosteus- ja lämpöolosuhteet kunnossa. Siemenmäärä/m² löytyy siemenseoksen pussista. Siemenet kannattaa kylvää ristiinkylvönä; kolmeen osaan jaetut siemenet kylvetään ensin kahteen kertaan ristiin ja lopuksi reuna-alueet erikseen. Tämän jälkeen siemenet peitetään ja kastellaan kunnolla siten, että koko kasvualusta kastuu.
Ensimmäinen leikkaus tehdään, kun nurmikko on kasvanut noin 10 cm.
Nurmikon hoitoon kuuluu säännöllinen lannoitus, jotta se pystyy taistelemaan sammalta ja rikkakasveja vastaan. Ennen kylvöä maa lannoitetaan ja kalkitaan tarpeen mukaan. Muutoin riittää kerran vuodessa annettava lannoite, mikäli nurmikon leikkuujätettä ei haravoida pois. Jos se haravoidaan, niin lisälannoitetta annetaan kesän aikana tarpeen mukaan.
Nurmikko pidetään siistinä ja lyhyenä, niin silloin siinä ei taudit tai myyrät jyllää.
Siirtonurmikko
Mikäli ei jaksa odottaa kylvönurmikon kasvua, on siirtonurmi oiva vaihtoehto. Se saadaan asennettua päivässä – ja täydessä käyttökunnossaan se on jo kolmessa viikossa.
Alueen vihreä matto on valmis heti, kun viimeinen rulla on asennettu. Siirtonurmi tuodaan tontille rullina. Kasvualustan pitää olla valmis (pinnan muotoilua unohtamatta), kun rullat saapuvat tontille – asennuksen on tapahduttava vuorokauden sisällä niiden saapumisesta. Kasvualustan vahvuus on sama kuin tavallisella nurmikolla, eli noin 20 cm. Jos maa on multavaa, siihen sekoitetaan karkeaa soraa 30-40 %, jottei siirtonurmi sammaloituisi. Kalkkia on hyvä laittaa kasvualustaan kilon verran neliötä kohden, jotta poudankestävyys ja väri paranisivat sekä maan ravinteet olisivat helposti hyödynnettävissä muodoissa. Pinta muotoillaan ja tiivistetään tasaiseksi, jottei vettä kerääviä painanteita syntyisi.
Siirtonurmirullat kastellaan ennen asennusta nihkeäksi ja levitetään tasaiseksi matoksi – saumat tiiviisti yhteen. Lopuksi pinta jyrätään ja kastellaan runsaasti. Jälkihoitona toimii kastelu sekä siirtonurmen juurtumisrauhan antaminen pariksi viikoksi.