Perhospuutarha houkuttelee siivekkäitä vieraita ja tukee luonnon monimuotoisuutta

Monet perhoslajit ovat vähentyneet perinnemaisemien harvinaistuessa, koska yleensä juuri ketojen ja niittyjen kukkaset houkuttelevat perhosia. Perhospuutarhoilla voidaan auttaa siis myös uhanalaisten perhoslajien säilymistä. Puutarhassa voi auttaa myös kasvilajien säilymistä, jos sinne valitaan luonnonkasveja ja erityisesti harvinaistuneita lajeja.

Kasvustoltaan rikas puutarha tarjoaa suojaa ja ravintoa monille eri perhoslajeille. Perhoset suosivat myös tiheitä kasvustoja, joissa voi siirtyä helposti kukasta toiseen. Kun kukkaryhmässä on lisäksi eri aikaan kukkivia mesikasveja, niin puutarhassa riittää mettä koko kesäksi.

• Kukkivat ja tuoksuvat kasvit houkuttelevat perhosia.
• Niittykasvit houkuttelevat lajeja, joille keto on luonnollinen elinympäristö.
• Yrtit ovat hyviä mesikasveja.
• Mahlapuut (mm. koivu) ovat perhosten suosiossa.

Koska useimmat perhoslajit tarvitsevat aurinkoa, on perhospuutarhalle tai niitä houkutteleville kasvilajeille syytä valita aurinkoinen paikka. Sen olisi myös hyvä olla tuulensuojaisa; pohjoispuolelle kannattaa laittaa esimerkiksi tuulensuojaistutuksia - etelä- ja länsipuolilla ei taas saisi olla mitään varjostavaa.

Päiväperhoset erottavat hyvin esimerkiksi kasvien punaiset kukinnot. Kukkien keltainen väri ja UV-valo yhdistyvät perhosen silmissä puolestaan mehiläispurppuraksi. Se on väri, jota ihminen ei erota, mutta houkuttelee pölyttäjiä.

Vaikka kasvien kukinnot olisivat vaatimattoman näköisiä, ne saattavat olla parhaita mesikukkia perhoselle. Monissa keltaisissa kukissa on myös kuviointeja eli mesiviittoja, joiden avulla perhoset suunnistavat ravinnon ääreen.

Myös muut hyötyvät

Puutarhan kukat antavat ravintoa perhosten lisäksi myös muille hyönteisille, kuten kimalaisille. Kimalaiset keräävät kukilta mettä ja siitepölyä takajalkojen siitepölyvasuihin, joissa ne kulkeutuvat kätevästi pesään toukkien ravinnoksi.

Perhosten ruokavalion tärkeä osa on siis kukkien mesi. Perhospuutarhaa suunniteltaessa sinne kannattaa valita eri aikaan kukkivia mesikasveja - niin perhosiakin riittää paikalle pidemmän ajan. Kukkivia kasveja tulisi olla kaikkina aikoina kasvukaudesta. Erityisesti keväällä ja syksyllä, kun kukkivia luonnonkasveja on vähän, puutarha tarjoaa perhosille ruokaa. Tosin kukinnan pääpainon pitäisi olla keskikesällä ja alkusyksyllä, jolloin perhosia on eniten. Yöllä ja päivällä liikkuville perhosille tulisi myös olla omat vaihtoehtonsa. Samoja kukkia kannattaa istuttaa samaan kohtaan suurempi ryhmä, että perhoset havaitsevat ne paremmin.

Perhospuutarhaan sopivat esimerkiksi seuraavat perennat: punahattu, mäkimeirami, harjaneilikka, illakko, punaväriminttu ja noropunatähkä. Punahatut eli auringonhatut ovat erityisesti päiväperhosten mieleen. Näiden lajien lisäksi voidaan istuttaa yöperhosten suosimaa 1 -vuotista valkotupakkaa. Valkotupakka houkuttelee perhosia makealla tuoksullaan, joka voimistuu iltaisin. Ravinnonhaussa voi tällöin nähdä mm. kierto- ja etelänpäiväkiitäjän. Puutarhan perennoista myös illakko tuoksuu voimakkaasti.

Perhosten houkutteluun tarvitaan myös rikkaruohoja. Niiden voi antaa kasvaa puutarhan reunoilla, kompostin vierellä tai takapihan syrjäisimmällä paikalla. Nokkonen, pietaryrtti ja karhunputki ovat monien perhostoukkien ravintoa. Vaikka rikkaruohojen kitkeminen on tärkeää, on hyvä muistaa, että ilman toukkia ei ole perhosiakaan.

• akankaalit (Ajuga)
• asterit (Aster)
• iisoppi (Hyssopus officinalis)
• kaunokainen (Bellis perennis)
• kaunokit (Centaurea)
• nätkelmät, mm. tuoksuherne (Lathyrus)
• ohdakkeet (Cirsium)
• ruusuruohot (Knautia)
• salviat (Salvia)
• törmäkukat (Scabiosa)
• virnat mm. hiirenvirna (Vicia)
• vuohenjuuret (Doronicum)

• harsokukat (Gypsophila)
• härkit mm. hopeahärkki (Cerastium)
• ikiviuhkot (Limonium)
• kohokit (Silene)
• laukkaneilikat (Armeria)
• neilikat (Dianthus)
• piikkiputket (Eryngium)
• taskuruohot (Thlaspi)
• tervakot eli käenkukat (Lychnis)
• tähtiputket (Astrantia)

Toukokuussa kukkivat:

• keväällä kukkivat esikkolajit (Primula)
• idänsinililja (Scilla sibirica)
• kevätvuohenjuuri (Doronicum orientale)
• näsiät (Daphne)
• tarharistikki (Aubrieta x cultorum)
• tunturipitkäpalko (Arabis alpina) ja muut pitkäpalkolajit
• vihmapensaat (Cytisus)

Kesäkuussa kukkivat:

• keltapäivänlilja (Hemerocallis lilio-asphodelus)
• kultaköynnöskuusama (Lonicera x tellmania)
• mirrinminttu (Nepeta x faassenii)
• oranssihernepensas (Caragana aurantiaca)
• pihasyreeni (Syringa vulgaris)
• puistosyreeni (Syringa x henryi)
• ruohosipuli (Allium schoenoprasum)

Heinäkuussa kukkivat:

• iisoppi (Hyssopus officinalis)
• isokaunosilmä (Coreopsis grandiflora)
• keltasauramo (Anthemis tinctoria)
• laventeli (Lavandula angustifolia)
• loistotädyke (Veronica austriaca)
• mäkimeirami (Origanum vulgare)
• punahattu (Echinacea purpurea)
• rantakukka (Lythrum salicaria)
• ruusuruoho (Knautia arvensis)
• syysleimu, valkokukkainen (Phlox paniculata sp.)
• varjolilja (Lilium martagon)

Elokuussa kukkivat:

• kanadanpiisku (Solidago canadensis)
• kaukasiantörmäkukka (Scabiosa caucasica)
• punatähkä (Liatris spicata)
• punaväriminttu (Monarda didyma)
• ryytisalvia (Salvia officinalis)
• sinipiikkiputki (Eryngium planum)

Syksyllä kukkivia mesikasveja:

• kallionauhus (Ligularia dentata)
• purppurapunalatva (Eupatorium purpureum)
• sinipallo-ohdake (Echinops bannaticus)
• soihtunauhus (Ligularia x hessei)
• syyshohdekukka (Helenium autumnale)
• syysmaksaruoho (Sedum spectabile)
• syyssyreeni (Buddleja davidii)
• valkoalpi (Lysimachia clethroides)

Voit tutustua tarkemmin nähin kasveihin Kasvikortistossa!