Peruna

Minulla on terassin jatkeena pitkät kukkalaatikot etelään päin. Haluaisin tänä kesänä laittaa niihin yksivuotisia köynnöksiä ja mahdollisesti jopa jotain, mistä voisi saada satoakin, jos mahdollista, esim. ruusupapu. Kasvi saisi ensisijaisesti olla nopeakasvuinen eikä tarvitse esikasvatusta ja viihtyisi paahteessakin. Myös joku peitekasvi etualalle olisi kiva.

Vuodenajan vaihtuminen on taitekohta, joka muistuttaa tarkastelemaan taloyhtiön yhteisiä piha-alueita ja niiden kuntoa. Pikainenkin katselmus tuo esiin mahdolliset korjauksen kohteet.

Myräkkä kaatoi taas puita pihoissa ja teiden reunoilla. Mitkä syyt voivat altistaa puun kaatumiselle? Entä miten sitä voisi ehkäistä?VASTAUS: Mitä kookkaampi ja peittävämpi latvus on, niin sitä voimakkaampi on tuulen puuta kampeava vaikutus. Kesällä kaatumiselle ovat luonnollisesti alttiimpia lehtipuut, ja talvella taas havupuut ovat lehtensä tiputtaneita lehtipuita herkempiä koville tuulille. Puut kestävät myös paremmin jatkuvaa kovaa tuulta kuin puuskaista, vähän välillä repivää ja puuta eestaas taivuttelevaa kovaa tuulta. Ellei puun juuristo ole kyllin laaja ja ote maaperästä tiukka, niin riittävän kovissa puuskissa puhkuva tuuli saa kyllä kumoon komeammankin puun.Kovat tuulenpuuskat saattavat siis aiheuttaa sen, että puiden juuret irtoavat kasvualustastaan - ja puu alkaa kaatumaan. Usein syy puun kaatumiseen on juuri puun juuristossa ja kasvualustan laadussa. Juuriston kasvua ovat voineet haitata tiivis, kova maanlaatu tai ehkä liian lähellä olevat maanalaiset rakenteet. Juuriston pitokykyä ovat puolestaan voineet heikentää juurialueella tehdyt kaivaustyöt sekä syksyn sateissa pehmentynyt, märkä maa-aines. Maan routaantuminen auttaa puolestaan pitämään juuret tukevasti jäätyneessä maassa.Myös lajikohtaisia eroja on. Esimerkiksi kuusi on hyvin pintajuurinen; sen takia koko juurakko irtoaa helposti ja ottaa maan mukanaan. Mänty taas tekee pinnallisten juurien lisäksi myös syviä juuria, joten se harvoin kaatuu juurineen. Kalliolla tai kovin kivisessä maassa kasvaessaan tekee kyllä syväjuurisemmatkin puut kovin pinnanmyötäistä juuristoa - ja altistuvat muiden tavoin repivälle tuulelle.Myös puiden heikot kohdat saattavat kovissa tuulissa antaa periksi. Ontto kolopuu saattaa kolon kohdalta katketa tai käävän aiheuttama laho (esim. talousmetsissä ilmenevän "maannousemasienen" tai juurikäävän aiheuttama) saattaa heikentää puuta niin paljon että se katkeaa lahon kohdalla.Puut saavat myös tukea ja suojaa toisistaan. Tuuliolosuhteet muuttuvat merkittävästi harvennuksen tai avohakkuun seurauksena. Seuraavien myrskyjen aikana tulee mitä todennäköisemmin kaatumaan joku alueelle jätetyistä tai sen reunamilla kasvavista puista. Esimerkiksi tien reunaan näkösuojaksi jätettyjä tai sähkölinjojen reunoilla kasvavia puuyksilöitä kaatuu muita helpommin - ja usein sähkölinjojen päälle aiheuttaen katkoksia. Jos puuryhmästä tai metsiköstä on kaatunut puu tai puita, niin kannattaa varautua puiden kaatumiseen myös tulevissa myrskyissä.

Mansikka on keskikesän herkku. Sadon kypsyminen on jo hyvässä vauhdissa. Mansikkaa nimitetään yleisessä kielenkäytössä marjaksi, vaikka se itse asiassa on turvonnut kukkapohjus. Varsinaisia hedelmiä ovat mansikan pinnalla olevat siemenen näköiset pähkylät.Mansikka kuuluu laajaan ruusukasvien (Rosaceae) heimoon. Luonnonvaraisia mansikkalajeja on löydetty eri puolilta maailmaa 11 lajia, näillä on kuitenkin runsas joukko alalajeja ja muunnoksia. Suomessa luonnonvaraisena kasvavat ahomansikka (Fragaria vesca), ukkomansikka(Fragaria moschata) ja harvinainen karvamansikka(Fragaria viridis).

Puutarhurin sato ja kukkien kauneus uhkaavat helposti jäädä kasveja vaanivien tuholaisten ja tautien kanssa toiseksi. Tautien ja tuholaisten torjunta on kovaa työtä, kun haluaa maksimoida terveen ja runsaan sadon omassa puutarhassaan. Onneksi luonnossa elää myös luonnostaan jo monia apureita. Tuholaisten vihollisia ovat muun muassa leppäkertut, lehtilude, karhukaisen toukka, loispistiäinen, sammakko, sisilisko, päästäinen ja linnut.

On kyseessä sitten uudisrakennuksen tontti tai valmis puutarha, pieni rivitalon piha tai suurempi tontti, niin työtä, aikaa ja rahaa sen rakentaminen ja kunnossapito varmasti vaatii. Uudistontilla ja valmiissa puutarhassa lähtökohdat ovat tietenkin erilaiset, mutta tavoite on aina sama: pihan tulee olla toimiva sekä turvallinen ja tietenkin käyttäjiensä tarpeita vastaava. Tontin koolla ei näihin tavoitteisiin ole vaikutusta, vaan ne ovat samanlaiset niin isolla kuin pienelläkin tontilla; vain kustannusten määrä muuttuu. Hyvin suunniteltu ja huolella toteutettu piha kestää aikaa ja on helppohoitoinen sekä viihtyisä. Kaunis pihapiiri nostaa myös koko kiinteistön arvoa.