• Etusivu
  • Kasvillisuus

Paprikassa on runsaasti flavonoideja

Rakentajan toimitus
Päivitetty 07.08.2018
20089_12770.jpg

(Capsicum annuum)

Paprikat ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Niitä on viljelty jo 3000-5000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kolumbus toi paprikat Eurooppaan. Euroopassa espanjalaiset ja unkarilaiset alkoivat yleisesti viljellä paprikoita. Sitä kutsuttiin Espanjan pippuriksi. Paprika ei ole vihannes, vaan yksivuotinen marjahedelmä. Se viihtyy hyvin samankaltaisissa oloissa kuin tomaatti. Ne eroavat vain lämpötilan suhteen: paprika tarvitsee hieman enemmän lämpöä eli viljelylämpötila on n. 20 astetta, yölläkin lämpötilan on oltava yli 8 astetta. Ne ovat hieman helpompia kuin tomaatit: Paprika kasvaa helpommin tanakaksi, se on terveempi eikä siitä tarvitse poistaa varkaita.

Lajikkeita ja jopa värejä on runsaasti: suklaanvärisiä, vihreitä, keltaisia, punaisia, oransseja...

Paprika kylvetään helmi-maaliskuussa. Itämisaika on 8-14 vrk. Kylvös laitetaan heti itämisen jälkeen aurinkoiselle paikalle, lisävalona voi käyttää loisteputkea tai kasvilamppua. Taimien ollessa parin sentin korkuisia, ne koulitaan ruukkuihin, joissa on istutusmultaa. Ulkona paprikaa kasvatetaan taimisäkissä tai ruukuissa, jotka sijoitetaan mahdollisimman aurinkoiseen ja suojaiseen paikkaan, niin että kaikki versot saavat aurinkoa. Taimiväli on kasvihuoneessa 0,5 m.

Vettä kuluu runsaasti, etenkin hedelmien kasvaessa kokoa. Multa pidetään tasaisen kosteana. Lannoitus aloitetaan parin kolmen viikon kuluttua istutuksesta. Etenkin fosforia tulee olla riittävästi voimakkaan kukinnan ja vahvan juuriston tuottamiseksi. Taimet voi latvoa, kun ne ovat n. 15 cm korkuisia (jätetään 3-4 oksaa). Ensimmäiset kukat poistetaan, jottei kasvu pysähdy. Ylimääräisiä sivuversoja voi poistaa ja typistää, ja näin ohjata kasvua muutamaan pääversoon. Elokuun lopulla taimet latvotaan, jotta voima ei kulu uusien versojen muodostukseen, vaan hedelmien tuotantoon. Syksyn tultua paprikaruukut voi nostaa jatkamaan kasvua sisälle, aurinkoiselle ikkunalle.

Paprikaa vaivaavat kasvihuoneessa usein kirvat. Tällöin ruukussa olevan kasvin voi siirtää ulos, jolloin ötökät usein häviävät. Muuten niitä voi torjua pelkällä vesiruiskutuksella tai mäntynesteliuoksella. Ansarijauhiaisia ja punkkeja voi torjua torjuntaeliöillä tai torjunta-aineilla. Harmaahomeen vaivatessa, kasvihuonetta pitää tuulettaa ja lämmittää. Härmää aiheuttaa kuivuus ja kuumuus eli sitä hoidetaan kosteuttamalla ja viilentämällä kasvihuonetta.

Paprikat korjataan sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Sadonkorjuussa kannattaa käyttää terävää veistä tai sekatöörejä, jotta leikkaushaavasta tulee siisti. Jos hedelmiä korjataan jo vihreänä eli raakana, saadaan satoa enemmän. Kypsät hedelmät ovat kuitenkin paljon makeampia ja niissä on enemmän A- ja C-vitamiinia. A-vitamiinia on eniten punaisessa paprikassa. Paprika sisältää C-vitamiinia keskimäärin neljä kertaa niin paljon kuin appelsiini. Muista vitamiineista paprika sisältää merkittävästi E-vitamiinia sekä B-vitamiineja, muun muassa foolihappoa, josta suomalaisessa ruokavaliossa saattaa olla puutetta. Lisäksi paprikasta saa runsaasti flavonoideja.

Hyvä varastointilämpö on 7-8 astetta. Alle 5 asteen lämpötila huonontaa hedelmien laatua.

Ohje

Ohje

Lisää paprikasta...
Kasvikortistossasekä Keskustelupalstalla

Lue myös artikkeli Paprika antaa potkua!

Kasvillisuus
vihannes
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20134_34700.jpg
Kurkku
Houkuttelevan vihreä kurkku on yksi suosituimpia vihanneksiamme. Kevyt ja monikäyttöinen kurkku on omiaan leivän päällä ja salaateissa. Se viilentää ihanasti helteellä, mutta sopii myös lämpimiin ruokiin.Kurkun ravintosisältö/100 gEnergiaa 10 kcal/40 kJ Hiilihydraattia 1,4 g Rasvaa 0,1 g Proteiinia 0,6 g Kuitua 0,7 g C-vitamiinia 8 mgLisäksi pieniä määriä A-, B6- ja K-vitamiinia sekä kaliumia.Kurkku Kasvikortistossa...
20102_20207.jpg
Kerivät kaalit Vuoden vihannes 2010
Kerivät kaalit – kerä-, puna-, suippo- ja kurttukaali - on valittu Vuoden Vihannekseksi vuonna 2010. Keriviä kaaleja on viljelty Euroopassa jo ainakin 2500 vuotta. Keräkaali oli pitkään monissa maissa tärkein viljelty vihannes ja ravitsemuksellisesti tärkeä C-vitamiinin lähteenä. Aikaisemmin kasvimaita kutsuttiinkin kaalitarhoiksi, mikä kuvaa kasvin historiallista tärkeyttä.
20091_14575.jpg
Sipulin suosio kasvussa
Sipuli kiinnostaa kaikkialla niin kuluttajia kuin tutkijoitakin, koska sipuli on niin oleellinen osa ruoanvalmistusta. Lisäksi sipuli tiedetään terveysvaikutteiseksi, suorastaan lääkkeenomaiseksi kasvikseksi. Kansainvälisessä kaupassa sipuli on tomaatin jälkeen arvokkain vihannes. Sipuli säilyy hyvin ja kestää kuljetusta, joten sitä on helppo markkinoida jopa maanosasta toiseen.
20221_75503.jpg
Sipuli tuo ruokaan täyteläisyyttä
Kokkauksessa vakioaineksiin kuuluva sipuli on ansainnut kaikki ne ylistyspuheet, joita siitä on kuultu. Sipuli on ratkaiseva tekijä ruokien maun kannalta. Se sopii mitä erilaisimpiin ruokiin ja sitä voi käyttää monin eri tavoin. Myös ihmisen terveys hyötyy sipulista. MTK:n tiedotteen mukaan lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että sipulia voi pitää terveysruokana. Kaiken lisäksi sipuli on ekologista ja edullista ruokaa, joka tuotetaan lähellä. Sitä saa kautta vuoden kotimaisena.Tiesitkö, että valtakunnallista sipulin teemaviikkoa vietetään viikolla 4?
20232_59184.jpg
Syyslannoituksen aika on nyt!
Nyt on oikea aika antaa monivuotisille kasveille syyslannoitus, joka sisältää fosforia, kaliumia ja hivenravinteita. Kalium vahvistaa kasvia talven kylmyyttä vastaan ja fosfori lisää seuraavan vuoden kukkasilmujen muodostumista ja siten parantaa seuraavan vuoden kukintaa ja satoa. Syyslannoituksessa ei kannata antaa kasvien talvilepoon siirtymistä häiritsevää typpeä.
20065_112.jpg
Monivuotisten köynnösten istutussyvyys ja -etäisyys
Köynnökset maahan tai ruukkuunKöynnöksiä voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, maan jäätymiseen saakka - tosin keväinen taimi on huomattavasti pienemmän kokoinen istutettava. Paakut kastellaan sekä ennen istutusta että sen jälkeen. Kasvit istutetaan entiseen kasvusyvyyteen, poikkeuksena ovat jalokärhöt ja köynnösruusut, jotka istutetaan 20 cm entistä syvempään.Kasvualustan on oltava vähintään 50 cm syvä.Köynnökset istutetaan taimen koosta ja lajin kasvuvoimakkuudesta riippuen 1 - 2 metrin välein.Lue lisää:Kasvikortiston monivuotiset köynnökset

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton