• Etusivu
  • Kasvillisuus

Paprikassa on runsaasti flavonoideja

Rakentajan toimitus
Päivitetty 07.08.2018
20089_12770.jpg

(Capsicum annuum)

Paprikat ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Niitä on viljelty jo 3000-5000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kolumbus toi paprikat Eurooppaan. Euroopassa espanjalaiset ja unkarilaiset alkoivat yleisesti viljellä paprikoita. Sitä kutsuttiin Espanjan pippuriksi. Paprika ei ole vihannes, vaan yksivuotinen marjahedelmä. Se viihtyy hyvin samankaltaisissa oloissa kuin tomaatti. Ne eroavat vain lämpötilan suhteen: paprika tarvitsee hieman enemmän lämpöä eli viljelylämpötila on n. 20 astetta, yölläkin lämpötilan on oltava yli 8 astetta. Ne ovat hieman helpompia kuin tomaatit: Paprika kasvaa helpommin tanakaksi, se on terveempi eikä siitä tarvitse poistaa varkaita.

Lajikkeita ja jopa värejä on runsaasti: suklaanvärisiä, vihreitä, keltaisia, punaisia, oransseja...

Paprika kylvetään helmi-maaliskuussa. Itämisaika on 8-14 vrk. Kylvös laitetaan heti itämisen jälkeen aurinkoiselle paikalle, lisävalona voi käyttää loisteputkea tai kasvilamppua. Taimien ollessa parin sentin korkuisia, ne koulitaan ruukkuihin, joissa on istutusmultaa. Ulkona paprikaa kasvatetaan taimisäkissä tai ruukuissa, jotka sijoitetaan mahdollisimman aurinkoiseen ja suojaiseen paikkaan, niin että kaikki versot saavat aurinkoa. Taimiväli on kasvihuoneessa 0,5 m.

Vettä kuluu runsaasti, etenkin hedelmien kasvaessa kokoa. Multa pidetään tasaisen kosteana. Lannoitus aloitetaan parin kolmen viikon kuluttua istutuksesta. Etenkin fosforia tulee olla riittävästi voimakkaan kukinnan ja vahvan juuriston tuottamiseksi. Taimet voi latvoa, kun ne ovat n. 15 cm korkuisia (jätetään 3-4 oksaa). Ensimmäiset kukat poistetaan, jottei kasvu pysähdy. Ylimääräisiä sivuversoja voi poistaa ja typistää, ja näin ohjata kasvua muutamaan pääversoon. Elokuun lopulla taimet latvotaan, jotta voima ei kulu uusien versojen muodostukseen, vaan hedelmien tuotantoon. Syksyn tultua paprikaruukut voi nostaa jatkamaan kasvua sisälle, aurinkoiselle ikkunalle.

Paprikaa vaivaavat kasvihuoneessa usein kirvat. Tällöin ruukussa olevan kasvin voi siirtää ulos, jolloin ötökät usein häviävät. Muuten niitä voi torjua pelkällä vesiruiskutuksella tai mäntynesteliuoksella. Ansarijauhiaisia ja punkkeja voi torjua torjuntaeliöillä tai torjunta-aineilla. Harmaahomeen vaivatessa, kasvihuonetta pitää tuulettaa ja lämmittää. Härmää aiheuttaa kuivuus ja kuumuus eli sitä hoidetaan kosteuttamalla ja viilentämällä kasvihuonetta.

Paprikat korjataan sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Sadonkorjuussa kannattaa käyttää terävää veistä tai sekatöörejä, jotta leikkaushaavasta tulee siisti. Jos hedelmiä korjataan jo vihreänä eli raakana, saadaan satoa enemmän. Kypsät hedelmät ovat kuitenkin paljon makeampia ja niissä on enemmän A- ja C-vitamiinia. A-vitamiinia on eniten punaisessa paprikassa. Paprika sisältää C-vitamiinia keskimäärin neljä kertaa niin paljon kuin appelsiini. Muista vitamiineista paprika sisältää merkittävästi E-vitamiinia sekä B-vitamiineja, muun muassa foolihappoa, josta suomalaisessa ruokavaliossa saattaa olla puutetta. Lisäksi paprikasta saa runsaasti flavonoideja.

Hyvä varastointilämpö on 7-8 astetta. Alle 5 asteen lämpötila huonontaa hedelmien laatua.

Ohje

Ohje

Lisää paprikasta...
Kasvikortistossasekä Keskustelupalstalla

Lue myös artikkeli Paprika antaa potkua!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20135_35140.jpg
Syötävän hyvät amppelit
Tiedote: www.kauppapuutarhaliitto.fiHyötypuutarhainnostuksen siivellä myös erilaiset syötävät amppelikasvit ovat kasvattaneet suosiotaan puutarhaharrastajien keskuudessa. Tarjolla onkin amppelimansikan lisäksi tomaattia, kurkkua, paprikaa ja jopa chiliä niille viherpeukaloille, jotka haluavat nostaa hyötypuutarhansa amppeliin käden ulottuville. Pienellekin parvekkeelle mahtuu soma ja satoisa napostelupuutarha, kunhan vain lämpöä ja valoa on riittävästi.Lue lisää:Parvekkeen hyötykasvit ja yrtitHelppoa viljelyä parvekkeella
20205_64683.jpg
Viherympäristöliitto tiedottaa koronan vaikutuksista viheralalla
Koronapandemia vaikuttaa nyt koko yhteiskunnassa. Viheralueiden käyttö on suurta ja niiden merkitys kaupunkilaisille on tärkeä poikkeustilanteessa. Suomalaiset ovat viettäneet ennätyspaljon aikaa lähiympäristössä, puistoissa ja ulkoilualueilla. Retkeily on lisääntynyt ja suosituimpien retkeilyalueiden ruuhkautuessa nuotiopaikkoja on jouduttu jopa sulkemaan.Kaupunkivihreän ihmiselle tuottamat monet hyödyt on jo laajasti tunnistettu. On tärkeää, että viheralueiden merkitys otetaan jatkossa vielä vahvemmin osaksi päätöksentekoa ja lainsäädäntöä. Viheralueisiin liittyvät tarpeet on turvattava esimerkiksi käynnissä olevassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa.
20228_79410.jpg
Voiko tuijia istuttaa kohopenkkiin? Asiantuntija vastaa
Tavoitteena on saada näkösuojaa pihan reunaan. Onko teoriassa mahdollista istuttaa tuijia pienistä muurikivistä rakennettuun kohopenkkiin onnistuneesti? Tonttimme reunassa kulkee valokuitukaapeli melko pinnassa (kaapelin tarkasta sijainnista ei valitettavasti ole merkittyä karttaa, joten sitä täytyy vain varoa) siinä, mihin olisi toiveissa istuttaa kaksi riviä tuijia näkösuojaa tuomaan.Alueet ovat kooltaan noin 1,6 x 1,7 m sekä 2,5 x 3,8 m – korkeuseroa pienemmällä alueella on 0,2 m ja isommalla alueella 0,5 m. Tämä on tontin raja-aidan ja talon välinen tila. Tuijat ovat ostohetkellä noin 1,8 m. Koska maata ei voi kaivaa auki, vaihtoehtona on vain pihamuurikivistä rakennetut istutuspenkit. Kuinka korkean "muurinreunan" tulee olla, jotta tuijat pärjäävät, ja olisiko istutuskehikko pohjaton / minkälaisella pohjalla? Ja onko tuijien toteutus näillä reunaehdoilla mahdollista ylipäänsä? Mikäli tuijat eivät pärjää näissä olosuhteissa, mikä olisi vaihtoehtoinen istutettava ratkaisu (mielellään ikivihreä)?
Bosch Akkuruohonleikkuri
Nyt kannattaa hankkia uusi ruohonleikkuri - kevään kampanja alkoi!
Tasainen, lyhyt ja vehreä nurmikko tekee pihasta näyttävän. Nurmikon leikkuuseen kannattaa ehdottomasti hankkia kunnon ruohonleikkuri, jolla työ käy helposti, tehokkaasti ja hiljaisesti.
20179_50277.jpg
Lampaankääpä
Helposti löydettävä ja tunnistettava sieniTämä sieni on helppo löytää metsästä, eikä tunnistamisessakaan liene vaikeutta. Kääpiin kuuluvat myös vuohen- ja typäskääpä.
20227_68804.jpg
Lisää huonekasveja pistokkaista tai jakamalla
Monia huonekasveja voi nopeasti lisätä jakamalla vanhoja kasveja tai ottamalla niistä pistokkaita. Lisäystapa vaihtelee kasvien kasvutavan mukaan. Ruusukemaisesti ja heinämäisesti kasvavia kasveja lisätään jakamalla. Köynnöstävät ja rentovartiset kasvit taas saa uudistettua pistokkaista. Jos kasvi muodostaa rönsyjä, on rönsyn juurruttaminen nopea tapa aikaansaada uusi kasviyksilö. Paras ajankohta lisätä huonekasveja on yleensä kevät, kun kasvit ovat elinvoimaisia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton