• Etusivu
  • Kasvillisuus

Paprikassa on runsaasti flavonoideja

Rakentajan toimitus
Päivitetty 07.08.2018
20089_12770.jpg

(Capsicum annuum)

Paprikat ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Niitä on viljelty jo 3000-5000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kolumbus toi paprikat Eurooppaan. Euroopassa espanjalaiset ja unkarilaiset alkoivat yleisesti viljellä paprikoita. Sitä kutsuttiin Espanjan pippuriksi. Paprika ei ole vihannes, vaan yksivuotinen marjahedelmä. Se viihtyy hyvin samankaltaisissa oloissa kuin tomaatti. Ne eroavat vain lämpötilan suhteen: paprika tarvitsee hieman enemmän lämpöä eli viljelylämpötila on n. 20 astetta, yölläkin lämpötilan on oltava yli 8 astetta. Ne ovat hieman helpompia kuin tomaatit: Paprika kasvaa helpommin tanakaksi, se on terveempi eikä siitä tarvitse poistaa varkaita.

Lajikkeita ja jopa värejä on runsaasti: suklaanvärisiä, vihreitä, keltaisia, punaisia, oransseja...

Paprika kylvetään helmi-maaliskuussa. Itämisaika on 8-14 vrk. Kylvös laitetaan heti itämisen jälkeen aurinkoiselle paikalle, lisävalona voi käyttää loisteputkea tai kasvilamppua. Taimien ollessa parin sentin korkuisia, ne koulitaan ruukkuihin, joissa on istutusmultaa. Ulkona paprikaa kasvatetaan taimisäkissä tai ruukuissa, jotka sijoitetaan mahdollisimman aurinkoiseen ja suojaiseen paikkaan, niin että kaikki versot saavat aurinkoa. Taimiväli on kasvihuoneessa 0,5 m.

Vettä kuluu runsaasti, etenkin hedelmien kasvaessa kokoa. Multa pidetään tasaisen kosteana. Lannoitus aloitetaan parin kolmen viikon kuluttua istutuksesta. Etenkin fosforia tulee olla riittävästi voimakkaan kukinnan ja vahvan juuriston tuottamiseksi. Taimet voi latvoa, kun ne ovat n. 15 cm korkuisia (jätetään 3-4 oksaa). Ensimmäiset kukat poistetaan, jottei kasvu pysähdy. Ylimääräisiä sivuversoja voi poistaa ja typistää, ja näin ohjata kasvua muutamaan pääversoon. Elokuun lopulla taimet latvotaan, jotta voima ei kulu uusien versojen muodostukseen, vaan hedelmien tuotantoon. Syksyn tultua paprikaruukut voi nostaa jatkamaan kasvua sisälle, aurinkoiselle ikkunalle.

Paprikaa vaivaavat kasvihuoneessa usein kirvat. Tällöin ruukussa olevan kasvin voi siirtää ulos, jolloin ötökät usein häviävät. Muuten niitä voi torjua pelkällä vesiruiskutuksella tai mäntynesteliuoksella. Ansarijauhiaisia ja punkkeja voi torjua torjuntaeliöillä tai torjunta-aineilla. Harmaahomeen vaivatessa, kasvihuonetta pitää tuulettaa ja lämmittää. Härmää aiheuttaa kuivuus ja kuumuus eli sitä hoidetaan kosteuttamalla ja viilentämällä kasvihuonetta.

Paprikat korjataan sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Sadonkorjuussa kannattaa käyttää terävää veistä tai sekatöörejä, jotta leikkaushaavasta tulee siisti. Jos hedelmiä korjataan jo vihreänä eli raakana, saadaan satoa enemmän. Kypsät hedelmät ovat kuitenkin paljon makeampia ja niissä on enemmän A- ja C-vitamiinia. A-vitamiinia on eniten punaisessa paprikassa. Paprika sisältää C-vitamiinia keskimäärin neljä kertaa niin paljon kuin appelsiini. Muista vitamiineista paprika sisältää merkittävästi E-vitamiinia sekä B-vitamiineja, muun muassa foolihappoa, josta suomalaisessa ruokavaliossa saattaa olla puutetta. Lisäksi paprikasta saa runsaasti flavonoideja.

Hyvä varastointilämpö on 7-8 astetta. Alle 5 asteen lämpötila huonontaa hedelmien laatua.

Ohje

Ohje

Lisää paprikasta...
Kasvikortistossasekä Keskustelupalstalla

Lue myös artikkeli Paprika antaa potkua!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20205_64703.jpg
TUKES tiedottaa: Auta pörriäisiä
Auta pörriäisiä ja käytä kotipuutarhassa luonnonmukaisia menetelmiä rikkakasvien ja ötököiden torjunnassa.
20231_80729.jpg
Saniaiset huonekasvina
Tropiikista ja subtropiikista peräisin olevat saniaiset herättävät huomiota monimuotoisilla ja -värisillä lehdillään. Ne ovat suosittuja ja kauniita, mutta melko vaateliaita huonekasveja. Saniaisissa on useita eri lajeja: herkän siroja ja höytyväisiä sekä leveälehtisiä ja vahvarakenteisia.
20239_83155.jpg
Huonekasvien lepokausi alkaa
Lauhkean ilmaston asukkaille luonnon ja puutarhan kasvien vuotuiset elintavat ovat tuttuja: ne kasvavat keväästä syksyyn ja lepäävät talvella. Varsinkin lehtipuilla kasvu- ja lepokauden ero on erityisen selkeä. Vastaavaa kasvun ja levon vuorottelua on myös huonekasveilla.
20224_73557.jpg
Ovatko ruskistuneet tuijat kuolleet?
Tänä syksynä ovat raja-aitana olevat tuijat muuttuneet osittain ruskeaksi. Ovatko tuijat nyt menetetty? Tuijat ovat kuivassa savirinteessä, johon ne on istutettu aikanaan maan päälle rakennettuihin laatikoihin (istutettu jo varmaan 10 vuotta sitten). Laatikoissa on uutta ostomultaa ja havupuumultaa sekoitettuna.Tuijat ovat kasvaneet hyvin – tosin aika harvoja ovat, kun en ole ymmärtänyt niiden oksia leikata, jotta tuuheutuisivat.Mennyt kuiva kesä on varmaan vaikuttanut asiaan. Välillä yritin niitä kastellakin, mutta koska ovat rinteessä, niin kasteleminenkin on vähän hankalaa.Talvella niihin ei voi mitään ravinteita laittaa eikä enää näin syksylläkään, mutta miten niitä sitten keväällä alkaisin hoitaa ja milloin on oikea aika?Voiko tuijia leikata mihin vuodenaikaan tahansa?
20094_16049.jpg
Boschin ilmaaja kerää sammaleen pois
Sammaloituminen on yksi pihanurmikon keskeisistä ongelmista: Liian varjoinen paikka, hapan maaperä ja vuosien saatossa väistämättä tapahtuva tiivistyminen mahdollistavat sammaleen kasvun, ja nurmiheinien on pakko väistyä.Boschin hieno AVR 1100 -nurmikon ilmaaja Powerdrive™-moottoreineen ja "Jet-Collect"-järjestelmineen möyhii maaperää sekä kerää ja kuljettaa sammaleen ja tiivistyneen nurmihuovan jätteet voimakkaalla ilmavirralla kokoojasäiliöön. Mikään ei tukkeudu.
202211_80201.jpg
Viikon kysymys: Voiko kahvinpuruja käyttää jänisten karkotukseen?
Istutin tänä kesänä 20 hopeapiippoa. Kukaan ei kertonut, että rusakko tulee ne syömään – onneksi vasta kukinnan jälkeen. Kaadoin suoraan paketista kahvia lasipurkkeihin ja asettelin niitä kasvien keskelle. Maahan suoraan ripottelu olisi saattanut pilata kasvualustan. Eläin pysyi poissa muutaman päivän, mutta viime yönä hopeapiippoja oli taas järsitty. Jotkut tupsut olivat enää 10 cm nysiä. Lasipurkkeihin oli kyllä satanut vettä viime päivinä. Kannattaako vielä tuhlata kahvia vai pitääkö hävittää kalliit rehut?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton