• Etusivu
  • Materiaalit

Osallistu haitallisten vieraslajien pysäyttämiseen

Soolotalkoot-kesäkampanja on käynnissä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 06.07.2021
20216_71292.jpg

Jättiputkea on vaikea hävittää.

Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Suomen luonnosuojeluliitto tiedottavat

Soolotalkoot-kampanja kannustaa vahvistamaan suomalaisen luonnon monimuotoisuutta torjumalla haitallisia vieraskasvilajeja – missä ja milloin se parhaiten itselle sopii. 17.5.–22.8.2021 sosiaalisessa mediassa toteutettava kampanja kannustaa suomalaisia ilmoittamaan vieraslajihavaintonsa ja kitkemään ne pois kotipihalta ja lähiluonnosta tai yhteistyökaupunkien osoittamilta talkookohteilta.

Haitalliset vieraslajit ovat merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle sekä Suomessa että maailmalla. Ihmistoiminnan mukana leviävät vieraslajit ovat karanneet pihoista ja puutarhoista luontoon ja levinneet siellä haitaksi asti. Yhdistykset, yksittäiset suomalaiset, kaveriporukat ja vieraslajihankkeet ovat jo vuosia järjestäneet omia tai kaikille avoimia vieraskasvilajien kitkentätapahtumia.

Kaikki vieraslajitoiminnasta innostuneet eivät pysty osallistumaan yhteistalkoisiin kaukaisen sijainnin tai huonon ajankohdan vuoksi, harmittelee vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Soolotalkoot-kampanja mahdollistaa aktiivisen osallistumisen vieraslajityöhön omaehtoisesti ja samanaikaisesti osana yhteisöä muiden soolotalkoilijoiden kanssa.

Vapaan talkoilun, havaintojen ilmoittamisen ja talkoilijoiden välisen yhteydenpidon mahdollistaa iNaturalist-havaintosovellus, joka on osoittautunut tärkeäksi työkaluksi vieraslajityössä, iloitsee tutkija Anne Holma Suomen ympäristökeskuksesta.

Osallistujat voivat perustaa oman talkookohteen tai talkoilla yhteistyökaupunkien ennalta määrittämillä vieraslajikohteilla. Talkoopaikkoja löytyy jo yli 30 kunnan alueelta Länsi-, Itä- ja Etelä-Suomesta. "Vieraslajit.fi -sivustolta löytyvältä kampanjasivulta voi tarkistaa, onko oma kunta mukana ja missä talkoopaikka sijaitsee", kannustaa tutkija Sannakajsa Velmala Luonnonvarakeskuksesta.

Ahkerimmat talkoilijat palkitaan Suomen luonnon päivänä

Soolotalkoot-kampanja palkitsee ahkerimman talkoilijan tai talkooporukan Suomen luonnon päivänä 28.8.21, jolloin myös julkistetaan kaikkien kampanjaan osallistuneiden kesken arvottujen palkintojen voittajat.

Soolotalkoot-kampanjan järjestäjinä toimivat DIAS- (Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus) ja VieKas LIFE (Suomen luonnonsuojeluliitto) -vieraslajihankkeet.

Lisätietoja

Vieraslajit:

  • Sannakajsa Velmala, tutkija, DIAS -hanke, Luonnonvarakeskus, puh. 029 5322 580, email. etunimi.sukunimi@luke.fi
  • Markus Seppälä, vieraslajiasiantuntija, VieKas LIFE -hanke, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 044 3069 546, email. etunimi.sukunimi@sll.fi

DIAS -hanke:

  • koordinaattori Anne Holma, tutkija, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 5251 180, email. etunimi.sukunimi@syke.fi

Lisätietoa DIAS-hankkeesta (careliacbc.fi)

Lisätietoa VieKas LIFE -hankkeesta (sll.fi)

Lähde: Suomen ympäristökeskuksen tiedote 27.05.2021

Materiaalit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20232_69131.jpg
Chiliruokia moneen makuun
Chiliä kannattaa käyttää rohkeasti erilaisten ruokien maustamiseen. Chiliä on olemassa monenlaisia lajikkeita, hyvinkin miedosta erittäin tuliseen lajikkeeseen. Chiliä löytyy myös monia eri sävyjä. Monet pelkäävät käyttää chiliä ruuassaa, juurikin sen tulisuuden vuoksi, mutta eiköhän 200 lajikkeen joukosta löydy jokaiselle oma lempilajike. Kokeile! ...Joten ei muuta kuin potkua ruokiin ja nauttimaan makuelämyksistä. Tässä muutama herkkuvinkki matkaan.
202111_73702.jpg
Etelänversosurmaa havaittu Suomessa ensimmäisen kerran tänä syksynä
Lounais-Suomessa on tänä syksynä havaittu ensimmäistä kertaa etelänversosurmasta kärsiviä mäntyjä, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Taudin aiheuttaa havuparikas-niminen sieni, jonka synonyymeja ovat Sphaeropsis sapinea, Diplodia sapinea ja Diplodia pinea. Havuparikasta on aikaisemmin löydetty Suomessa piilevänä oireettomista männyn vuosikasvaimista ja kävyistä, joissa se on käyttänyt ravintonaan kuollutta orgaanista ainesta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun se löydetään tuhonaiheuttajana.
Pikkujasmike puska valkoisine kukkineen
Tämä aidanne kukkii keväästä syksyyn
Jokainen kaipaa puutarhaansa helppohoitoista kauneutta ja upeaa kukintaa - ja joskus tilaa on käytettävissä ja peitettävissä enemmänkin. Silloin ei kannata tuhlata aikaansa yksittäisiin kasveihin tahi pieniin lajeihin, vaan suunnitella suosilla suurta ja näyttävää; mikäs sen parempaa!
20234_81553.jpg
Miten saisin tuija-aidan tuuheammaksi? Asiantuntija vastaa
Naapurin ja meidän tonttimme välissä on tuija-aita, joka nyt on parikymmentä vuotta vanha. Korkeus noin kuusi metriä. Lajikkeesta ei ole tietoa. Aita on nyt hyvin harva alhaalta. Saako sitä jollain keinolla tuuheutumaan?
20179_50179.jpg
Tontuille Viherkatto Leville
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy oli mukana toteuttamassa viherkattoa mielenkiintoiseen kohteeseen Levillä. Elämyksellisen talon luonteeseen sopii hyvin myös viherkatto. Mielenkiintoisena haasteena oli talon jyrkät kattokulmat ja monet lappeet. Tietäjä työryhmineen kuitenkin ratkaisi nämäkin haasteet ja viherkatto saatiin kasvuun kesäkuun alussa.
202312_83328.jpg
Miksi pilvikirsikka taipui maahan asti? Voiko sitä vielä pelastaa? Asiantuntija vastaa
Pihallani kasvaa kohopenkissä noin 10 m pilvikirsikka. Runko noin 10 cm paksu. Yhtäkkiä pari viikkoa sitten puu oli taipunut maata myöten. Juuret eivät ollleet kaivautuneet maasta eikä runko myöskään poikki. Puu on täysin vehreä ja hyvävointinen. Nostin puun tukikeppien varaan, mutta tuuli meinaa sen saada kumoon uudestaan. Mistä moinen ilmiö, onko puuta järkevää enää pitää pystyssä tai voiko enää edes tuosta pärjätä "omin" keinoin?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton