• Etusivu
  • Kasvillisuus

Orkidea

Rakentajan toimitus
Päivitetty 08.08.2023
20231_80719.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Orkideoita (Orchidaceae) on löydetty luonnonvaraisena yli 20 000 lajia. Jalostustyön tuloksena yhteismäärä on kasvanut jo yli 100 000. Lajien ja risteymien moninaisuuden vuoksi on mahdotonta antaa pelkistettyjä hoito-ohjeita, jotka pätevät koko heimon kasveihin. Jokaisella lajilla on omia vaatimuksiaan, joista kannattaa ottaa tarkemmin selvää jo ennen hankintaa. Ilmeisesti nimenomaan heimon monimuotoisuus tekee orkideoista niin mielenkiintoisia.

Helpoimpia ovat perhoskämmekät (Phalaenopsis) ja useat venuksenkengät (Paphiopedilum). Ne pärjäävät vähäisemmässä valossa ja huoneenlämmössä myös talvella. Osa lajeista tarvitsee talveksi viileän lepopaikan, mm. katleijat (Cattleya) viihtyvät talvella viileämmässä noin 18 asteessa, ja vaativat runsaasti valoa eli talvella lisävalo on tarpeen. Puikkokämmekkä (Dendrobium) vaatii kesällä runsaasti kastelua, mutta talveksi se pudottaa lehtensä eikä kestä lepoaikana annettua kastelua.

Tiikerikämmekkä (Rossioglossum grande) ja lumikuningatar (Coelogyne cristata) ovat nykyisissä tasalämpöisissä taloissa vaikeita kukitettavia. Useat orkideat viihtyvät ikkunalaudalla, jotkut vaativat oman kasvatuskaapin.

Dendrobium Berry Oda (Kuva: Adobe Stock)
Dendrobium Berry Oda (Kuva: Adobe Stock)

Sopivasti valoa

Kasvukaudella useimmat lajit tarvitsevat runsaasti valoa ja viihtyvät myös kevyessä auringonpaisteessa. Ne eivät siedä keskikesällä liikaa valoa, joten olisi hyvä vetää välillä vaikkapa rullaverhoja alas. Lehdet voivat palaa, jos aurinko pääsee porottamaan kuumasti. Kukkanuppujen auettua vähempikin valo riittää. Talvella taas valoa on liian vähän eteläikkunallakin. Talvikukintaan tarvitaankin yleensä kunnollinen kasvilamppu.

Tiikerikämmekkä viihtyy runsaassa valossa (Kuva: Adobe Stock)
Tiikerikämmekkä viihtyy runsaassa valossa (Kuva: Adobe Stock)

Orkidea kaipaa lämpöä ja kosteutta

Jotkut orkideat viihtyvät keskikesällä ulkona, mutta useimmiten Suomen kesäyöt ovat liian viileitä orkideoille. Päivisin normaali huoneenlämpö riittää hyvin. Yölämpötila sen sijaan saisi olla reilut viisi astetta matalampi kuin päivällä.

Tavallinen asunnon ilmankosteus (40–60 %) sopii useimmille orkideoille. Jotkut vaativat tasaista yli 70 % kosteutta, jota voi olla hankalaa järjestää kotikonstein. Ruukun alle voi laittaa laakean vesiastian, josta haihtuu tasaisesti vettä. Vesi ei kuitenkaan saa päästä imeytymään ruukun pohjareiän kautta kasvualustaan. Talvella saatetaan tarvita ilmankostutinta tai ahkeraa sumuttelua päivisin. Kukkia ja kukkanuppuja ei sumuteta, koska vesi saattaa tehdä niihin tummia laikkuja. Sumutusveteen voi lisätä hieman merileväuutetta.

Paras kasvualusta orkidealle?

Jotkut vannovat läpinäkyvän ruukun takaavan paremman kasvun, toiset taas luottavat perinteiseen saviruukkuun. Tavallinen kukkamulta ei sovellu kasvualustaksi. Kasvualustan tulisi olla koostumukseltaan ilmavaa ja hieman hapanta sekä hitaasti lahoavaa: männyn kaarna, karhun- ja rahkasammal sekä kevytsora, jopa grillihiilet ovat tarpeeksi huokoista. Sekaan voi lisätä sarvilastua, joka lannoittaa kasvia hitaasti ja pitkään. Myös vuorivillaa käytetään kasvualustana. Kun kasvualusta on tarpeeksi läpäisevää, ei ole pelkoa liikakastelusta, mikä on yleisin syy orkidean huonovointisuuteen.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Kastelu ja lannoitus

Orkideaa ei siis saa kastella liikaa. Sadevesi on parasta kasteluvettä. Mutta myös vuorokauden seisonut, huoneenlämpöinen vesijohtovesikin kelpaa. Kasvin lepokaudella kastelua täytyisi vähentää tuntuvasti, ja keväällä lepokauden jälkeinen kastelu on aloitettava varovaisesti.

Ruukun voi upottaa veteen reiluksi kymmeneksi minuutiksi, jotta kasvualusta saa imeä vettä. Lehtihankoihin ei saa jäädä vettä, koska se mädännyttää kasvia. Ruukun pohjassa pitää olla reikä, josta ylimääräinen vesi pääsee sitten valumaan pois. Jos kasvualusta on liian tiivistä, juuret mätänevät helposti. Juuret tarvitsevat myös ilmaa, joten kasvualustan on päästävä myös kuivahtamaan kunnolla.

Orkideaa voi lannoittaa kasvu- ja kukintakaudella viikoittain, kunhan lannoite on mietoa: puolet normaalista kukkalannoitteesta. Erityistä orkidealannoitetta voi antaa ohjeen mukaan. Jos kasvia upotetaan veteen, riittää lannoitus siinä yhteydessä parin viikon välein. Talvella voi antaa merileväuutetta.

Lisää orkideoiden lannoituksesta

Orkidean lisääminen

Orkideaa monistetaan kotioloissa yleensä jakamalla tai joskus pistokkaasta, riippuen orkideasta. Pieniä yksilöitä ei kannata jakaa. Jaettavaan lisäyspalaan on jäätävä vähintään yksi kasvava verso. Pienet jaetut taimet eivät yleensä jaksa elää.

Orkidean annetaan kasvaa rauhassa. Se istutetaan uudelleen vain, jos se työntyy ulos ruukusta tai kasvualusta on jo kovin lahonnutta. Kevät on sopivaa istutusaikaa.

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20205_64469.jpg
Kaikkea oppii tekemällä itse
Olen 62 v. isoäiti. Kun olin 18 v. nuori rouva, minun puutarhani kasvoi nokkosta ja heinää. Asuimme vanhassa ok-talossa. Mieheni sisko, oli armoitettu alan harrastaja. Hän laittoi minulle viilipurkkiin mullan päälle kukansiemeniä, antoi ohjeet kuinka hoitaa ja milloin istuttaa maahan. Minun taimet olivat vihreitä karvoja, eikä koskaan kasvaneet!
20217_71469.jpg
Perinnekasvi: Akileija
Lehtoakileija (Aquilegia vulgaris) on yksi puutarhojen perinnekasveista.
202211_79924.jpg
Minkä puun taimi tämä on? Asiantuntija vastaa
Vanhan remontissa olevan talon pihalta, vanhasta kukkapenkistä, kaivoin tämän puun taimen ennen kaivinkoneen tuloa. En tunnista millään mikä tämä on. Tätä samaa oli pieni vieressä. Missään muualla pihalla en tätä nähnyt. Pajuhan leviää nopeasti. Lehdet näyttävät pajun lehdiltä, mutta puu minusta ei näytä pajulle. Jouduin latvomaan sen, että se saa voimaa juurtumiseen. Aivan kuin jokin hedelmäpuu. Vai olenko kepittänyt pajun arvopaikalle kukkapenkkiin?
20233_67507.jpg
Tunnetko pihasi linnut?
Oletko vannoutunut lintubongari vai kuulutko joukkoon, joka tunnistaa ehkä muutaman yleisimmän kuten harakan ja talitintin? Tähän on nyt koottu tavallisimmin pihapiirissä tutuksi tulevia lintuja. Pesimäalueista sekä vuodenaikojen vaihteluista johtuen kaikkia lintuja ei aivan joka pihassa joka päivä näe.Mutta tehdäänpä linnut tutuksi:
20238_61376.jpg
Kärsimyspassio, monivuotinen köynnöskasvi
Tutummin kärsimyskukkana tunnettu kärsimyspassio (Passiflora caerulea) on monivuotinen köynnöskasvi. Etelä-Amerikasta kotoisin oleva kärsimyskukka löydettiin 1500-luvulla Perusta, josta se kulkeutui vähitellen Eurooppaan.
20235_81957.jpg
Aronian alasleikkaaminen? Asiantuntija vastaa
Leikkasin 4–5 vuotta vanhan pensasaita-aronian alas 10–20 cm mittaan. Aitaa ei ole hoidettu koko aikana, kasvu on ollut osassa kohtaa runsasta ja osassa kitua. Leikkaus ajottui ehkä hieman liian myöhään, oksat olivat jo hieman versoneet. Lähteekö aronia vielä kasvamaan vai kuoleeko?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton